Lukemaan opettaminen ja lukemis- tai lukivaikeudet
ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle
ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle
Pohdin seuraavassa Armi – luku ja kirjoitustaidon arviointimateriaalin käyttöä oppilaiden arviointia varten. On tärkeää ymmärtää lukemisen ja kirjoittamisen taidon taustalla vaikuttavat tekijät ja miten opettajana pystyn ennakoimaan ja myös edistämään näiden taitojen kehittymistä. Lerkkanen, Poikkeus ja Ketonen (2006, 21) tuovat esille tärkeitä asioita lukutaidon kehittymistä ajatellen, erityisesti kirjainten osaaminen ja kirjain-äännevastaavuuden oivaltaminen ennustavat alkavaa lukutaitoa. Luetun ymmärtämisen kehitys taas on yhteydessä etenkin alkuvaiheen lukemisen sujuvoitumiseen (Lerkkanen ym. 2006, 21, De Jong & van der Leij, 2002, Stanovich, 1986 mukaan). Kirjainten osaaminen ja fonologinen tietoisuus vaikuttavat kirjoittamistaitojen kehittymiseen. (Lerkkanen ym. 2006, 21, Berninger ym., 1996, 2002 mukaan). Kokemukseni mukaan lapsen kielenkehityksen varhainen havainnointi on erittäin tärkeää, erityisesti kielen kehityksen vaikeuksien tunnistamisen kannalta. Näin lapselle voidaan tarjota päivähoidossa ja kotona tarvittavia tukitoimia ja tarpeen mukaan ohjata erityisasiantuntijalle kuten puheterapeutille. Armi -arviointimenetelmää käytettäessä lapset voivat tehdä yksilöllisesti täydentäviä tehtäviä, jos alkukartoituksen tehtävät ovat olleet haastavia tai oppimisen haasteita ilmenee (Lerkkanen ym. 2006, 22) Lerkkasen ym. (2006, 23–24) on hyvä pohtia oppilaan taitojen lisäarviointia, jos oppilas pärjää selvästi heikommin kuin ikätoverit kirjaintuntemuksessa, fonologisessa tietoisuudessa, käsitteiden ymmärtämisessä sekä kuullun ymmärtämisen tehtävissä. Saattaa olla myös tarpeen ohjata oppilas jatkotutkimuksiin esimerkiksi puheterapeutille, koulupsykologille, foniatrille tai neurologille. Tuen tarpeiden perusteella voi olla tarpeen laatia oppilaalle HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tai kuntoutussuunnitelma.
Lerkkanen ym. (2006, 21-22) korostivat (Mäen 2002 tutkimuksen mukaan) esiopetusikäisten äännetietoisuuden ja visuomotoristen taitojen ennustavan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä alakoulun ensimmäisillä luokilla. Tekstin tuottamisen taitoihin vaikuttavat myös lähiympäristö, sanavaraston laajuus, muisti, lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Lapsen työskentelytavoilla ja motivaatiolla on myös merkitystä kirjoittamisen taitoihin. Olen esiopetusryhmässä työskennellessä tehnyt lapsille äidinkielen alkukartoituksia. Kartoitusten sekä havaintojen avulla on saatu perusteellisesti tietoa lasten taitojen arvioimiseen ja tätä kautta opetuksen suunnitteluun. ARMI-arviointimenetelmän alkukartoituksen perustehtävät helpottavat opettajaa arvioimaan lasten lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksia arkihavaintojen ja tehtävien avulla. (Lerkkanen ym. 2006, 22.) Ensimmäisen luokan alkukartoituksessa on keskeistä arvioida seuraavat osa-alueet: kielellisen ymmärtämisen taidot, mihin kuuluvat peruskäsitteiden ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Seuraava arvioitava osa-alue on kielellinen tietoisuus, jolloin arvioidaan alkuäänteen tunnistaminen tai nimeäminen ja tavutietoisuus. Lisäksi kartoitetaan kirjoittamisen ja lukemisen taidot. Lukutaitojen arvioimisessa muun muassa oppilas nimeää kirjaimia ja lukee. Lisäksi on tärkeää havainnoida ja tehdä muistiinpanoja oppilaan taidoista heti lukukauden alussa erityisesti oppilaiden työskentelytaidoista, motivaatiosta, tarkkaavuudesta, muistista ja nimeämistaidoista. (Lerkkanen ym. 2006, 20)
Kokemukseni mukaan opettajana toimiessa on erittäin tärkeää muistaa oppilaan kannustaminen kaikessa tekemisessä ja palkita oppilas sanallisesti sinnikkäästä yrittämisestä. Niin palaute kuin oppilaan arviointi voivat vaikuttaa lapsen käsityksiin kyvystään oppia ja lisätä sinnikkyyttä myös haasteita kohdatessaan. (Lerkkanen 2006, 24)
Lähteet
Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006. ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle. file:///D:/Äikkä/Armi-testistö.pdf
Liitteet:
Käytännön työkaluja lukemisen- ja lukivaikeuksien tukemiseen
NIILO MÄKI INSTITUUTin sivusto
http://www.nmi.fi/fi
Opettajana toimiessani tarvitsen hyvä työkaluja käytännön työhön. Tätä sivustoa voin käyttää työkaluna opettajana toimiessani kun lapsilla on erityisen tuen tarvetta tai lukemis- tai lukivaikeuksia.
Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin sivustolta löytyy tietoa lasten oppimisvaikeuksista ja kehityksellisten häiriöiden diagnostiikasta ja kuntoutuksesta sekä niiden tieteellisestä tutkimuksesta, niin kansainvälistä sekä kotimaista tietoa. Sivustolla löytyy tietoa muun muassa lukemisvaikeudesta, luki-vaikeudesta eli dysleksiasta, kielellisistä erityisvaikeuksista eli dysfasiasta, hahmotushäiriöistä sekä näiden tukitoimista.
Sivustolla pääsee seuraamaan Niilo Mäki Institituutin uutisia. Yksi mielestäni merkittävä uutinen oli: http://www.nmi.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto/suomalaista-lukutaidon-opetusinnovaatiota-viedaan-maailmalle
SUOMALAISTA LUKUTAIDON OPETUSINNOVAATIOTA VIEDÄÄN MAAILMALLE
Jyväskylän yliopiston Agora Center oli esittelemässä toimintaansa kansainvälisillä BETT 2015 -messuilla Lontoossa 21.–24. tammikuuta. BETT on maailman suurin opetusteknologian tapahtuma. Agora Center esittelee tapahtumassa erityisesti oppimispeleihin liittyvää osaamistaan ja tutkimustuloksia. Tärkein esiteltävä tuote on suomalaisille lukemaan oppijoille ja opettajille tutun Ekapelin englanninkielinen GraphoGame-versio, jonka ensimmäinen, ilmainen demoversio julkistettiin messujen alkaessa Google Playssa.
Sadat tuhannet suomalaiset lapset ovat saaneet tukea lukemaan oppimiseen Ekapelin avulla. Haluamme tarjota tämän tehokkaan oppimismahdollisuuden myös muille maailman lapsille, kertoo pelin kehittäjä, professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta. Lasten innostus oppia Ekapelin avulla motivoi myös meitä aikuisia sekä Suomessa että nyt myös maailmalla, iloitsee Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala.
Kansainvälisen pelin kehitystä voi seurata osoitteessa graphogame.com.
Sivustolta löytyy hyödyllisiä linkkejä, kuten ->
SILTA SUJUVAAN LUKEMISEEN - LUKUSILTA.FI
-sivustolta löytyy tietoa lukemisesta ja sen tukemisesta sekä lukemisvaikeuksista, vanhempien ja opettajien lukemiseen liittyen kokemuksia, vinkkejä muun muassa kotona harjoittelemiseen.
Lukusilta.fi tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen vaiheeseen, kun lapsi osaa jo lukea, mutta lukeminen on hidasta, takkuista tai lapsi ei innostu harjoittelemaan..
Lukemaan opettaminen
Valmis tuntisuunnitelma A-kirjaimen ja äänteen opetteluun ensimmäisellä luokalla sekä tietoa lukemaan oppimiseen LPP Lukemaan puhumisen perusteella –menetelmästä. Tässä on hyvä aloituspohja lukemaan opettamiseen, mitä voin hyödyntää opetuksessa.
Tavoitteet:
- A−kirjaimen ja äännevastaavuuden harjoittelu
- Kerrontataitojen kehittäminen ja osallisuuden kokeminen tarinan kerronnassa,
- Auttaa oppilasta ymmärtämään miten puheesta muodostuu tietyt äänteet ja sanat
- Kirjoitetun tekstin analysoiminen
Arvioitu ajankäyttö:
Saneluvaihe 15 minuuttia, laborointivaihe: 25 minuuttia, arviointi 5 minuuttia
Tuntisuunnitelma:
Edellisellä tunnilla on jo käsitelty teemaa ja keskusteltu lapsia kiinnostaneesta aiheesta esimerkiksi syysretkestä luonnonpuistoon.
Saneluvaihe
Keskustellaan retkestä ja siihen liittyvistä asioista. Lapset keksivät lyhyen sadun retkeen liittyen. Oppilaat keksivät tarinalle otsikon. Otsikko luetaan hitaasti jokainen äänne kerrallaan tavuttaen ja opettaja näyttää missä kohdin sanaa mennään. Sitten aloitetaan tarinan miettiminen. Jokainen lapsi saa sanoa yhden lauseen kerrallaan ja opettaja sanoittaa lasten kertomaa. Esimerkiksi Aurinko paistoi, oli lämmin syyspäivä – Mitähän seuraavaksi voisi sanoa? Voisiko tässä kohtaa kertoa retkipaikasta? Opettaja ohjaa lausesisältöjä jotta tekstistä tulee järkevä kokonaisuus. Teksti luetaan yhdessä ääneen ja opettaja näyttää missä kohdin tekstiä mennään.
Laborointivaihe
Opettaja valitsee tarinasta sanat mitä käytetään, muun muassa sanoja, joissa on lyhyitä ja pitkiä vokaaleja sekä lyhyitä ja pitkiä sanoja. Valitsemani sanat sisältävät A−kirjaimen. Opettaja lukee sanat ja kirjoittaa niitä samalla esimerkiksi taululle. Ensin analysoidaan puheesta eli opettaja lukee sanoja yksi kerrallaan. Kuuluuko sanassa useampi A-kirjain, kumpi on pidempi sana esimerkiksi aurinko vai askel. Kuinka monta tavua on pisimmässä sanassa? Tarvittaessa sanat tavutetaan käsin yhdessä. Seuraavaksi keskustelemme opettajan kirjoittamista sanoista yksi sana kerrallaan. Mitä A−kirjaimella alkavia sanoja löydät? Montako A−kirjainta sanassa on? Missä sanoissa esiintyy A−kirjain? Mikä sana on pisin/lyhyin? Kuinka monta tavua on pisimmässä sanassa?
Kun sanoja on tarkasteltu eri tavoilla jokainen lapsi saa itselleen yhden sanan ja kirjoittaa sen lapulle. Opettajan on hyvä miettiä sanat kullekin lapselle tason mukaan. Kun lapsi on kirjoittanut lapun, hän saa viedä sen sitä mukaa oikeaan kohtaan tekstiä sen sanan päälle, mikä on hänen mielestään samanlainen (tarina on kiinnitetty luokan seinään).
Lopuksi keskustelemme siitä, tuntuiko aihe vaikealta. Oliko tarinan keksiminen/kertominen vaikeaa? Tuntuiko oppilaista, että he osasivat vastata kun keskusteltiin sanoista, esimerkiksi montako tavua sanassa on? Seuraavalla tunnilla keskustellaan tarinasta ja luetaan teksti. Valitaan yksi sana ja piirretään siitä kuva tehtävävihkoon ja kirjoitetaan sana kuvan yhteyteen. Sitten jatketaan uudelleenlukemisvaiheesta.
Lukemaan oppimisen menetelmä: LPP Lukemaan puhumisen perusteella –menetelmä
Menetelmän lähtökohtana on usein lasten itse tuottama puhelikieli, joka muutetaan kirjoitetuksi tekstiksi. Ensin tarkastellaan kokonaisuutta, josta siirrytään pienempiin yksiköihin (lause-sana-tavu-äänne). Lapset pitävät työskentelyä yleensä hauskana ja kokevat tehtävät helpoiksi. (Lerkkanen, 2006, 66, 73.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 104) korostuu vuorovaikutus ja ilmaisutaitojen kehittämisen tärkeys. Menetelmää käytettäessä lasten kiinnostusta vahvistetaan lapsilähtöisellä, toiminnallisella ja vuorovaikutteisella tavalla oppia. Menetelmä perustuu keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, minkä myötä lasten kielivarasto rikastuu, lapset kiinnostuvat kielestä ja sanoista (Eskelä-Haapanen, 2015, 14−15 Leimar mukaan, Lerkkanen, 2006, 69, 73).
Menetelmässä korostuu opettajan rooli motivoijana lasten lukemaan oppimisen kannalta. Opettajan rooli on merkittävä lasten kiinnostuvuuden ylläpitämisessä. Opetuksen tehtävänä on lasten kiinnostuksen ja innostumisen lisääminen itsensä ilmaisussa ja mahdollistaa osallisuuden kokeminen keskustelussa (Lerkkanen, 2006, 45, 69−70, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 104). Osallisuuden kokemisella taas on suuri vaikutus motivaation syntymiseen (Eskelä-Haapanen, 2015, 15). Opettaja mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja on tärkeässä roolissa oppilaan myönteisen minäkäsityksen syntymiselle itsestä oppijana. Opettajan tehtävänä on luoda kannustava ilmapiiri ja rohkaista oppilaita yrittämään. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 98). Yhdessä tekeminen luokan kanssa tekee lukemaan opettelusta läheisen sosiaalisen tapahtuman, joka luo lapselle alusta asti myönteisen kuvan lukemisesta (Lerkkanen, 2006, 66).
Lähteet:
Eskelä-Haapanen, S. (2015): Lukemaan opettamisen menetelmiä ja työtapoja. Luento. Jyväskylän yliopisto. 24.9.2015
Lerkkanen, M-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Materiaaleja lukemiseen ja lukivaikeuteen
Lukimat-sivusto
Sivustolla julkaistaan monipuolisesti lukemisen osa-alueen materiaaleja sekä muita Niilo Mäki Instituutin materiaaleja lukemiseen ja lukivaikeuteen liittyen. Lukimat- sivusto on peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö. Tämä sivusto on erityisen tärkeä työkalu ensimmäisen luokan äidinkielen opetuksessa. Esiopetusryhmässä toimiessani olen suositellut Ekapeliä niille lapsille kotona harjoiteltavaksi, joiden on hyvä harjoitella muun muassa kirjaimien tunnistamista. Ekapeli tulee varmasti olemaan koulussa oppimisympäristö, mitä käytän äidinkielen opetuksessa.
http://www.lukimat.fi/lukeminen
Lukeminen - oppimisen perustaito
Lukutaidon yksinkertaisen mallin mukaan lukutaito voidaan jakaa tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen. Teknisellä lukutaidolla tarkoitetaan virheetöntä ja sujuvaa sanantunnistamisen taitoa. Kun lukeminen sujuvoituu, luetun ymmärtäminen tulee mahdolliseksi. Tällöin lukija ymmärtää tekstin sisällön ja antaa tekstille merkityksen.
Lukeminen-sivusto on tarkoitettu muun muassa alkuopetusikäisten, sekä vuosiluokkien 3-4 lasten vanhemmille ja opettajille. Sisältöaiheista tarjotaan sekä perustietoa että syventävää tietoa, joka perustuu alan tutkimukseen.
Lukeminen-sivujen Vanhemmalle-osioon on koottu perustietoa lukemisesta ja vinkkejä siihen, kuinka lapsen lukemaan oppimista voi tukea kotona tai koulussa.
Tietopalvelussa tarjotaan alan tutkimukseen perustuvaa tietoa lukutaidon kehittymisestä, lukemisvalmiuksista, lukemaan opettamisesta, arvioinnista ja lukivaikeuksista. Tietopalveluun kootaan myös alan keskeistä sanastoa.
Sivustolta löytyy Ekapeli-peli, mikä on ilmainen lukutaidon perusteita harjoittava tietokonepeli, josta on tehty useita versioita lukutaidon eri vaiheisiin. Peliversiot saa käyttöönsä lataamalla sen sivustolta. Ekapeli on tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Ekapelistä on laadittu useita versioita.
Sivuilla on luettavissa asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita lukemiseen liittyvästä tutkimuksesta sekä linkkejä Ekapeliin liittyviin opinnäytetöihin.
Omis-oppaista saa tietoa muun muassa lasten lukivaikeuksista. Oppimisvaikeudet ja lapsen oma kokemus (OMIS; RAY, 2011–2013) -hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin liittyvistä kokemuksista sekä tuottaa materiaalia niiden arvioimiseen ja myönteisen minäkäsityksen tukemiseen opettajien ja terapeuttien käyttöön. Hankkeessa tehty KUMMI 11 -julkaisu "Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin" sisältää teoreettista tietoa mm. minäkäsityksestä ja minäpystyvyydestä sekä niiden yhteydestä oppimisvaikeuksiin.
Hankkeessa tehtiin kahdeksan oppaan sarja oppimisvaikeuksista lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Oppaissa kuvataan lukemisen ja matematiikan taitojen kehitystä ja niihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksien syitä, apukeinoja ja sitä, miltä vaikeus voi tuntua. Oppaat on tarkoitettu lapsen tai nuoren itsensä luettavaksi tai yhdessä aikuisen kanssa työstettäväksi. Vanhemmille on lisäksi omat oppaat.
LUKEMISEN TIETOPALVELU
Lukemisen osa-alueen tietopalvelusta löytyy tietoa lukemisen kehittymiseen eri ikävaiheissa, opettamiseen alkuopetuksessa ja oppimisvaikeuksiin sekä tukikeinoihin liittyen. Tietopalvelusta löytyy tietoa lukutaidon arvioinnista, käytettävissä olevista lukemisvalmiuksien ja lukutaidon arvioinnin välineistä ja laajemmasta yksilöllisestä arvioinnista.
Lisäksi sivustolta löytyy artikkeleita ja väitöskirjoja lukemaan opettamisesta ja lukemisvaikeuksista.