Ohjaamisen haasteita eri kulttuuri- ja kielitaustaisten lasten opetuksessa

Pohdin tässä erilaisia vinkkejä eri kulttuuri- ja kielitaustaisten oppilaiden opetusta varten. Koska monikulttuurisuus tulee lisääntymään tulevaisuudessa, niin on tärkeää pohtia oppilaiden oppimista helpottavia tekijöitä.

Suomi toisena kielenä (S2) -opetus

S2 -opetus järjestetään oppilaille eri äidinkielen tai monikielisen taustan perusteella ja jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella. S2 -opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä ja kasvua kieliyhteisön jäseneksi sekä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. On myös mahdollista, että oppilas opiskelee S2-oppimäärän mukaan, mutta opiskelee silti suomenkielen ja kirjallisuuden ryhmässä. (Aalto Eija POM1YSU -kurssin luento Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä 6.10.2015.)

Päiväkodissa työskennellessäni S2 -opetus on tullut minulle tutuksi. Olen antanut S2 -opetusta useissa eri päiväkodeissa ja eri lapsiryhmissä. Usein lapset ovat osanneet suomen kieltä niin hyvin Suomeen tullessaan, että S2 -opetusta on ollut mahdollista antaa muun opetuksen yhteydessä. Olen päässyt myös seuraamaan S2 opetusta erikseen annettuna. Kyseessä oli Albanian ja suomen kielen opetus. Opettaja oli Albaniankielinen, mutta osasi hyvin suomea. Albanian kielisiä lapsia oli niin paljon, että heistä perustettiin pienryhmä. Päällimmäiseksi S2 opetuksesta eväinä peruskoulua ajatellen jäi mieleen se, että opetus on aina yksilöllistä ja opettajan tulee olla hyvin perillä lapsen taidoista. Siksi on tärkeää, että opettajavaihtuvuus olisi mahdollisimman vähäistä ja tiedonsiirto on erittäin tärkeä oppilaan siirtyessä luokalta toiselle. Toisekseen itseäni helpotti S2 -opetuksesta paljon valmista materiaalia. Kokosin valmiista materiaaleista itselleni paketin eli esimerkiksi millaisia asioita 7 -vuotiaan lapsen kanssa olisi hyvä käydä lukuvuoden aikana läpi S2 -opetuksessa. Valmiiden materiaalien hyödyntäminen on erittäin tärkeää ja suotavaa.

Vaikka S2 -opetuksessa lähdetään liikkeelle ensin peruskäsitteiden opettamisesta, niin on erittäin tärkeää muistaa haastaa riittävästi oppilaita (Aalto Eija POM1YSU -kurssin luento. Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä 15.10.2015). Lapset oppivat yllättävän nopeasti ja kaipaavat haasteita kehittyäkseen. Haasteita tulee antaa sopivalla tahdilla lapsen kehitystasoon ja oppimistahtiin nähden. Eri kulttuuritaustaisten lasten opetuksessa kannattaa muistaa, että kieli toimii ajattelun välineenä ja jokainen ajattelee asiat omalla äidinkielellään. Tätä asiaa olen pohtinut ja todennut, että se on hyvä pitää mielessä. Sanojen oikea merkitys on hyvä käydä tarkasti ja mahdollisimman monipuolisesti oppilaiden kanssa läpi, koska suomen kielessä sama sana voi tarkoittaa eri asioita.

Eri kielitaustausten lasten opetuksessa opettajan on tärkeä antaa oppilaalle riittävästi aikaa miettiä vastauksia kysymyksiin. Lisäksi johdattelevat kysymykset voivat auttaa oppilaita ja esimerkkien kautta heitä autetaan ymmärtämään esimerkiksi uusia käsitteitä. Erittäin tärkeänä pidämme kuvien käyttöä opetuksessa, sillä se auttaisi oppilasta ymmärtämään ja nämä voisivat auttaa oppilasta muistamaan uusia sanoja ja asioita. (otteita SOPPI-tehtävästä, minkä teimme pareittain Pom1Ysu -kurssiin liittyen, tekijöinä Elina Pajunen ja Pia-Liisa Holopainen)

Oppikirjat

Koulussa oppitunnit ja niiden sisältö on suunniteltu valtakulttuurille, jolloin eri kulttuureista tulevien saattaa olla vaikeampi ymmärtää asioita, jos valtakulttuurin tavat ja erityispiirteet eivät ole oppilaalle tuttuja. Oppikirjoja lukiessa oppilasta voi auttaa tekstin ymmärtämisessä, jos siitä on alleviivattu keskeisiä sanoja, jotka kiteyttävät tekstin tärkeimmän sisällön. (otteita SOPPI-tehtävästä, minkä teimme pareittain Pom1Ysu -kurssiin liittyen, tekijöinä Elina Pajunen ja Pia-Liisa Holopainen)

Vinkkejä oppilaiden lukemiseen ja kirjoittamiseen

Seuraavalla Internet-sivulla on paljon ohjeita sekä käytännön vinkkejä äidinkielen opettajana toimiseen. Kyseessä on vihjevihkonen, mikä kuuluu valtakunnalliseen opetushallinnon peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon parantamishankkeeseen ja Äidinkielen opettajain liiton Lukuhaaste-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tukea oppilaiden äidinkielen taitojen kehittämistä.

Parilukeminen

Internet-sivuilta löytyy ohjeita parilukemiseen. Parilukeminen on hyvä keino, koska lukemisen jälkeen pari voi keskustella tekstistä heräämistä ajatuksista kuten millaisia kysymyksiä lukemisen myötä heräsi, millaisia tunteita luetusta heräsi, mikä yllätti, miten teksti liittyi oppilaan omaan elämään jne. Tärkeintä on aloittaa parilukeminen lyhyillä teksteillä. Luokka on hyvä jakaa pareiksi niin, että samantasoiset lukijat muodostavat parin.

Internet-sivuilla on lisäksi harjoitustekstejä luetun ymmärtämisen ohjaamiseen sekä keinoja tietotekstin lukustrategioiden kehittämiseen,

1. Ennakointi otsikon ja kuvan perusteella
2. Aiemman tiedon pohtiminen aiheesta esim. miellekartan muodossa
3. Tekstin silmäily ja sanojen poimiminen
4. Kappaleisiin jako
5. Otsikoinnin harjoitteleminen
6. Käsitekartta tekstistä
7. Ongelmakohdat eli kirjoita asiat, joita et ymmärtänyt.
8. Alleviivaa tekstin tärkeimmät kohdat/sanat.
9. Poimi tärkeimmät tukisanat ja käsitteet. Selitä ne omin sanoin.
10. Kysymykset tekstistä toisille oppilaille.
11. Tiivistelmän kirjoittaminen tekstin keskeisimmistä asioista
12. Kuvien piirtäminen tekstistä
13. Lisätiedon etsiminen aiheesta esim. oppikirjat, tietokirjat, Internet

Äidinkielen opetusta varten esitellään runojen käsittelytapoja ja – tehtäviä. Runoja suositellaan tarkastelemaan muutama säe kerrallaan. Runojen tunnelmaa ja keskeisiä tapahtumia on hyvä pysähtyä pohtimaan. Käsialan opettamiseen löytyy hyvin eriteltynä mitä eri ikävaiheissa tulee ottaa huomioon. Lopuksi sivustolta saa hyviä vinkkejä miten ohjata oppilasta kirjoittamaan sekä lukukirjavinkkejä. Esiopettajana työskennellessäni huomasin, että lapsia innostaa kaikkein eniten toiminnalliset harjoitukset esimerkiksi kirjaimien opettelemisessa. Sama pätee alakouluikäisten lasten kanssa. Ruuska (sivu 13) ohjaakin opetuksessa kielellä leikittelyyn sekä kehottaa käyttämään luonnosvihkoa kirjoittamisen harjoitteluun. Arvioinnin suhteen opettajaa muistutetaan huomioimaan kannustava palaute.

http://www.oph.fi/download/48976_lukujuttu.pdf