Opettajana toimiminen

Tuon esille tärkeitä aiheita, mihin opettajana toimiessa tulee jatkuvasti palata. Mielestäni oppilaiden innostaminen oppimiseen sekä työkalujen pohtiminen haastavissa tilanteissa oppilaiden kanssa on erittäin tärkeää. Näihin liittyen voi opettajana ja kieliviestijänä jatkuvasti kehittää omaa ammattitaitoani. Eriyttämisen merkitys ja oppilaiden tasoerojen ymmärtäminen sekä opetuksessa huomioinen ovat mielestäni erittäin tärkeitä asioita. On tärkeää pohtia, kuinka tukea erilaisten lasten oppimista sekä identiteetin kehitystä oppimisen matkalla.

Motivaatio

Kun mietin opettajana toimimista, mielestäni keskeistä on saada oppilaissa innostusta aikaan ja halua oppia. Matti Itkosen (POMYSU 17.9.2015) ryhmätunnilla innostusta herätti ajattelu oppilaan metafyysisen kvaliteetin ymmärryksestä. Oppilas innostuu niin opetettavasta asiasta, että aika ja paikka häviävät ja oppilas oivaltaa opetettavan asian. Näin oppilas ”kihisee” osaamista ja pätevyyden kokemus omasta osaamisestaan kasvaa. Tämän syksyn aikana ajatukseni opettajuuden keskeisestä olemuksesta ovat muuttuneet tai pikemminkin vahvistuneet. Olennaista koulun arjessa ei ole itse tekeminen ja opettajan ammatillisen ja taidollisen osaamisen välittäminen oppilaille, vaan opetuksen tulee lähteä oppilaista. Opettajan tärkein taito on kuunteleminen ja se, että hän osoittaa olevansa kiinnostunut oppilaista. Kuuntelemalla oppilaita opettajalle selviää mitkä asiat lapsia kiinnostavat, kun hän pääsee heidän elämismaailmaansa sisälle. Tämä on motivaation avain ja avain oppimiseen. Kun opettaja on saanut tämän punaisen langan päästä kiinni, heillä on yhdessä mahdollisuuksia vaikka mihin. Kun opettaja tietää mikä oppilaita kiinnostaa, hän auttaa oppilaita pääsemään sellaisen kirjallisuuden ja lukemisen pariin, mikä lapsia kiinnostaa. Pikkuhiljaa kirjallisuuden alaa lähdetään laajentamaan ja opettaja kertoo oppilaille miksi perehdymme kyseiseen kirjallisuuteen.

Salovaara ja Honkonen (2013) esittelevät (Mäkipeskan ja Niemelän mukaan) motivaatiotimantin, mikä kuvaa mielestäni kaikista tärkeintä asiaa mitä opettajan tulee työssään ottaa huomioon ja muistaa. Motivaatiotimantista kuvataan timantin särmät, jotka ovat työn- ja elämänilo, yhdessä tekeminen, kokemusten jakaminen, vastuunotto, kasvun mahdollisuus, vapaa tahto, haasteet, merkityksellisyys suhteessa muihin ja suhteessa itseen sekä itseohjautuvuus. Nämä punaiset langat kun muistan opettajana työskennellessäni huomioida, niin siinä ovat avaimet oppilaiden innostumiseen ja oppimiseen.

Haasteet opetuksessa

Tuon esille opetuksessa esiin tulevia erilaisia haasteita. Haasteet voivat liittyä oppilaiden erilaiseen osaamiseen tasoon, oppilaiden erityisen tuen tarpeeseen tai työrauhan pitämiseen luokassa. Näitä aiheita ei voi koskaan pohtia liikaa ja oppimisen kannalta aiheet ovat erittäin tärkeitä myös koko työyhteisössä käsiteltäväksi.

Lukemisen opettamisen haasteet

Opettajan on tärkeää ymmärtää työssään oppilaiden tasoerot ja ottaa opetuksessa huomioon erilaiset oppijat. Eritasoiset lukijat asettavat haasteen lukemaan opettamiselle eli lukutaitoa lähenevät, juuri oppineet ja pitkälle edenneet (Pom1Ysu luento 17.9.2015). Kun opettaja tietää oppilaiden taidoista ja kiinnostuksen kohteista erilaisia oppimistapoja on hyvä hyödyntää ja eriyttää opetusta (Saloviita 2013, 115). Tasoryhmien käyttö onnistuu, jos lukemiseen löytyy riittävän rauhallinen tila. Opettajalta tämä vaatii eri ryhmien opastamista ja erilaisten opetusmateriaalien tekemistä, jotta opetuksesta saisi kaiken mahdollisen hyödyn irti. Kun oppilaat saavat mielekästä ja omaa osaamistasoa vastaavaa toimintaa, kokemukseni mukaan se motivoi oppilaita opiskeluun ja oppimaan lisää.

Lukutaidon parantamiseksi on hyviä harjoitusohjelmia kotona harjoiteltavaksi kuten Ekapeli, mikä sisältää tavu- ja sanaharjoituksia. Oman esiopetusryhmä kokemukseni mukaan ekapeli on hyvä keino kirjainten ja äänteiden oppimiseksi, mikä edesauttaa lukutaidon oppimista. Peliä ohjeistaessani huomasin, kuinka tärkeää on ohjeistaa vanhemmille, kuinka heidän tulee tukea lapsia pelatessa ja ohjata heitä. Kokemusta minulla on niistäkin vanhemmista, jotka auttoivat lasta eteenpäin, jotta heille ei tulisi turhautumista siitä, jos ei osaa.

Tärkeää opetuksessa on oppijaminäkuvan vahvistaminen lukijana jokaisen oppilaan kohdalla. Opettajan usko oppilaiden osaamiseen on tärkeää sekä hyvä suhteen rakentaminen oppilaisiin (Saloviita 2013, 42).

Identiteetin tukeminen

Identiteetin ja sosiaalisten taitojen tukeminen on nyky-yhteiskunnassa yhä tärkeämpää, koska yhteiskunta asettaa kasvaville lapsille ja nuorille haasteita ja vaatimuksia. Näin oppilaiden on kyettävä elämään monien vaatimusten ristipaineessa. Koska Ihmisten on oltava tässä yhteiskunnassa sosiaalisia, kilpailukykyisiä ja itsenäisiä, ihmisen täytyy jatkuvasti rakentaa identiteettiään eri tilanteiden ja vaatimusten mukaan (Hiltunen & Perälä 2011, 5, Hall 2002, 23 mukaan). Peruskoululla on hyvät mahdollisuudet lasten identiteetin ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. (Hiltunen & Perälä 2011, 5.)

Hiltusen ja Perälän (2011) Pro-gradu tutkielmassa käsitellään monia tärkeitä aiheita ja siinä on harjoituksia mitä voin opettajana käyttää oppilaiden opetuksessa. Harjoitukset koskevat seuraavia aiheita: tarina itsestäni, minulle tärkeitä asioita, minä ja tunteet keskustelu ja itselle tyypillisen tunnetilan piirtäminen, miltä minusta tuntuu tänään, jähmettyneet tunteet, tunnetilojen näyttämistä oman kehon avulla, tunteen ilmaisemista elein ja ilmein, ystävyydestä ja perheestä keskustelu, konkreettisia sosiaalisia tilanteita ja niissä toimimista draaman keinoin, yhteisöllisyyttä tukevia liikuntaleikkejä mm. hyvät käytöstavat. (Hiltunen & Perälä 2011, 74-86.)

Olen työssäni käyttänyt säännöllisesti esiopetusikisten lasten kanssa sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukevaa Askeleittain (second step) opetusohjelmaa. Mielestäni oppilaiden tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen on erittäin tärkeää. Identiteetin kehittymisen myötä oppilaiden käsitys omista taidoistaan muodostuu. Oppilas alkaa huomaamaan, missä asioissa hän on hyvä ja taitava, esimerkiksi äidinkielen oppimisessa. Kepler-Uotisen (Luento 21.11.2016) mukaan oppimisen edellytys on positiiviset tunnekokemukset. On siis erittäin tärkeää kannustaa oppilaita, jotta tuetaan oppilaan oppimisen prosesseja. Kannustaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen on hyvä pitää mielessä ja siihen meidän tulee opettajina ja viestijöinä kiinnittää erityisesti huomiota.

Haasteelliset oppilaat

Opettajan työn arkeen kuuluvat haastavat tilanteet, joten keinot toimia tällaisissa tilanteissa ovat hyvin tärkeitä. Toki olen lastentarhanopettajan työssä kohdannut monenlaisia tilanteita seitsemän vuoden aikana ja oppinut jatkuvasti lisää. Kun opettaja tuntee oppilaansa, hän osaa myös paremmin ennakoida haastavia tilanteita ja myös ennaltaehkäistä monta tilannetta esimerkiksi kehumalla positiivisista asioista tai jos tilanne vaatii sanoa oppilaalle: Nyt olisi hyvä hetki mennä rauhoittumaan. Tärkeää on kuunnella oppilasta ja osoittaa välittävänsä hänestä eli olla turvallinen aikuinen. Mielestäni opettajan jämäkkyys haastavissa tilanteissa on merkittävää eli opettaja tietää mitä tekee ja pyytää tarvittaessa myös apua muilta opettajilta jos tilanne on vaikea. Tärkeää on keskustella yhdessä jälkikäteen tilanteesta, jotta oppilas tunnistaa ja oppii käsittelemään kielteisiä tunteitaan. Merkittävää on myös oppia hyväksymään itsensä ja kielteiset tunteensa. (Salovaara & Honkonen 2013, 186)

Työrauhan ylläpitäminen on mielestäni erittäin tärkeää niin oppimisen kuin keskittymisenkin kannalta. Lastantarhanopettajan työ onkin antanut monenlaisia eväitä. Työrauha lähtee suunnittelusta liikkeelle eli miten luodaan rauhallinen ja oppimista tukeva oppimisympäristö. Miten tiloja käytetään, luokan tilankäyttö, opetus muissa koulun tiloissa, koulun pihan käyttö. Tilankäyttöä pystyy lähtemään laajentamaan, kun tuntee hyvin oppilaansa ja kokee, että oppilaisiin voi luottaa.

Saloviidan (2013, 139) mukaan sanattomat viestit ovat tärkeitä opettajan työvälineitä työrauhan saamiseksi. Itse käytän opettajan työssä paljon sanatonta viestintä kuten eleitä. Päiväkodissa Psc-kuvien käyttö sekä liikennevalot ovat toimineet hyvänä tehokeinona kun niiden merkityksen on selittänyt ensin oppilaille. Sanattomilla viesteillä voi ennaltaehkäistä paljon häiriöitä. Saloviita (2013,162) korostaa seuraamuskäytäntöjen merkitystä. Kokemukseni mukaan aikuisten tulee olla johdonmukaisia, esimerkiksi liikennevaloja käyttäessään jatkuvien varoitusten antaminen ei toimi vaan asioilla pitää olla seurauksensa. Toimiessani luokanopettajana on hyvä ajoittain palata miettimään omaa toimintaansa haastavissa tilanteissa. Miten olen muuttunut ja kehittynyt opettajana. Kun palaa näihin perusasioihin mitä on pohtinut jo opiskeluaikana, voi löytää taas ne punaiset langat ja oppia uutta uudessa kontekstissa ja uutta tietopankkia jo kasvattaneena opettajana. Käytäntö on se mikä opettajaa opettaa, mutta välillä arjen pyörteessä unohtaakin hyvät, ”vanhat” keinot esimerkiksi työrauhan ylläpitämiseen. Kun opettajalla on rauha keskittyä opettamiseen, pystyy olemaan hetkessä mukana ja samaan oppilaat innostumaan opettavaan aiheeseen. Erityisesti lukeminen vaatii mielestäni hyvän lukurauhan, jotta oppilas saa parhaan mahdollisuuden oppia ja pohtia omaa tapaansa oppia lukijana sekä näin kehittää sitä.

Lähteet:

Hiltunen, S. & Perälä, P. 2011. Pro-gradu tutkielma Olen muutakin kuin koululainen - narratiivisen identiteetin ja sosiaalisten taitojen tukeminen perusopetuksessa https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83073/gradu05492.pdf?sequence=1

Kepler-Uotinen, K. Luento 21.11.2016

Salovaara, R. & Honkonen, T. Voi hyvin opettaja! 2013