Valmis tuntisuunnitelma A-kirjaimen ja äänteen opetteluun ensimmäisellä luokalla sekä tietoa lukemaan oppimiseen LPP Lukemaan puhumisen perusteella –menetelmästä. Tässä on hyvä aloituspohja lukemaan opettamiseen, mitä voin hyödyntää opetuksessa.

Tavoitteet:

- A−kirjaimen ja äännevastaavuuden harjoittelu

- Kerrontataitojen kehittäminen ja osallisuuden kokeminen tarinan kerronnassa,

- Auttaa oppilasta ymmärtämään miten puheesta muodostuu tietyt äänteet ja sanat

- Kirjoitetun tekstin analysoiminen

Arvioitu ajankäyttö:

Saneluvaihe 15 minuuttia, laborointivaihe: 25 minuuttia, arviointi 5 minuuttia

Tuntisuunnitelma:

Edellisellä tunnilla on jo käsitelty teemaa ja keskusteltu lapsia kiinnostaneesta aiheesta esimerkiksi syysretkestä luonnonpuistoon.

Saneluvaihe

Keskustellaan retkestä ja siihen liittyvistä asioista. Lapset keksivät lyhyen sadun retkeen liittyen. Oppilaat keksivät tarinalle otsikon. Otsikko luetaan hitaasti jokainen äänne kerrallaan tavuttaen ja opettaja näyttää missä kohdin sanaa mennään. Sitten aloitetaan tarinan miettiminen. Jokainen lapsi saa sanoa yhden lauseen kerrallaan ja opettaja sanoittaa lasten kertomaa. Esimerkiksi Aurinko paistoi, oli lämmin syyspäivä – Mitähän seuraavaksi voisi sanoa? Voisiko tässä kohtaa kertoa retkipaikasta? Opettaja ohjaa lausesisältöjä jotta tekstistä tulee järkevä kokonaisuus. Teksti luetaan yhdessä ääneen ja opettaja näyttää missä kohdin tekstiä mennään.

Laborointivaihe

Opettaja valitsee tarinasta sanat mitä käytetään, muun muassa sanoja, joissa on lyhyitä ja pitkiä vokaaleja sekä lyhyitä ja pitkiä sanoja. Valitsemani sanat sisältävät A−kirjaimen. Opettaja lukee sanat ja kirjoittaa niitä samalla esimerkiksi taululle. Ensin analysoidaan puheesta eli opettaja lukee sanoja yksi kerrallaan. Kuuluuko sanassa useampi A-kirjain, kumpi on pidempi sana esimerkiksi aurinko vai askel. Kuinka monta tavua on pisimmässä sanassa? Tarvittaessa sanat tavutetaan käsin yhdessä. Seuraavaksi keskustelemme opettajan kirjoittamista sanoista yksi sana kerrallaan. Mitä A−kirjaimella alkavia sanoja löydät? Montako A−kirjainta sanassa on? Missä sanoissa esiintyy A−kirjain? Mikä sana on pisin/lyhyin? Kuinka monta tavua on pisimmässä sanassa?

Kun sanoja on tarkasteltu eri tavoilla jokainen lapsi saa itselleen yhden sanan ja kirjoittaa sen lapulle. Opettajan on hyvä miettiä sanat kullekin lapselle tason mukaan. Kun lapsi on kirjoittanut lapun, hän saa viedä sen sitä mukaa oikeaan kohtaan tekstiä sen sanan päälle, mikä on hänen mielestään samanlainen (tarina on kiinnitetty luokan seinään).

Lopuksi keskustelemme siitä, tuntuiko aihe vaikealta. Oliko tarinan keksiminen/kertominen vaikeaa? Tuntuiko oppilaista, että he osasivat vastata kun keskusteltiin sanoista, esimerkiksi montako tavua sanassa on? Seuraavalla tunnilla keskustellaan tarinasta ja luetaan teksti. Valitaan yksi sana ja piirretään siitä kuva tehtävävihkoon ja kirjoitetaan sana kuvan yhteyteen. Sitten jatketaan uudelleenlukemisvaiheesta.

Lukemaan oppimisen menetelmä: LPP Lukemaan puhumisen perusteella –menetelmä

Menetelmän lähtökohtana on usein lasten itse tuottama puhelikieli, joka muutetaan kirjoitetuksi tekstiksi. Ensin tarkastellaan kokonaisuutta, josta siirrytään pienempiin yksiköihin (lause-sana-tavu-äänne). Lapset pitävät työskentelyä yleensä hauskana ja kokevat tehtävät helpoiksi. (Lerkkanen, 2006, 66, 73.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 104) korostuu vuorovaikutus ja ilmaisutaitojen kehittämisen tärkeys. Menetelmää käytettäessä lasten kiinnostusta vahvistetaan lapsilähtöisellä, toiminnallisella ja vuorovaikutteisella tavalla oppia. Menetelmä perustuu keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, minkä myötä lasten kielivarasto rikastuu, lapset kiinnostuvat kielestä ja sanoista (Eskelä-Haapanen, 2015, 14−15 Leimar mukaan, Lerkkanen, 2006, 69, 73).

Menetelmässä korostuu opettajan rooli motivoijana lasten lukemaan oppimisen kannalta. Opettajan rooli on merkittävä lasten kiinnostuvuuden ylläpitämisessä. Opetuksen tehtävänä on lasten kiinnostuksen ja innostumisen lisääminen itsensä ilmaisussa ja mahdollistaa osallisuuden kokeminen keskustelussa (Lerkkanen, 2006, 45, 69−70, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 104). Osallisuuden kokemisella taas on suuri vaikutus motivaation syntymiseen (Eskelä-Haapanen, 2015, 15). Opettaja mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja on tärkeässä roolissa oppilaan myönteisen minäkäsityksen syntymiselle itsestä oppijana. Opettajan tehtävänä on luoda kannustava ilmapiiri ja rohkaista oppilaita yrittämään. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 98). Yhdessä tekeminen luokan kanssa tekee lukemaan opettelusta läheisen sosiaalisen tapahtuman, joka luo lapselle alusta asti myönteisen kuvan lukemisesta (Lerkkanen, 2006, 66).

Lähteet:

Eskelä-Haapanen, S. (2015): Lukemaan opettamisen menetelmiä ja työtapoja. Luento. Jyväskylän yliopisto. 24.9.2015

Lerkkanen, M-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf