Draama viestinnän välineenä

Tuon esille draaman ja ilmaisutaitojen merkityksen, koska mielestäni draamakasvatus on tärkeä ilmaisukeino. Tulevana luokanopettajana ja viestijänä haluan välittää oppilaille iloa ja saada heitä kiinnostumaan ilmaisemaan itseään. Draamakasvatuksen myötä oppilaiden sosioemotionaaliset taidot kehittyvät ja he oppivat tarkastelemaan sanatonta sekä sanallista viestintää. Draaman kautta kokeillaan eläytymistä tarinoiden kautta ja tätä kautta oppilaiden ilmaisutaidot kehittyvät.

Draamaharjoituksissa oppilaiden kanssa eläydytään eri tunnetiloihin ja harjoitellaan tilanteiden tulkitsemista ulkopuolelta seuraten. Draamakasvatusta on hyvä ottaa opetukseen, koska kokemukseni mukaan osa oppilaista oppii itse kokemalla parhaiten. Suurimmalle osalle oppilaista sopii keskiverto-opetus, mutta ei kaikille. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 104) mukaan äidinkielen opetuksen tulee tutustuttaa oppilaita erilaisiin kulttuurin sisältöihin kuten draamaan. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden vuorovaikutus ja viestintätaitoja. Draama ei kuitenkaan ole oppiaineena Suomessa, mutta eri ilmiöitä oppilaiden kokemusmaailmasta on hyvä ottaa esille ja tutkia oppilaiden kanssa. Draaman kautta päästään käsittelemään niin fiktiivistä kuin todellista maailmaa ja tätä kautta spontaanisuus ja leikillisyys tulevat draamassa esille. Draama on hetkessä elämistä, siinä käsitellään kokemuksia tässä ja nyt. (Uusitalo 2016, 84, 109, 127) Leikillisyys ja fiktiivisen maailman kautta eläytyminen ovat luonnollisia itselleni mahdollisesti lastentarhanopettaja taustani myötä. Lapset ovat hyvin spontaaneja ja elävät hetkessä. Lapset keskittyvät tekemiseen ja uppoutuvat leikkimiseen, kun se heitä erityisesti kiinnostaa. Draaman kautta päästään ilmaisemaan itseään leikin kautta ja päästään ikään kuin leikkimään todellisuutta (Uusitalo 2016, 133).

Vanhempien oppilaiden kanssa voidaan kirjoittaa käsikirjoituksia näytelmille. Uusitalo (2016, 83) tarkastelee fiktiivisen maailman olemisen tulkintaa. Teatteritaiteen kokemus synnyttää tekstin ja taas teksti synnyttää kokemuksen. Tärkeä osa draamaprosessia on mielestäni kokemusten jakaminen ja tunteiden esille tuominen. Koulu tuottaa oppilaille erilaisia rooleja, vuorovaikutusta ja tarinoita. Näillä kokemuksilla voi olla merkitystä pitkälle oppilaiden tulevaisuuteen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on kehittää oppilaiden itsensä ilmaisemisen taitoja (Pops 2014, 104). Koen, että minä voin opettajana oman innostukseni kautta vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja innostukseen itsensä ilmaisemiseen.

Lähteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/ops2016/perusteet.

Uusitalo,M 2016. Olen ja ihmettelen. Maailmassa-olemisen näyttämö draaman merkityksen antajana Martin Heideggerin filosofian valossa. Jyväskylä: Studies in education, psychology and social research 545. Jyväskylä: University Printing House