Teema: Kestävä kulutus

Tavoitteet:
1. Kaikissa luokissa tulisi olla lajitteluastioita eri jätteille.
2. Luokkiin tulisi luoda järjestelmä, jolla huolehditaan jätteiden viemisestä kierrätykseen. (kierrätysvastaavat?)
3. Vähennetään ruokahävikkiä.
4. Selvitetään, onko mahdollista saada tietoa kouluruuan alkuperästä ja tuotantotavasta.
5. Edistetään kiertotaloutta esim. vaatteiden kierrätyksen profiilinnosto.
6. Tasataan kierrätysvastuuta kodeissa (kierrätyshaasteet, kotitehtävät tähän liittyen)
7. Lisätään tietoa kuluttajamerkeistä



Esimerkkejä siitä, millaisia teemaan liittyviä kestävän elämäntavan tietoja ja taitoja kaikkien on tarkoitus oppia projektin aikana?
Ottaa ruokaa sen verran kuin syö.
Osataan lajittella jätteet koulussa ja kotona.
Tiedetään, mistä voi ostaa käytettyjä vaatteita ja tavaroita (kirpputorit ja nettikaupat / ryhmät).
Lisätään harrastuksiin kulkemisessa ympäristöystävällisiä tapoja.
Ymmärretään oman toiminnan merkitys (minä voin itse tehdä kestävän kulutuksen valintoja).


Taustaa
Alkukartoitus tehtiin koulun oppilaille ja opiskelijoille syksyllä 2020.

Alkukartoituksen tuloksia:
- kodeissa lajitellaan jätteitä yleisesti ottaen laajasti (paperi, kartonki, biojäte, metalli, lasi ja muovi lajitellaan 74-82 %:ssa kodeista). 19% vastaajista kertoi, että kaikki menevät polttokelpoiseen jätteeseen
- pääasiassa jätteiden lajittelusta ja viemisestä vastaavat perheenjäsenet yhdessä, mutta äidit saivat eniten mainintoja yksittäisinä vastuuhenkilöinä
- koulun luokissa kierrätetään hyvin vain paperi, 31% kertoi laittavansa kaiken polttokelpoiseen jätteeseen
- koulun jätteiden lajittelun ja viemisen vastuuhenkilöitä ei tiedetty kovin laajasti (mainintoja saivat tasaisesti ope, oppilaat, Vihreä lippu, siivooja, ei kukaan)
- iso osa perheistä kierrättää vaatteita ja ostaa myös osan vaatteista käytettyinä
- suurin osa vaatteista ostetaan uutena kaupoista
- kysyttiin muutaman kuluttajamerkin tuntemusta; parhaiten tunnistettiin reilun kaupan merkki ja elintarvikkeiden Hyvää Suomesta -merkki
- iso osa oppilaista ja opiskelijoista kulkee kouluun kävellen, pyörällä tai bussilla; harrastuksiin kulkemisessa oman perheen auton käyttö korostui
- ruokahävikkiin liittyen vain 62% osaa ottaa aina koulussa ruokaa sen verran kuin saa syötyä; 42 % sanoi, ettei laita ruokaa roskiin juuri koskaan; kodin ruokahävikistä vain 8 % sanoi, että liika ruoka menee roskiin