Koulun itsearviointi tarkoittaa koulujen arviointia omista vahvuuksistaan ja kehittämistarpeistaan. Tärkeää tietoa saamme ulkopuolisen tahon arvioinneista (esim. Maakunnallinen arviointi, Hyvinvointiprofiili), Laatuarvioinnista sekä huoltajilta ja oppilailta kyselyinä tai muuna keskusteluna.

Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Nämä koulukohtaiset arvioinnin tulokset yhdessä ja erikseen muodostavat kehittämiskohteet koulun itsearviointiin. Laatuarvioinnissa 2023 saimme hyvän tuloksen. Kehittämiskohteeksi kuluvalle lukuvuodelle valittiin hyvinvointituntien käyttöön otto ja uusien käytänteiden tekeminen uuden henkilökunnan kokoonpanon kanssa

Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan:

• 2-3 opettajaa, 2 seurantakertaa
• 4-9 opettajaa, 4 seurantakertaa
• 10-15 opettajaa, 6 seurantakertaa
• yli 15 opettajaa, 8 seurantakertaa

Koska rehtori on myös luokanopettaja ja hän työskentelee yhdessä luokanopettajan kanssa samanaikaisopetuksessa jolloin tuntien seuraaminen tapahtuu luontevasti näiden tuntien aikana.

Kehityskeskustelut

Rehtori käy kehittämiskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta. Henkilöstön on täytettävä lomake etukäteen ja sitä käsitellään kehityskeskustelussa. Keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta niissä esiin tulleet koulun kehittämisideat voidaan pyytää käyttöön.

Viikkopalaverit

Koko koulun henkilöstöpalaveri on perjantaisin . Palaverissa suunnitellaan tulevaa ja suunnittelun lähtökohtana ovat koulun arvot. Arvojen tulisi näkyä koulun jokaisena arkipäivänä. Arvot välittyvät opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin ja niiden pitäisi olla pohjana pedagogisissa ratkaisuissa jokapäiväisessä toiminnassa.

Viikkopalaverit toimivat myös toiminnan arvioinnin tukena. Palavereissa palataan usein onnistumisiin sekä haasteisiin ja pyritään yhä parempaan toimintaan.

Opettajan itsearviointi
Opettaja arvioi omaa työtään edellä esitettyjen vuosittaisten kyselytulosten pohjalta. Opettajat tekevät vähintään kerran lukuvuodessa oppilaille kyselyn, joka mainitaan lukuvuoden toimintakertomuksessa. Oppilaiden ja opettajan vuorovaikutus on avointa, joten opettaja saa päivittäin palautetta oppimiseen vaikuttavista tekijöistä ja onnistumisesta.

Koulu laatii syyskuussa toimintasuunnitelman Pedanettiin. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista.

Koulu laatii touko-kesäkuussa edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen Pedanettiin.

Koulun omina kehittämiskohteina ovat:
--kuudennen (6.) luokan tietokoneiden käyttöönotto, vastuuopettaja Heidi Hyvönen
--robotiikan opetuksen lisääminen lukuvuoden aikana , vastuuopettajana Eveliina Seppälä