Pe 15.11. seitsämäs matkapäivä, paluu kotiin
Aamulla matkasimme katuja pitkin painavien matkalaukkujen kanssa. Meille opettajille oli Magda järjestänyt herkulliset churro-aamiaisen. Tutustuimme myös porra-herkkuihin. Ne olivat herkullisia lämpimän suklaakastikkeen kera.
Perjantaina vietettiin kastanjapäivää. Vanhempainyhdistys oli järjestänyt kastanjien paahtamista ja kaikki oppilaat pääsivät niitä maistelemaan. He olivat myös pukeutuneet perinteisiin asuihin.
Aamusta tapasimme Suomeen ja Saksaan matkaavien oppilaiden huoltajia. Esittelimme heille kouluamme oppilaiden ottamien kuvien avulla ja parhaamme mukaan vastasimme meille esitettyihin kysymyksiin. Niitä oli muuten yllättävän vähän. Tapaamisen jälkeen kävimme seuraamassa Daniel-rehtorin pitämään kirjastotuntia kakkosluokkalaisille. He lukivat yhteistä kirjaa. Valitettavasti meidän espanjantaitomme ei riittänyt kovin hyvin tunnin seuraamiseen.
Koko vierailijaryhmä isäntineen / emäntineen sekä Suomeen ja Saksaan matkaavat espanjalaiset kokoontui musiikkiluokkaan viralliseen todistusten jakoon. Saimme kaikki todistuksen sekä hurjasti aplodeja! Yhteiskuvien jälkeen pääsimme näkemään ne lapset, jotka Aspesta ovat kouluumme tulossa viikolla 8.
Pian oli aika kokoontua ja pakata laukut autoihin. Halauksia, hymyjä, kyyneleitä ja poskisuukkoja oli joka puolella. Monelle oppilaistamme hetken tunteellisuus oli suuri yllätys. Eiköhän meillä jokaisella silmäkulma hieman kostunut.
Lähes koko koulu oli kokoontunut saattamaan meitä kotimatkalle. Kuuden auton "kolona" lähti kohti Alicante-Elchen lentokenttää.
Lentokentällä sanoimme pikaisesti heipat espanjalaisille ja saksalaisille. Lähtöselvityksen jälkeen siirryimme turvatarkastukseen. Yllätykseksemme useampi oppilaistamme joutui satunnaistarkastukseen. Se oli jännitävää ja ehkä vähän pelottavaakin. Pääsimme kuitenkin melko nopeasti tarkastuksesta eteenpäin. Sitten oli aika tehdä ostoksia. Eiköhän sitä vähän joka reppuun löytynyt jotain kotiin tuotavaa.
Lentomme lähti ajoissa ja pääsimme koneeseen pienten kommellusten jälkeen. Kone oli lähes täysi. Meidän paikat olivat ihan koneen peräosassa lukuunottamatta Maaritin paikkaa, joka oli koneen keskiosassa. Väsyneet matkaajamme ottivat pienet torkut matkan aikana. Saimme paljon kehuja heidän hyvästä käytöksestään.
Mukavan tasaisen matkan jälkeen olimme Helsingissä etuajassa. Jouduimme kuitenkin odottelemaan laukkuja melkoisen tovin. Kaikkien laukut tulivat kuitenkin. Taina-open laukku oli saanut osumaa niin, että siitä ei enää olisi käyttöön. Harmin paikka!
Iloiset vanhemmat/isovanhemmat odottelivat meitä. Halauksia ja kyyneleitä näkyi taasen. Oppilaat lähtivät kotijoukkojen matkaan ja me opetkin lähdimme kotia kohti.
Upea matka, mahtavia kokemuksia, mukavia uusia tuttavuuksia sekä runsaasti itseluottamusta löytyy meidän kaikkien muistoista. Kiitos Erasmus+ ohjelma, että meillä on mahdollisuus tehdä tällaisia matkoja.
Erasmus is hard work, but we love it!
Perjantaina vietettiin kastanjapäivää. Vanhempainyhdistys oli järjestänyt kastanjien paahtamista ja kaikki oppilaat pääsivät niitä maistelemaan. He olivat myös pukeutuneet perinteisiin asuihin.
Aamusta tapasimme Suomeen ja Saksaan matkaavien oppilaiden huoltajia. Esittelimme heille kouluamme oppilaiden ottamien kuvien avulla ja parhaamme mukaan vastasimme meille esitettyihin kysymyksiin. Niitä oli muuten yllättävän vähän. Tapaamisen jälkeen kävimme seuraamassa Daniel-rehtorin pitämään kirjastotuntia kakkosluokkalaisille. He lukivat yhteistä kirjaa. Valitettavasti meidän espanjantaitomme ei riittänyt kovin hyvin tunnin seuraamiseen.
Koko vierailijaryhmä isäntineen / emäntineen sekä Suomeen ja Saksaan matkaavat espanjalaiset kokoontui musiikkiluokkaan viralliseen todistusten jakoon. Saimme kaikki todistuksen sekä hurjasti aplodeja! Yhteiskuvien jälkeen pääsimme näkemään ne lapset, jotka Aspesta ovat kouluumme tulossa viikolla 8.
Pian oli aika kokoontua ja pakata laukut autoihin. Halauksia, hymyjä, kyyneleitä ja poskisuukkoja oli joka puolella. Monelle oppilaistamme hetken tunteellisuus oli suuri yllätys. Eiköhän meillä jokaisella silmäkulma hieman kostunut.
Lähes koko koulu oli kokoontunut saattamaan meitä kotimatkalle. Kuuden auton "kolona" lähti kohti Alicante-Elchen lentokenttää.
Lentokentällä sanoimme pikaisesti heipat espanjalaisille ja saksalaisille. Lähtöselvityksen jälkeen siirryimme turvatarkastukseen. Yllätykseksemme useampi oppilaistamme joutui satunnaistarkastukseen. Se oli jännitävää ja ehkä vähän pelottavaakin. Pääsimme kuitenkin melko nopeasti tarkastuksesta eteenpäin. Sitten oli aika tehdä ostoksia. Eiköhän sitä vähän joka reppuun löytynyt jotain kotiin tuotavaa.
Lentomme lähti ajoissa ja pääsimme koneeseen pienten kommellusten jälkeen. Kone oli lähes täysi. Meidän paikat olivat ihan koneen peräosassa lukuunottamatta Maaritin paikkaa, joka oli koneen keskiosassa. Väsyneet matkaajamme ottivat pienet torkut matkan aikana. Saimme paljon kehuja heidän hyvästä käytöksestään.
Mukavan tasaisen matkan jälkeen olimme Helsingissä etuajassa. Jouduimme kuitenkin odottelemaan laukkuja melkoisen tovin. Kaikkien laukut tulivat kuitenkin. Taina-open laukku oli saanut osumaa niin, että siitä ei enää olisi käyttöön. Harmin paikka!
Iloiset vanhemmat/isovanhemmat odottelivat meitä. Halauksia ja kyyneleitä näkyi taasen. Oppilaat lähtivät kotijoukkojen matkaan ja me opetkin lähdimme kotia kohti.
Upea matka, mahtavia kokemuksia, mukavia uusia tuttavuuksia sekä runsaasti itseluottamusta löytyy meidän kaikkien muistoista. Kiitos Erasmus+ ohjelma, että meillä on mahdollisuus tehdä tällaisia matkoja.
Erasmus is hard work, but we love it!
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin