Tänään tapasimme aamulla koululla. Lähdimme koko joukolla tutustumaan Aspen kaupunkiin. Matkalla Magda kertoi meille Aspen historiasta ja vähän nykypäivästäkin. Rehtori-Fernando oli tulkkina. Ihmettelimme Aspen vanhan osan pisintä katua, 560m sekä Lumen pyhimystä. Se kummastutti, koska täällä ei lunta sada. 

Jatkoimme Aspen basilikaaan. Siellä oli jonkin verran väkeä, joten emme päässeet tarkemmin siihen tutustumaan. Siirryimme Aspen kotiseutumuseon. Siellä opimme, että jo 120000 vuotta sitten Aspessa oli asutusta. Museosta löytyi myös vaatteita, työkaluja ja esimerkiksi viinin polkemiseen tarkoitetut kengät. Valitettavasti aikaa oli liian vähän kaiken kiinnostavan ihailuun. 

Museolta siirryimme odottamaan pääsyä Aspen pormestarin, Antonio Puerto Garcian, luokse. Meillä oli hetki aikaa syödä kotoa mukaan saatuja eväitä. Eväiden jälkeen kapusimme ylös pormestarin vastaanotolle. Hän kertoi meille kaupungista ja erityisesti lapsia ja nuoria kiinnostavista asioista. Lapsilla riittikin kysyttävää pormestarin työstä ja vapaa-ajasta. Katri kävi edustajanamme kiittämässä pormestaria ja vei hänelle Suomi-suklaata sekä Marimekon lautasliinoja. Me Tiinan kanssa toivotimme hänet tervetulleeksi Suomeen ja Orimattilaan. Lopuksi otimme yhteiskuvan ja saimme pormestarilla ja Aspen kaupungilta lahjan. Tästä olisi Orimattilasta vähän opittavaa.

Siirryimme kauppahallin läpi leikkipaikalle, jossa oppilaat saivat leikkiä ja jutella rauhassa. Oli ilo seurata, miten oppilaat viihtyivät isäntiensä ja emäntiensä seurassa sekä erilaisissa ryhmissä. Hymy on yhteinen kieli, kuten rehtori maanantaisessa puheessaan sanoi. Leikkituokio jälkeen siirryimme koululle, jossa oppilaat jatkoivat oppitunteja ja pääsivät ruokailemaan. Me opet lähdimme rehtorin kanssa tutustumaan Alicanteen. 

Monta kokemusta rikkaampana nukkumaan. Huomenna on jälleen uudet seikkailut edessä.