Lisämateriaalia: Pikseliukkoja ja virtuaalivaluuttaa
Alkuperäinen teksti: Lauri Palsa ja Suvi Tuominen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Lyhennelmä.
Useimmat verkkopalvelut ovat käyttäjille ilmaisia, vaikka palvelun taustalla olisikin kaupallinen taho. Tällöin palvelun ylläpitäjä ansaitsee rahaa mainoksilla tai lisäominaisuuksien myynnillä. Sisällöt voivat olla myös kokeilujakson ajan ilmaisia, minkä jälkeen tuotteen käyttäminen muuttuu maksulliseksi. Myös maksamalla tietyn summan voi päästä eroon mainoksista tai maksamalla voi hankkia peleihin uusia ominaisuuksia. Peleissä oikea raha vaihdetaan yleensä virtuaaalirahaan.
Lapset ja nuoret käyttävät rahaa pääasiassa kolmella eri tavalla verkossa:
Useimmat verkkopalvelut ovat käyttäjille ilmaisia, vaikka palvelun taustalla olisikin kaupallinen taho. Tällöin palvelun ylläpitäjä ansaitsee rahaa mainoksilla tai lisäominaisuuksien myynnillä. Sisällöt voivat olla myös kokeilujakson ajan ilmaisia, minkä jälkeen tuotteen käyttäminen muuttuu maksulliseksi. Myös maksamalla tietyn summan voi päästä eroon mainoksista tai maksamalla voi hankkia peleihin uusia ominaisuuksia. Peleissä oikea raha vaihdetaan yleensä virtuaaalirahaan.
Lapset ja nuoret käyttävät rahaa pääasiassa kolmella eri tavalla verkossa:
- Kuukausimaksut verkkopeleihin, musiikkipalveluihin ja verkkoyhteisöihin
- Ostokset peleissä ja verkkopalveluissa esim. vaate pelihahmolle tai lisäkenttä peliin
- Mobiilipelit ja sovellukset