Ympäristöoppi

Kpl 12 Ravintoketjut alkavat kasveista

 

Aineen kierto

Luonnossa aineet kiertävät. Kaikki asiat maapallolla ovat rakentuneet erilaisista aineista. Ainetta ei tule maapallolle lisää, eikä sitä myöskään ikinä häviä: se muuttaa aina vain muotoaan ja kiertää näin luonnossa ikuista kehää.

Aine kiertää myös ravintoketjuissa.
  • Ravintoketjun ensimmäisenä palasena on aina kasvi. 
  • Kasvinsyöjä syö kasvin, jolloin kasvin sisältämät aineet siirtyvät tähän eläimeen.
  • Kun taas peto syö kasvinsyöjän, siirtyy aine petoon.
  • Lopulta, kun petokin kuolee, hajottajat hajottavat sen ruumiin, ja näin kuolleen eläimen sisältämät aineet vapautuvat maaperään.
  • Maaperästä aine siirtyy taas kasveihin, kun kasvit käyttävät mullan ravinteita kasvuunsa.
Samalla tavoin hajottajat hajottavat ne kuolleet kasvinosat, jotka kasvinsyöjältä jää syömättä, sekä raadon, jonka peto jättää jälkeensä aterioituaan.




Energian virta

Luonnossa energia virtaa. Energian virran voi nähdä ravintoketjussa.

Kaikki eliöt tarvitsevat energiaa elintoimintoihinsa ja kasvuunsa. Lähes kaikki maapallolla oleva energia tulee alunperin auringosta.

  •  Vihreät kasvit sitovat energiaa yhteyttämällä. Energia varastoituu kasvien varteen, lehtiin, juuriin ja hedelmiin.
  • Kun kasvinsyöjä syö kasvin, se saa osan kasvin sisältämästä energiasta omaan käyttöönsä.
  • Kun taas peto syö kasvinsyöjän, siirtyy osa kasvinsyöjän energiasta pedolle.
  • Lopulta vielä hajottajat saavat energiaa hajottaessaan kuolleita eliöitä.
Osa energiasta kuluu aina jokaisen eliön omiin elintoimintoihin, ja osa häviää lämpönä avaruuteen. Energia siis vähenee ravintoketjun kulkiessa eteenpäin. Energia virtaa läpi ravintoketjun, joten sitä tarvitaan aina lisää auringosta.

Perjantai 8.5. yllin ohjeet


  • Tarkasta aluksi maanantain tehtävien vastaukset yllin Peda.net-sivulta 
  • Kpl 10 Metso ja huuhkaja ovat paikkalintuja
    • Lue ensin kappale huolellisesti.
    • Metso
      • Katso video metson soitimesta. https://www.youtube.com/watch?v=V_BY1met9bc 
      • Metson – kuten toisen suuren kanalinnun, teeren – soidin on aikaisin keväällä. Se liittyy metson lisääntymiseen. Kukot mahtailevat ja tappelevat ja houkuttelevat näin naaraita, joita kutsutaan nimellä koppelo.
 
normal_metsot-7652.jpg
Metso (koiras) ja koppelo (naaras)
      •  Metso kärsii siitä, että sen elinympäristöt, vanhat metsät on suurelta osin kaadettu. Siksi metsokanta on vähentynyt huomattavasti. Jos metsokukko ei löydä soidinaikaan taisteluparia, se saattaa haastaa ihmisenkin tappeluun. https://www.youtube.com/watch?v=5495DKEdmRE 

 

    • Huuhkaja
Huuhkaja Bubo bubo

 

    • Käpytikka
käpytikka.jpg

 

    • Vastaa kysymyksiin vihkoosi. Käytä kokonaisia virkkeitä! 
    1. Miten erotat toisistaan koirasmetson ja naaraan eli koppelon?
    2. Mitä huuhkaja käyttää ravinnokseen?
    3. Missä käpytikka pesii? 

Ota kuva tehtävistä ja lähetä se yllin palautuskansioon.

Kpl 9 Susi, kettu ja ilves ovat petoja

    • Sudet ovat yleistyneet nopeasti myös Etelä-suomen asutuilla alueilla. Luonnonvarakeskus (Luke) pannoittaa susia GPS-lähettimillä varustetuilla pannoilla saadakseen tietoa niiden käyttäytymisestä. Lue uutinen aiheesta: 

https://yle.fi/uutiset/3-10658959 

    • Kuten muistat, kettu saalistaa ravinnokseen myyriä. Katso video aiheesta: 

https://www.youtube.com/watch?v=D2SoGHFM18I 

    • Seuraavasta videosta selviää esimerkiksi se, että ilves on kissojen tapaan taitava kiipeilijä. 

https://www.youtube.com/watch?v=j6cdnt5RLlI 

Vastaa kysymyksiin vihkoosi. Käytä kokonaisia virkkeitä: 

  1. Miten GPS-pannat saadaan kiinnitettyä susiin? 
  2. Mitä aistia kettu käyttää myyrien saalistukseen talvella? 
  3. Miksi ilves pysyy pehmeän hangen pinnalla eikä uppoa syvälle lumeen? (vastus selviää, kun katsot kuvia ilveksen jäljistä) 
  4. Mitä mieltä olet siitä, että Suomen metsissä liikkuu petoeläimiä. Perustele mielipiteesi.