6.1 Sammalet ja jäkälät

Sammalet


Sammalet
ovat alkeellisia kasveja, joilta puuttuvat muun muassa juuret. Ne ovat maapallon ensimmäisiä maakasveja.

Sammalet ovat pieniä ja ainavihantia, eli ne eivät pudota lehtiään talveksi. Sammalilla on lehdet ja varsi, mutta juurten sijaan niillä on pienet juurtumahapset. Tällaista putkilokasveja alkeellisempaa rakennetta kutsutaan sekovarreksi.

Sammalet ottavat veden ja sen mukana ravinteet suoraan lehtien läpi. Sammalilta puuttuu veden kuljetukseen erikoistunut rakenne, johtosolukko.

Sammalten lisääntyminen vaatii kosteita olosuhteita, sillä koiraspuolisen sammaleen siittiöt voivat kulkeutua naaraspuolisen sammalen munasolun luokse vain veden avustamana. Naaraspuolinen sammal kasvattaa hedelmöityksen jälkeen itiöpesäkkeen, josta vapautuvista itiöistä kasvaa uusia sammalkasveja.


Karhunsammalia, joissa on itiöpesäkkeitä.

Sammalia elää kosteissa ja varjoisissa metsissä ja soilla. Sammalet kasvavat latvasta tyvipään samalla kuollessa. Sammalen tyvipäästä syntyy turvetta.

Jäkälät

Jäkälästä ei voi erottaa lehtiä, vartta ja juuria. Niitä sanotaan tämän vuoksi sekovartisiksi. Jäkälät ovat sienirihmaston ja yhteyttävien levien muodostamia yhteiseliöitä. Symbioosissa sienirihmasto huolehtii vettä ja ravinteita levälle. Levä puolestaan antaa yhteyttämistuotettaan sokeria sienirihmastoille. Jäkälät lisääntyvät itiöiden ja jäkälämurujen avulla.


Palleroporonjäkälä. Jäkälän sekovarressa ei ole juuria, vartta, lehtiä eikä kukkia.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä