Tuomi on kirsikoiden ja luumujen pohjoinen lähisukulainen. Tuomen marja onkin kuin kääpiömäinen kirsikka, jonka siemen täyttää suurimman osan marjan sisällöstä. Tuomi on kasvumuodoltaan joko suurikokoinen pensas tai pieni puu. Sen lehdet ovat kapeansoikeat, sahalaitaiset ja suippokärkiset. Joskus sen voi sekoittaa pieneen raitaan, mutta raidan lehdet ovat ehytlaitaiset, eikä niiden kärjet kapene vastaavaksi suipuksi. Tuomi kukkii huomiota herättävän tuoksuvilla kukillaan kevään vaihtuessa kesäksi. Kukista kehittyvät kiiltävän mustat luumarjat.

Luonnossa tuomi on lehtojen, rantametsien, puronvarsien ja metsänreunojen puu. Maaperän suhteen se on suhteellisen vaatelias. Se tulee toimeen varjossakin, mutta valoisalla paikalla kasvaa rehevämpänä ja kukkii runsaammin. Tuomi on hyötynyt ihmistoiminnasta, sillä esimerkiksi teiden varret sopivat tuomelle hyvin, ja kauniisti kukkivana puuna sitä on suosittu myös pihoilla.

Tuomi on useille kasvinsyöjille pahanmakuinen ja myrkyllinenkin, erityisesti kuorensa osalta. Lehtiä on kuitenkin erinomaisen hyvin erikoistunut hyödyntämään tuomenkehrääjäkoi-niminen, dalmatiankoiran värinen pieni perhonen. Sen toukat saattavat joinakin vuosina peittää kokonaisia puita aavemaiseen seittiin, jonka suojassa ne syövät puun lehdettömäksi.