Mustikka on taloudellisesti merkittävimpiä metsämarjojamme. Makunsa ja terveellisyytensä vuoksi sitä kerätään innokkaasti, mutta sadot vaihtelevat suuresti vuosien välillä.

Mustikan kukka ja marjaraakileetkin ovat hallalle arkoja. Koska mustikan kukinta ajoittuu kesän alkuun, hallavaurioista tulee monina vuosina suuria vahinkoja mustikkasadolle. Sen lisäksi lehtensä pudottaneet mustikan versot voivat tuhoutua talvella, jos lumisuojaa ei ole riittävästi.

Mustikka kasvaa tyypillisimmin tuoreissa kangasmetsissä. Sitä on kuitenkin myös kuivahkoissa kangasmetsissä, lehdoissa ja tunturikankaillakin. Levinneisyysalue kattaa koko maan. Mustikka on metsiemme ekosysteemeissä hyvin tärkeä kasvi. Lehdet ja versot ovat keskeistä ravintoa lukuisille erikokoisille eläimille, kuten mustikkamittariperhoselle, metsämyyrälle, teerelle, jänikselle ja hirvelle. Kukat hyödyttävät suurta joukkoa pölyttäjähyönteisiä.

Marjoista pitävät ihmisten lisäksi lukemattomat selkärangattomat, mutta myös suuremmat eläimet. Rastaiden ulosteiden väristä voi nähdä, koska mustikkasato on kypsää. Karhutkin vaeltelevat pitkin hyviä mustikkamaita.