7.1 Ravinnontuotanto vaihtelee maapallon eri osissa

Maatalouden tuottavuus vaihtelee maapallon eri osissa. Kaikkein kylmimmillä alueilla, kuten Grönlannissa, Etelämantereella ja Huippuvuorilla, ei maatalous menesty lainkaan. Samoin kuivimmat aavikot ja korkeat, jyrkät vuoristot, ovat maatalouteen sopimattomia.

Tuottavimpia alueita ovat sellaiset, joilla lämpöä ja sadetta riittää ja joilla on hedelmällinen, helposti viljeltävä maaperä. Aasian monsuuni-ilmaston alue sadekausineen soveltuu hyvin riisinviljelyyn. Tuottoisimmilta alueilta voi satoa tulla jopa kymmenen tonnia hehtaarilta vuodessa.

Lauhkean vyöhykkeen aroalueet ovat myös hyvin tuottoisia. Puuttomat, usein varsin tasaiset alueet on helppo ottaa viljelyyn, ja multainen maaperä on oivallinen kasvualusta esimerkiksi maissille ja vehnälle. Erityisesti kastelun avulla aroilta voidaan saada jopa suurempia satoja kuin riisipelloilta.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan itäosien lehtimetsävyöhykkeillä maatalous on sekataloutta, jossa samoilla tiloilla on sekä karjaa että kasvituotantoa. Maaperä soveltuu viljelyyn hyvin ja sadettakin on riittämiin, mutta näillä alueilla tuottavuus perustuu suurelta osin koneistukseen, lannoitteisiin ja muihin tehokkuutta lisääviin, usein suuria investointeja vaativiin menetelmiin. Myös suuret kasvihuoneet ovat tavallisia alueen maisemassa.


Välimeren alueella kasvatetaan muun muassa sitrushedelmiä. Barcelona, Espanja.

Muutamilla alueilla, kuten Välimeren ympäristössä, Kaliforniassa ja Chilen keskiosissa, vallitsee lämmin talvisateiden ilmasto, jota myös välimerenilmastoksi kutsutaan. Alueille ovat tyypillisiä kuumat, kuivat kesät sekä sateiset talvet.

Näissä oloissa menestyvät hyvin monet hedelmät, kuten appelsiinit ja sitruunat, sekä viinirypäleet ja oliivit. Myös monet kauppojemme vihannekset tulevat eteläisen Euroopan lämmöstä.

Maapallon suurimmat maataloustuotteiden viejät
Valtio Viennin arvo mrd USD eli yhdysvaltojen dollaria (USD = 0,9 euroa)
Yhdysvallat 147 000 000 (mm. maissivehnäsoijapapu ja puuvilla)
Alankomaat 90 000 000 (mm. vilja, hedelmät, vihannekset, liha, kukkakasvit)
Saksa 84 000 000 (mm. vilja, liha)
Brasilia 75 000 000 (nautakirjan liha, soija, myös maissin, puuvillan, kaakaon ja tupakan vienti merkittävää)

 

Trooppisten sademetsäalueiden merkitys maapallon maataloudelle on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Sademetsää on raivattu mm. sokeriruo'on, soijapavun, öljypalmun ja lihakarjan tuotantoon. Suotuisan ilmaston ansiosta tuottavuus on suuri, mutta tuotannon laajeneminen muodostaa vakavia ympäristöuhkia.

Aasian sisäosissa ja Afrikan savannialueilla on laajoja alueita, joissa kuivuus, kivikkoisuus ja vuoristoisuus haittaavat kasvien kasvatusta. Näillä alueilla hyödynnetään mm. vuohia ja lampaita, jotka tulevat toimeen varsin heikoillakin luonnonlaitumilla.

Klikkaa kuvaa!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä