4. Väestönkasvu
Luvun sisällys
4.1 Meitä on nyt jo lähes kahdeksan miljardia
4.2 Syntyvyys ja kuolleisuus
4.3 Väkimäärä kasvaa edelleen
4.4 Väestönkasvun seurauksia
4.5 Keinoja hillitä väestönkasvua
4.6 Väestöpyramidi
4.1 Meitä on nyt jo lähes kahdeksan miljardia
Maapallon väkiluku on nyt noin 7,6 miljardia eli 7 600 000 000.
Maailman väkirikkaimmat valtiot ovat Kiina ja Intia. Kiinan väkiluku on nyt noin 1,4 miljardia ja Intian 1,3 miljardia. Intian väkiluvun arvioidaan kasvavan Kiinaa suuremmaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muut valtiot tulevat väkiluvuissaan kaukana perässä näihin kahteen verrattuna. Yhdysvallat on väkilukuvertailussa kolmantena, mutta sen väkiluku on vain noin 320 miljoonaa.
Maapallon väkiluku pysyi pitkään hitaana, mutta viime vuosisatojen ja jopa vuosikymmenten aikana se on kasvanut huimaa vauhtia. 2020-luvulla väkiluku tulee kasvamaan jo kahdeksaan miljardiin.
Yhdeksän miljardin asukkaan väkimäärä saavutettaisiin noin vuonna 2050. Kaiken kaikkiaan maapallon väkiluvun ajatellaan kasvavan noin kymmeneen miljardiin, minkä jälkeen se alkaisi laskea, mutta arviot tästä kehityksestä vaihtelevat paljon.
Teollisuusmaissa syntyvyys on hidastunut viimeiset viisikymmentä vuotta. Samoin joissakin kehitysmaissa syntyvyys on alkanut vähetä, mutta sen vaikutukset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua.
Kiinan syntyvyys puolestaan on jo huolestuttavan alhainen, mikä aiheuttanee ongelmia tulevaisuudessa. Lisäksi Kiinassa syntyy noin 20 prosenttia enemmän poikia kuin tyttöjä, mistä aiheutuu sukupuolten välisiä vaikeuksia.
Euroopan väkiluvun ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa entisestään.
Afrikan väkiluku taas saattaa jopa nelinkertaistua seuraavan sadan vuoden aikana, mikä aiheuttanee enemmän siirtolaisuutta, jos elinmahdollisuuksia Afrikassa ei pystytä parantamaan.
Väkiluvun kehitys maanosittain.
4.2 Syntyvyys ja kuolleisuus
Väestönkasvu tarkoittaa väkiluvun kasvua eli sitä, kuinka paljon ihmisten määrä maapallolla kasvaa. Väestönkasvuun liittyvät syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Nämä tekijät vaikuttavat alueen väkilukuun.
Syntyvyys on tiettynä vuotena elävänä syntyneiden lasten määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus on vastaavasti tiettynä vuotena kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Muuttoliike kuvaa sitä miten ihmiset siirtyvät alueilta toiselle. Muuttoliikkeen vaikutukset väkiluvussa näkyvät tietyllä alueella, mutta eivät koko maapallon väkiluvussa. Muuttoliikkeessä huomioidaan esimerkiksi tiettyyn maahan muuttavien (maahanmuutto) ja maasta pois muuttavien (maastamuutto) määrät.
Väkiluku muodostuu siis syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeen vaikutuksista.
Jos valtiossa syntyy vuoden aikana 100 000 lasta, kuolee 85 000 ihmistä, sinne muuttaa 5 000 ja sieltä muuttaa pois 3 000, niin mitä väkiluvulle tapahtuu? Vastaus: 100 000 - 85 000 + 5 000 - 3 000 → väkiluku kasvaa 17 000 asukkaalla.
Alla on kuvattu Suomen väkilukuun vaikuttaneita tekijöitä vuosina 1750–2015.
Suomen väkilukuun vaikuttaneita asioita.
4.3 Väkimäärä kasvaa edelleen
Kuten aiemmin kerrottiin, maapallon väkiluku on kasvanut vauhdilla viimeiset vuosikymmenet – ja vaikka joillakin alueilla väestönkasvu on saatu hidastumaan, eikä lapsia synny perheisiin enää niin paljoa kuin aiemmin, niin väkimäärä jatkaa kasvuaan. Tämä johtuu siitä, että entistä suurempi määrä nuoria aikuisia on perustamassa perheitä ja hankkimassa lapsia. Tämä tilanne muuttuu vasta vuosikymmenten kuluessa. Tätä seikkaa voidaan tutkia niin sanotun hedelmällisyysluvun avulla.
Hedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta 15–49 -vuotias nainen keskimäärin synnyttää. Koko maapallon hedelmällisyysluku on pienentynyt 3,4:stä 2,5:een, mikä tarkoittaa, että yksi nainen synnyttää keskimäärin 2,5 lasta. Kehitysmaissa hedelmällisyysluku on laskenut paikoin kuudesta jopa kolmeen, mutta alueelliset erot ovat suuria. Euroopassa hedelmällisyysluku on alle kaksi, Afrikassa lähes viisi. Esimerkiksi Afrikan Nigerin hedelmällisyysluku on 7,6.
Afrikassa syntyvyys on suurta. Tämä näkyy muun muassa kouluissa.
Hedelmällisyysluku valtioittain. Lähes kaikkien Euroopan valtioiden luku on alle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset synnyttävät keskimäärin vähemmän kuin kaksi lasta elinaikanaan.
Väestönkasvuun vaikuttaa suuresti myös kuolleisuuden väheneminen. Perusterveydenhuollon ja hygienian parantuminen sekä lääketiede ovat kehittyneet nopeasti. Täten on tullut mahdollista suojautua aiemmin ihmisiä suuria määriä tappaneita tauteja vastaan sekä parantua niistä. Myös lapsikuolleisuuteen on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi rokotteilla. Perheiden ei tarvitse hankkia enää niin suurta määrää lapsia, sillä lapsista jää eloon entistä suurempi osa.
HI-viruksen ajateltiin aikoinaan vaikuttavan väestönkasvuun paljonkin, mutta se on ollut arvioitua hitaampaa, vaikka eräissä Afrikan maissa HI-viruksen aiheuttamaa sairautta sairastaa jopa 25 prosenttia väestöstä. Myös sotien vaikutus on jäänyt yleensä pieneksi ja paikalliseksi.
4.4 Väestönkasvun seurauksia
Väestönkasvun hillitseminen olisi tärkeä tekijä maapallon ja ihmisten tulevaisuutta ajatellen. Väestönkasvun rajoittamisen konsteja pidetään monin tavoin arveluttavina. Esimerkiksi erilaiset lapsimäärän rajoitukset koetaan ongelmallisina ja ihmisoikeuksia loukkaavina.
Aiemmin ajateltiin, että ravinnon- ja energiantuotanto eivät tulisi riittämään kasvavalle väestölle, mutta näiden määrää on pystytty lisäämään jopa väestökasvua nopeammin, ja raaka-aineitakin on alettu saada paikoin paremmin. Ongelma on kuitenkin se, että ravinnon- ja energianmäärä jakautuvat maapallolla epätasaisesti. Joillakin alueilla ravintoa tuotetaan jopa yli oman tarpeen ja toisilla alueilla kärsitään huonoista satovuosista vuosiakin.
Vesipula on monen nopean väestönkasvun alueen ongelma. Pakistan.
Pula erilaisista luonnonvaroista voi aiheuttaa naapurivaltioiden välille riitoja ja johtaa pahimmillaan jopa sotiin. Tämän jälkeen erilaiset pakolaisvirrat olisivat todennäköisiä näitä valtioita ympäröiviin maihin.
Liiallisen väestönkasvun seurauksena koetaan puutetta kuivemmilla alueilla myös puhtaasta vedestä. On sanottu, että tulevaisuudessa suuria sotia voidaan käydä juuri tällaisilla alueilla.
Maapallon väkiluvun kasvaessa myös saasteiden ja jätteiden määrä kasvaa..
Yhä suurempi osa haluaa asua ja tulee asumaan kaupungeissa, jolloin riskinä on slummiutuminen, kun vapaiden asuntojen määrä ei vastaa tarvetta, eikä kaikilla ole varaa hankkia kunnollista asuntoa.
Kun ihmisiä muuttaa kehitysmaissa kaupunkeihin, heidän on usein muutettava slummeihin.
4.5 Keinoja hillitä väestönkasvua
Kun väestönkasvun aiheuttamat haasteet on huomattu ja ymmärretty, pitäisi löytää väestönkasvun hillitsemisen keinoja.
Tällä hetkellä yksi sopivista keinoista olisi kehittyvien maiden tyttöjen koulunkäynti. Kun lapset saadaan kouluun, heille tulee mahdollisuus siirtyä työelämään ja määrätä itseään koskevia asioita paremmin. Naisten itsemääräämisoikeuden vahvistamista pidetäänkin tärkeänä keinona väestönkasvun hillitsemisessä.
Lasten hankkimiseen liittyviä väestökasvun hillitsemisen keinoja ovat esimerkiksi ehkäisyn ja perhesuunnittelun mahdollistaminen. Joissakin valtioissa on kokeiltu myös pakollista luentoa ehkäisystä ennen avioliittoa. Kaikissa maissa ehkäisy ei kuulu kouluissa opetettavien aineiden sisältöihin.
Tärkeää olisi myös saada lasten ja odottavien äitien terveydenhuolto kuntoon, millä saataisiin pitkäaikaisia vaikutuksia.
Näiden keinojen kustannukset voisivat olla vain osa siitä, minkälaisia kustannuksia nyt syntyy väestönkasvusta.
Koska yli 90 prosenttia väestönkasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa, olisi tärkeää saada niissä kaikki sopivat keinot käyttöön.
Terveydenhoito ja kouluttaminen ovat väestönkasvun hillitsemisen tärkeitä keinoja.
4.6 Väestöpyramidi
Väestöpyramidi tai ikäpyramidi on usein pyramidin muotoinen diagrammi, jossa havainnollistetaan väestön ikärakenne ja sukupuolijakauma.
Väestöpyramidissa on vaakapalkkeina pareja siten, että vasemmanpuoleiset palkit kuvaavat miesten määrää ja oikeanpuoleiset naisten määrää esimerkiksi viiden ikävuoden ryhmissä. Väestön määrää kuvataan x-akselilla (vaakasuuntaan) ja ikäryhmää y-akselilla (kasvaa ylöspäin). Sukupuolijakauma voidaan esittää numeroina tai prosentteina. Väestöpyramidit auttavat ymmärtämään väestön ikärakennetta helpommin kuin esimerkiksi erilaiset taulukot.
Väestöpyramidit voidaan jakaa muotonsa mukaan kolmeen eri tyyppiin: kasvava (vähiten kehittyneet maat), tasapainoinen (kehittyvät maat), ja pysähtynyt tai pienenevä väestöpyramidi (kehittyneet maat).
Väestöpyramideista voi yleensä huomata, että ikääntyneiden naisten määrä on suurempi kuin ikääntyneiden miesten. Vaikka poikia syntyy yleensä vähän tyttöjä enemmän, on miesten kuolleisuus suurempi ja näin pitkään pitkäikäisiä naisia on enemmän. Valtiokohtaisesti väestöpyramidien tarkkailussa voidaan havaita nälänhädän, suurten epidemioiden tai laman vaikutuksia. Tällöin väestöpyramidin vaakapalkki on sitä ympäröiviä palkkeja lyhyempi. Sotien jälkeiset suuret ikäluokat taas saattavat näkyä ympäröiviä palkkeja pidempinä, jolloin lapsia oli hankittu enemmän.
Väestönmäärään liittyviä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisessa päätöksen teossa ja mietittäessä tulevaisuudessa tarvittavia palveluja.
Globalis: valitse valtio ja tarkastele väestöpyramidia
US Census bureau: valitse vuosi ja alue Vertaile USA:n ja maailman väestönkasvua
