- Ahvenvidan yläosastaan haarautuva, rento varsi kasvaa enimmillään 2,5 metriä pitkäksi.
- Varressa on ilmatiehyitä, jotka keventävät vartta ja pitävät sen pystyssä.
- Lehdet ovat kapeita ja läpikuultavia, jopa 12 cm pitkiä tyvestään herttamaisia uposlehtiä.
- Kukinto on 2–3 cm pitkä vihertävä tähkä, jonka perän ilmaontelot kohottavat sen vedenpinnan yläpuolelle.
- Sillä on pienet juuret, joilla se ottaa ravinteita pohjasta. Lisäksi se saa niitä myös suoraan lehtien läpi.
- Järvissä, joissa ja murtovedessä, usein syvässä vedessä.
- Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
- Nuottaruohon 30–70 cm pitkä ontto varsi pysyy enimmäkseen veden alla, mutta kukinto nousee yleensä veden pinnalle. Syvemmällä se kehittyy upoksissa.
- Kapeat ja kaarevat aluslehdet ovat pohjaruusukkeena.
- Kukka on valkoinen tai vaaleansininen, kellomainen.
- Nuottaruoho kasvaa kirkasvetisissä vähäravinteisissa hiekka- ja sorapohjaisissa järvissä.
- Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Nuottaruohon pohjassa kasvavia lehtiruusukkeita.
- Ruskoärviä on rentovartinen kasvi. Haarova. Usein punertavan tai ruskehtavan värinen.
- Lehdet kiehkuroina. Ne ovat pariliuskaisia. Liuskat neulamaisen ohuita. Punertavia.
- Kukinto on vedenpäällinen, nuokkuva.
- Monivuotinen.
- Viihtyy karuissa ja kirkasvetisissä järvissä.
- Kasvaa yleisenä koko Suomessa.
- Lahnanruohon varsi on lyhyt ja pysty.
- Tummanvihreät, ontot, 3–15 cm pituiset lehdet kasvavat tiheänä ruusukkeena. Jäykät lehdet jäävät vedestä nostettaessa haralleen.
- Useimmat lahnanruohot elävät osaksi veden alla kirkasvetisissä järvissä, lammikoissa ja hitaasti virtaavissa puroissa.
- Kasvaa paikoitellen yleisenä koko maassa.
