Aurinko tuo ekosysteemiin energiaa. Kasvit ja levät yhteyttävät auringonvalon avulla ja tuottavat sokeria. Ne itse käyttävät sokeria kasvuunsa ja elintoimintoihinsa.

Kasvit ja levät ovat tuottajia, koska ne tuottavat ekosysteemiin energiaa auringon valoenergian avulla.

Yhteyttäminen eli fotosynteesi tapahtuu solujen viherhiukkasissa. Niitä on kaikissa kasvien vihreissä soluissa.

Yhteyttämiseen tuottaja eli kasvi tarvitsee Auringon valoenergiaa, vettä ja hiilidioksidia. Koska auringonvalo on tuottajille välttämätöntä, kasveja ei elä syvällä vedessä. Valon määrä on suurimmillaan aivan veden pintakerroksessa, ja siinä kasvien määrä on suurin.

Vesikasveille veden saaminen ei ole ongelma, mutta vedessä hiilidioksidin määrä on rajallinen.

Vesikasvit saavat hiilidioksidia suoraan vedestä. Jos yhteyttäminen on tehokasta, hiilidioksidin määrästä voi tulla yhteyttämistä rajoittava tekijä. Ilmaversoiset kasvit, (kuten järviruoko) ja kelluslehtiset kasvit (kuten ulpukka) ottavat hiilidioksidia ilmasta.

Yhteyttämisessä syntyy sokeria ja happea. Sokeri käytetään kasvamiseen ja lisääntymiseen.

Hapesta osan kasvi käyttää itse, ja loput vapautetaan veteen tai ilmaan. Tämä happi on taas muiden eliöiden käytössä.

Tuottajat tarvitsevat kasvamiseen yhteyttämisen lisäksi ravinteita. Ne ovat aineita, joita kasvit tarvitsevat kasvamiseen.

Typpi ja fosfori ovat kasvien tärkeimpiä ravinteita. Normaalisti nämä ravinteet kiertävät ekosysteemissä, mutta ihmisen puuttuminen kiertoon aiheuttaa esimerkiksi rehevöitymistä.

​