Tuottajat (kuten viherlevä ja lumme) tuottavat ravintoketjulle energiaa auringonvalon avulla. Ensimmäisen asteen kuluttajat käyttävät tuottajia ravintonaan. Tällaisia kuluttajia ovat esimerkiksi vesikirput. 

Toisen asteen kuluttajia ovat esimerkiksi pienet kalat, kuten särki. Se syö vesikirppuja. Monissa ravintoketjuissa on vielä kolmannen asteen kuluttajia. Esimerkiksi järvessä voi elää suuria haukia. Tätä pidemmät ravintoketjut ovat harvinaisempia, koska energiasta vain murto-osa siirtyy seuraavalle tasolle.


Kun merikotka saalistaa suuren kalan (joka on itse 3. asteen kuluttaja), merikotka on 4. asteen kuluttaja.

Koska ravintoketjun huipulla olevia eläimiä on vähemmän kuin tuottajia ja 1. asteen kuluttajia, ekosysteemin eliöiden määrä voidaan piirtää pyramidina. Se kuvaa, kuinka tasoja ylöspäin mentäessä yksilöiden lukumäärä ja paino pienenevät. Pienessä lammessa voi olla vain muutama 3. asteen kuluttaja (isoja haukia), mutta tuottajia ja 1. asteen kuluttajia on luonnollisesti suuri määrä.