Saman alueen eliöt muodostavat eliöyhteisön, jossa eliöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Osa eliöistä elää peto-saalis -suhteessa. Esimerkiksi särki syö vesikirppuja ja hauki särkiä. Jos vesikirppuja on paljon, myös särkien määrä kasvaa. Lisääntynyt särkien määrä taas vähentää vesikirppujen määrää. Hauen saaliiksi jäävät helpoiten sairaat tai loukkaantuneet särjet. Näin populaatiot vaikuttavat toistensa runsauteen. 

Ravintoketju: vesikirput → särjet → hauki.

Saman lajin yksilöt kilpailevat keskenään. Kilpailua voi syntyä myös sellaisten lajien välille, joiden ekologiset lokerot ovat samanlaisia. Samanlainen ekologinen lokero tarkoittaa, että eliöt esimerkiksi syövät samanlaista ravintoa ja käyttävät samanlaisia lisääntymispaikkoja.

Eräät eliöt tarvitsevat toisiaan niin kiinteästi, että yhteiseloa kutsutaan symbioosiksi. Esimerkiksi järvisienet elävät symbioosissa pienten levien kanssa. Tällöin yhteyttämiskyvytön sienieläin saa levän yhteyttämällä tuottamaa sokeria ja levä puolestaan sienieläimeltä suojaisen kasvupaikan.

 

Järvisieni on eläin, joka elää symbioosissa levien kanssa.