5. Ihmiset muuttavat
Luvun sisällys
5.1 Minne ja miksi?5.2 Väestön sijoittumiseen vaikuttaa monta tekijää
5.3 Euroopan maissa on kymmeniä miljoonia siirtolaisia
5.4 Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut
5.5 Euroopan kolme muuttoaaltoa
5.6 Euroopan sisällä tapahtuu muuttoliikettä
5.7 Mikä saa lähtemään kotimaasta ja mikä houkuttaa muualla?
5.8 Vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa
5.1 Minne ja miksi?
Missä päin maapalloa asuisit mieluiten? Miksi?- Mitä hyvää valitsemassasi paikassa on?
- Mieti hyvä syy muuttaa kolmeen eri maahan ja toisaalta kolmeen eri maahan syy olla muuttamatta.
Muuttaisitko?
5.2 Väestön sijoittumiseen vaikuttaa monta tekijää
Meret ja joet ovat aina olleet luonnollinen väylä ihmisen liikkumiselle. Monet suuret kaupungit ovat joko meren rannassa tai joen välityksellä yhteydessä mereen. Monet suuret kaupungit Euroopassakin, kuten Pariisi, Rooma, Lontoo (kuva), Vilna ja Varsova, ovat syntyneet jokien varsille.
Myös Itävallan Wien, Slovakian Bratislava ja Unkarin Budapest sijaitsevat joen, Tonavan, varrella. Jokien laskupaikkoihin on syntynyt myös lukuisia satamia, kuten Rotterdamin satama. Jokia pitkin voidaan kulkea Rotterdamista Euroopan halki jopa aina Mustallemerelle asti.
Ilmasto ja maaperän hedelmällisyys ovat myös vaikuttaneet ihmisten asuinpaikan valintaan. Esimerkiksi Lontoon ja Pariisin seutujen leuto ja sateinen ilmasto sekä hedelmällinen maaperä ovat mahdollistaneet tuottoisan maanviljelyn.
Pinnanmuodot vaikuttavat ihmisten liikkumiseen oleellisesti. Vuoristot ovat yleensä vaikeakulkuisia ja lisäksi ruuan tuotanto vuoristojen rinteillä on vaikeaa. Esimerkiksi Apenniinit ovat pitkään kurjistaneet Etelä-Italian ihmisten elämää, samoin Andit Etelä-Amerikassa. Apenniinien halki on EU-rahoituksella saatu itä-länsi-suuntaisia tunneleita, mikä on mahdollistanut myös tämän olosuhteiltaan haasteellisen alueen elintason kohentumisen. Andeilla liikkuminen on edelleen erittäin haastavaa. Näistä syistä asutus vuoristoissa on harvaa.
Teollisen vallankumouksen ajoista eli 1800-luvun puolivälistä lähtien uusia kaupunkeja on syntynyt myös luonnonvarojen lähelle. Saksassa Ruhrin teollisuusalue hyödyntää suuria malmivaroja (kuva). Venäjällä teollisuuskaupunkeja on syntynyt myös hyvin vaativiin luonnonolosuhteisiin Siperiaan luonnonvarojen läheisyyteen.
Nykyisin Euroopan tiheimmin asuttuja alueita ovat Keski- ja Länsi-Eurooppa sekä etelämpänä Italia.
Näidenkin alueiden asukastiheys tuntuu silti pieneltä verrattaessa Intian tai Afrikan maiden asukastiheyteen. Kaikkein pienin asukastiheys on Pohjois-Euroopassa eli Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella.
5.3 Euroopan maissa on kymmeniä miljoonia siirtolaisia
Muuttoliike on väestön siirtymistä toiselle alueelle. Kun ihminen muuttaa vakituisesti toiseen maahan, häntä kutsutaan siirtolaiseksi. Tällainen muutto on vapaaehtoiseksi tulkittavaa. Monet lähtevät kotimaastaan esimerkiksi paremman työn, palkan, palveluiden tai perhesyiden vuoksi tarkoituksena yleensä viipyä maassa pidempään.
Pakolaiset joutuvat muuttamaan kotimaastaan, koska pelkäävät joutuvansa vainotuiksi esimerkiksi rodun, uskonnon, kansallisuuden tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Oli lähdön syy mikä tahansa, näkyvät nämä muuttajat kohdemaan katukuvassa ja tilastoissa.
Esimerkiksi Suomi ottaa sopimusten perusteella vuosittain tuhansia pakolaisia vastaan. Suomeen on tullut pakolaisia muun muassa Afganistanista, Somaliasta, Irakista ja Syyriasta.
Turvapaikanhakijaksi kutsutaan henkilöä, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija ei siis ole pakolainen. Jos turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisen asema tai oleskelulupa jollakin perusteella, hän saa jäädä Suomeen.
Eurooppaan tuli vuonna 2015 valtava määrä pakolaisia Aasiasta ja Afrikasta.
5.4 Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut
Viime vuosikymmeninä Euroopassa on koettu kriisejä ja konflikteja, joiden seurauksena väestöä on siirtynyt maiden välillä.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijamäärä kasvoi valtavasti, mikä selittyy niin Syyrian, Afganistanin, Irakin kuin Somaliankin kriiseillä. Myös kotimaan työttömyys ja köyhyys vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään.
Kaiken kaikkiaan EU-maihin tehtiin turvapaikkahakemuksia yli miljoona, joka on suurimpia sitten toisen maailmansodan jälkeisen ajan.
Vuosittain Afrikasta pyrkii Välimeren kautta kymmeniä tuhansia ihmisiä Eurooppaan. Vuonna 2015 heitä saapui noin 145 000, mutta vuonna 2016 saapuneita oli yli 250 000. Välimeren lisäksi on käytössä myös lukuisia muitakin reittivaihtoehtoja.
Suomeen saapui vuonna 2015 poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita, noin 32 500 ihmistä. Yleensä Suomen osuus EU-alueen turvapakanhakijoista on ollut noin prosentti. Aiempina vuosina turvapaikanhakijoidenmäärät ovat vaihdelleet 1 500:n ja 6 000:n välillä. Suomeen saapui eniten turvapaikanhakijoita Irakista (20 485 hakijaa), Afganistanista (5 214), Somaliasta (1981) ja Syyriasta (877).
Ennen vuotta 2015 Euroopan turvapaikanhakijoiden määrän huippu oli Bosnian sodan aikana vuonna 1992, jolloin Länsi-Eurooppaan saapui noin 650 000 turvapaikanhakijaa.
Turvapaikan hakijoiden tärkeimmät reitit vuonna 2015. EU:n alueelle haki vuoden 2015 turvapaikkaa yli miljoona ihmistä. Italiaan saapuu ihmisiä erityisesti Nigeriasta, Eritreasta ja Somaliasta. Kreikan ja Turkin kautta matkustaa erityisesti irakililaisia ja syyrialaisia. Suomeen saapuu ihmisiä myös Venäjän kautta, mutta tämä reitti ei ole ollut turvapaikanhakijoiden kokonaismäärään nähden tärkeä.
L05/P1. Siirtolainen vai pakolainen?
5.5 Euroopan kolme muuttoaaltoa
Euroopassa on koettu kolme suurta muuttoaaltoa 1800- ja 1900-luvuilla. Yhdysvallat on ollut kaikkien näiden muuttoliikkeiden tärkein kohdemaa. Näitä muuttoaaltoja aiemmin eurooppalaisia on toki muuttanut jonkin verran muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
Ensimmäinen muuttoaalto alkoi 1800-luvun alkupuolella ja kesti noin 50 vuotta. Tällöin muuttoaalto alkoi Länsi-Euroopasta ja laajeni myöhemmin koskettamaan jopa Suomea.
Toisessa muuttoaallossa oli mukana myös Etelä- ja Itä-Euroopan valtioiden ja Venäjän asukkaita. Euroopasta sanotaan lähteneen 1900-luvun alkupuolella jopa 25 miljoonaa ihmistä.
Kolmas muuttoaalto oli jatkoa ennen ensimmäistä maailmansotaa alkaneelle toiselle muuttoaallolle. Kolmannen muuttoaallon aikaan Yhdysvallat päätti kiintiöt eri maiden muuttajille ja loi samalla esimerkiksi lukutaitovaatimuksen tulijoille. Kolmas muuttoaalto oli lyhyt, mutta silti sen aikanakin Euroopasta lähti kymmenen miljoonaa ihmistä Yhdysvaltoihin.
Kuva: Yhdysvalloissa on paljon eurooppalaisten jälkeläisiä. Tästä syystä muun muassa New Yorkin kaduilla näkyy esimerkiksi irlantilaisen perinteen vaalimista.
Muuttoliikkeitä vuosina 1500–1914. Euroopasta on muutettu erityisesti Amerikkaan.
5.6 Euroopan sisällä tapahtuu muuttoliikettä
Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö Euroopassa. Aikoinaan Euroopasta lähdettiin, mutta nykyään Eurooppa vastaanottaa muuttajia. EU:n alueella tapahtuu myös vuosittain jonkin verran sisäistä muuttoliikettä.
Suurista teollisuusmaista (Iso-Britannia, Saksa ja Benelux-maat) muuttaa ihmisiä Etelä-Euroopan lämpimiin maihin, pääasiassa Espanjaan, Portugaliin, Italiaan ja Ranskaan. Vastaavasti Itä-Euroopan ja Välimeren maista on muuttanut ihmisiä rikkaampiin valtioihin.
Espanja on ollut 2000-luvun alussa yksi tärkeimmistä maahanmuuttovaltioista. Näistä sadoista tuhansista maahanmuuttajista osa on varakkaita eläkeläisiä. Osa on maahan laittomasti vaarallisilla venekyydeillä Afrikasta saapuvia ihmisiä. Toisaalta monet espanjalaiset nuoret työikäiset ovat maan työttömyyden vuoksi muuttaneet pääasiassa Euroopan unionin alueelle, erityisesti Iso-Britanniaan ja Saksaan.
Satelliittikuvassa erottuu tiheästi asutun Euroopan kaupunkeja.
Monet siirtyvät viettämään eläkepäiviään lämpimille alueille.
5.7 Mikä saa lähtemään kotimaasta ja mikä houkuttaa muualla?
Kotimaasta lähdön syitä voivat olla maan tai oma heikko taloudellinen tai sosiaalinen tilanne, työttömyys tai epävakaat olot.
Ulkomailla houkuttavia tekijöitä ovat usein parempi elintaso, parempi työllisyystilanne, henkilökohtaiset yhteydet ja mahdollisuudet parantaa omaa tai perheen tilannetta.
Näiden lisäksi vaikuttavia tekijöitä voivat olla maiden maahanmuuttoa koskevat lait ja luvat.
Keksitkö lisää muuttamiseen liittyviä syitä?
Maapallon valtioiden muuttoliikkeen suuruus. Sinisillä alueilla tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto ja punertavilla alueilla lähtömuutto on tulomuuttoa suurempaa.
5.8 Vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa
Euroopan unionin alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen on myös EU-kansalainen. Tämä EU-kansalaisuus oikeuttaa muun muassa oleskelemaan missä tahansa EU-valtiossa ja osallistumaan Euroopan parlamentin vaaleihin omassa kotimaassaan.
Euroopan unionin alueella jäsenvaltioiden kansalaisilla on joidenkin rajoitusten puitteissa oikeus liikkua, oleskella ja tehdä töitä missä tahansa unionin valtiossa. Unioni on taannut neljä perusvapautta: tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden. Näiden tarkoituksena on vahvistaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa, parantaa kilpailukykyä ja lisätä yhteenkuuluvuutta. Kilpailukyvyltään EU-alueen jäsenvaltiot yhdessä ovat parempi vastus Yhdysvalloille ja Kiinalle kuin yksittäiset valtiot.
Vapaata liikkuvuutta edisti myös Schengenin sopimus, joka poisti henkilötarkastukset yhteisillä rajoilla riippumatta kansallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matkustusasiakirjoja ei tarvita rajalla, mutta matkustajalla on kuitenkin oltava mukanaan henkilöllisyystodistus, joka voidaan tarkistaa.
Tänä päivänä EU-kansalainen voi siis kulkea monesta EU-valtiosta toiseen helposti ja jopa huomaamatta sitä muuten kuin kylteistä, joissa tulija toivotetaan tervetulleeksi uuteen valtioon. EU-mailla on yhteisiä sopimuksia, kuten se, että yhdessä EU-maassa myönnetty ajokortti kelpaa muissakin maissa. Samoin äkillisen sairastumisen varalta mukana olevalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat samat terveydenhoitopalvelut kuin kotimaan asukkailla on käytössään. Matkavakuutuksen suositellaan silti toki edelleen olevan voimassa.
