2. Kulttuuripiirit

Luvun sisällys

2.1 Mitä on kulttuuri?
2.2 Kulttuuripiirit

2.3 Suomi kuuluu länsimaiseen kulttuuripiiriin
2.4 Monikulttuurisuuden Tampere
2.5 Muita kulttuuripiirejä

2.6 Kulttuuripiirien piirteitä

2.1 Mitä on kulttuuri?

Kulttuuri herättää ajatuksissamme hyvin erilaisia asioita. Toisille se nostaa mieliin musiikkia, teatteria ja kuvataiteita. Joillekin se tuo häivähdyksen tärkeästä maisemasta, esimerkiksi nykyisen tai entisen kotiseudun mielimaisemista.

Sana kulttuuri tulee alkuaan maanviljelyä tarkoittavasta latinan sanasta cultura, toisaalta jo antiikin aikana sillä on viitattu hengen viljelyyn.

Kokonaisuudessaan kulttuuriin kuuluu ihmisen toiminta ja se välittyy sukupolvilta toisille. Ihmisen toiminnoilla tarkoitetaan uskomuksia, tietoja, taitoja, tuotteita ja asenteita. Kulttuurin välittyminen sukupolvilta toisille tapahtuu oppimisen kautta.​



2.2 Kulttuuripiirit

Erilaisten kulttuuritekijöiden levinneisyyden perusteella voidaan rajata yhtenäisiä alueita, kulttuuripiirejä.

Jokaisesta kulttuuripiiristä voi luonnehtia henkisiä ja aineellisia kulttuuritekijöitä. Henkisillä tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi uskontoja ja aineellisilla tekijöillä esimerkiksi rakennustyyliä.

Useissa jaotteluissa maailma jaetaan seitsemään kulttuuripiiriin:

  1. länsimainen
  2. afrikkalainen
  3. islamilainen
  4. intialainen
  5. itäaasialainen
  6. kaakkoisaasialainen
  7. oseanialainen.

Kulttuuripiirien syntyyn ovat vaikuttaneet historialliset tekijät. Jo löytöretkeilijät veivät länsimaista kulttuuria saavuttamilleen mantereille. Länsimainen kulttuuripiiri on levinnyt historian saatossa laajalti muuttoaaltojen mukana Euroopasta Anglo-Amerikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan. Venäjällä tämä laajin kulttuuripiiri on levinnyt Eurooppaan kuuluvista osista aivan Tyynenmeren rannikolle saakka. Myös luonnonolot, talous ja yhteiskunnalliset tekijät ovat muovanneet kulttuuripiirejä.

Kulttuuripiireittäin voidaan listata yleisimmät kielet, pääuskonnot ja muita keskeisiä piirteitä. Lisäksi kulttuuripiirien sisällä on alueellisia eroja.

Maailman uskonnot (Wikipedia)

Kulttuurien moninaisuuden ymmärtää, kun tarkastelee luetteloa maailman kielistä.

Kulttuuripiirit.

2.3 Suomi kuuluu länsimaiseen kulttuuripiiriin

Kotimaamme kuuluu laajimpaan länsimaiseen kulttuuripiiriin. Tämä kulttuuripiiri jaetaan edelleen eri tyyppeihin: eurooppalainen, angloamerikkalainen, latinalaisamerikkalainen, australialainen ja eteläafrikkalainen. Eri tyypeillä on yhteisiä piirteitä, mutta myös sen verran erottavia tekijöitä, että niitä voidaan pitää myös omina kulttuuripiireinä. Kulttuuripiirien kirjoa lisää sekin, että eurooppalaiseen tyyppiin kuuluu kolme alatyyppiä: länsieurooppalainen, eteläeurooppalainen ja venäläinen.

Länsimaisen kulttuuripiirin ydin on Eurooppa. Länsimaisen kulttuuripiirin tunnuspiirteitä ovat tasa-arvo, yksilönvapaus ja demokratia. Pääuskonto on kristinusko. Valtioittain on kaupungistuneita ja pitkälle teollistuneita alueita. Tekniikka on kehittynyttä, ja tieteen uusimmat saavutukset helpottavat ihmisten elämää. Eurooppalaiset ovat historian saatossa levittäneet kulttuuriaan maapallon eri kolkkiin ja toisaalta tuoneet retkiltään vaikutteita muista kulttuureista. Nykypäivänä nopea tiedonvälitys ja matkustamisen helppous edistävät länsimaisen kulttuurin vaikutteiden tehokasta leviämistä toisiin kulttuuripiireihin.

Muista maanosista Eurooppaan länsimaisen kulttuuripiirin alueelle on levinnyt esimerkiksi viihdeteollisuus Yhdysvalloista. Vaikka Australia on maantieteellisesti kaukana valtiostamme, siellä kulttuuri on varsin länsieurooppalaista.

Australian asukkaista suuri osa on juuriltaan eurooppalaisia siirtolaisia, jotka muuttivat suureen saarivaltioon kolonialismin aikakaudella. Länsimaisen kulttuuripiirin alueella englannin ja venäjän ohella yleisiä kieliä ovat espanja ja portugali. Länsimaisen kulttuuripiirin laajuutta kuvastaa osaltaan se, että Latinalaisessa Amerikassa valtioiden viralliset kielet ovat espanja ja portugali.

Kulttuuripiirit on jaoteltu vallitsevan kulttuurin mukaisesti. Elämme kuitenkin monikulttuurisessa maailmassa. Samoilla alueilla valtakulttuurin edustajien kanssa elää vähemmistökulttuurien edustajia, joilla on oikeus säilyttää kulttuuriensa piirteitä.

Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen kuuluvat tämän päivän suomalaisuuteen.


Saamelaisilla on oma kultuurinsa. Norjan saamelaisia.​



2.4 Monikulttuurisuuden Tampere

Tampere on nykyään hyvin monikulttuurinen kaupunki, mikä näkyy mm. väestön laajana kielikirjona. Yli 18 000 tamperelaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luku lähentelee siis jo kahdeksaa prosenttia kaikista tamperelaisista. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämän ryhmän kasvu on ollut nopeaa kasvun ollessa vuosittain noin tuhat henkeä. Venäjää äidinkielenään puhuvia tamperelaisia on lähes 3000 ja arabiaa puhuvia vähän yli 2000 henkeä. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat persiaa ja farsia sekä ruotsia äidinkielenään puhuvat tamperelaiset.


Lähde: Tilastokeskus

Suomen suurimmat kaupungit ovat muuttovoittokaupunkeja. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Tampere vetävät paljon muuttajia ulkomailta saakka, koska ne pystyvät tarjoamaan töitä ja opiskelupaikkoja. Lisäksi niiden palveluvarustus on monipuolisempi kuin pienemmissä kunnissa. Muuttohalukkuuteen vaikuttavat myös vahvat perhesiteet, jotka mahdollisesti helpottavat päätöstä muuttaa läheisten luo. Monikulttuurisuus näkyy myös Tampereen katukuvassa. Katujen varsille on noussut monia etnisiä ravintoloita ja kauppoja, joissa voi tutustua eri maiden ruokatarjontaan. 

2.5 Muita kulttuuripiirejä

Afrikkalaiselle kulttuuripiirille on tyypillistä monet kansat ja kielet. Heimokielien lisäksi yleisiä kieliä ovat englanti, ranska ja portugali.

Luonnonuskontojen lisäksi pääuskontona on kristinusko. Tässä kulttuuripiirissä korostuu perheen ja suvun merkitys.

Islamilainen kulttuuripiiri tunnetaan tiukasta moraalikäsityksestä. Islamin usko on pääuskonto, ja siksi Koraanin opit vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämässä. Islamilaisen kulttuuripiirin muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös paimentolaisuus ja keidasviljely.

Intialaisen kulttuuripiirin alueella vaikuttaa kastijärjestelmä, koska pääuskontona on hindulaisuus. Vaikka järjestelmä on virallisesti lakkautettu, vaikuttaa se edelleen ihmisten elämään.

Brittiläisellä siirtomaa-ajalla on ollut vaikutusta intialaiseen kulttuuriin.

Itäaasialaisen kulttuuripiirin alueella puhutaan kiinaa, japania ja koreaa. Pääuskontoina ovat konfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus ja buddhalaisuus. Keskeisiä tunnuspiirteitä tälle kulttuuripiirille ovat tiukka työmoraali ja ylempiarvoisten sekä vanhempien kunnioitus.

Kaakkoisaasialaisen kulttuuripiirin alueella yleisiä kieliä ovat vietnam, thai, malaiji, burma ja indonesia. Pääuskontoina ovat buddhalaisuus ja islam sekä länsimaistumisen myötä myös kristinusko.

Kaakkois-Aasian alueeseen tuovat meret ja vuoristot oman maantieteellisen rikkonaisuuden, joka on vaikuttanut myös kulttuuripiirteiden moninaisuuteen.

Oseanialainen kulttuuripiiri koostuu meren toisistaan pirstomista saarista. Alueella puhutaan monia eri kieliä. Luonnonuskontojen lisäksi korostuu myös kristinusko. Toimeentulo perustuu kalastukseen ja pienviljelyyn sekä matkailuun.

Kulttuuripiirien laajempi tarkastelu jatkuu tehtävän YT6 parissa.



Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä