12. Liikenne
Luvun sisällys
12.1 Millä liikkuisit?
12.2 Liikenteen ensimmäiset askeleet
12.3 Lisääntyvä liikkuminen ja kuljettaminen
12.4 Maaliikenne
12.5 Vesiliikenne
12.6 Lentoliikenne
12.1 Millä liikkuisit?
12.2 Liikenteen ensimmäiset askeleet
Jo aivan varhaisimmat ihmiset ovat liikkuneet keräilläkseen ja metsästääkseen ravintoa eri alueilta. Maapallolla onkin useita alueita, joissa vakituinen asuminen on mahdollista. Tällä hetkellä suurin osa ihmisistä elää Aasiassa.
Kun ihmiset omaksuivat maanviljelyn, he asuivat entistä pidempään samassa paikassa. Viljan kuljettamiseen alettiin käyttää eläimiä vetojuhtina.
Vielä 1800-luvulla ihmiset eivät juurikaan liikkuneet kotiseutunsa ulkopuolelle. Ihmisten halu liikkua ja nähdä muutakin kuin asuinseutunsa alkoi kuitenkin yleistyä. Tästä syystä liikkumista helpottavia ja nopeuttavia liikennevälineitä alettiin kehitellä. Myös teollisuus vaati parempia tapoja kuljettaa raaka-aineita ja tuotteita.
Vesiliikenne rajoittui aluksi vain lähimpiin jokiin, koska suuria aluksia ei ollut. Kun merikelpoiset laivat ja navigointitaidot kehittyivät, oli mahdollista hyödyntää meriä ympäri maailmaa.
1800-luvulla alettiin rakentaa rautatieverkostoa. Se teki mahdolliseksi entistä painavammat kuljetukset. Toinen suuri kehitysaskel oli 1900-luvulla, kun lentokone teki mahdolliseksi nopeat kuljetukset jopa valtamerten yli.
Lentokoneiden kehittyminen lisäsi matkustamisen ja tavaroiden kuljettamisen nopeutta.
12.3 Lisääntyvä liikkuminen ja kuljettaminen
Liikkuminen niin maalla kuin merilläkin on muuttunut valtavasti. Matkustaja- ja tavaraliikenteessä on pyritty koko ajan kuljettavien yksiköiden suurentamiseen, kuljetusten nopeuttamiseen ja kuljettavien matkojen pidentämiseen. Näissä onkin rikottu vuosi vuodelta ennätyksiä. Esimerkiksi suurimpien laivojen pituus on jo useita satoja metrejä.
Kaikenlainen liikkuminen on lisääntynyt. Liikennemäärien nähdään edelleen vain kasvavan entisestäänkin tulevaisuudessa.
Liikennemäärien kasvun syitä ovat esimerkiksi
- väestönkasvu, entistä suurempi tarve pystyä siirtymään paikasta toiseen ja suurempi tarve kuljettaa ravintoa
- kehitysmaiden rikastuminen ja liikkumisen monipuolistuminen näillä alueilla
- tekniikan yleinen kehitys ja halpeneminen liikennevälineisiin liittyen
- kuljetustarve tuotteille maailmanlaajuiseen levittäytymiseen, jossa esim. verkkokaupoilla on iso rooli.
12.4 Maaliikenne
Maaliikenteeseen kuuluvat muun muassa maantieliikenne sekä rautatie- ja raideliikenne.
Maantieliikenteeseen kuuluvat henkilöautot, moottoripyörät, linja-autot, kuorma-autot ja pakettiautot.
Maantieliikenne on lisääntynyt kaikkialla. Maantieliikenteen etuja ovat esimerkiksi monet eri reittivaihtoehdot, helppous, nopeus ja edullisuus lyhyillä matkoilla.
Maantieliikenteen haasteita ovat esimerkiksi vaikeat sääolosuhteet, ruuhkat, teiden kalliit rakentamiskustannukset ja onnettomuudet.
Koska maantieliikenteen määrä on kasvanut koko ajan, myös liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut. Liikenneonnettomuudet ovatkin yksi nuorten yleisimmistä kuolinsyistä. Liikenneturvallisuutta on pyritty parantamaan esimerkiksi tiukentamalla liikennelakeja, alentamalla nopeusrajoituksia sekä valvomalla turvavyönkäytöä ja kännykän käyttökieltoa ajon aikana.
Suurin osa maantieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu kehitysmaissa, vaikka niiden osuus rekisteröidyistä autoista on vain noin puolet.
Maantieliikenne vaatii suurkaupunkien laitamilla suuret tieverkostot.
Rautatie- ja raideliikenteeseen kuuluvat matkustaja- ja tavarajunat, raitiovaunut sekä metrot.
Raideliikenteen etuja ovat ruuhkattomuus kaupunkien ulkopuolella, suurten ja painavien tavaramäärien kuljettaminen nopeastikin ja kyky kuljettaa jopa tuhansia ihmisiä kerralla luotettavasti ja nopeasti. Raideliikenteen melu-, tärinä- ja ympäristöhaitat rajoittuvat melko kapealle alueelle.
Raideliikenteen haasteita ovat esimerkiksi korkeat verkoston rakentamiskustannukset ja herkkyys vaikeiden sääolosuhteiden aiheuttamille myöhästymisille.
Raideliikenne (raitiovaunut ja metrot) on hyvin vilkasta suurissa kaupungeissa, joissa on kattava rataverkko.
Paikoin suurkaupunkien välillä liikkuvat junat ovat jopa lentokoneita nopeampia, sillä huippunopeat junat kulkevat yli 300 km tunnissa eikä junalla matkustettaessa tarvitse jonotella kuten lentokentillä.
Monilla syrjäisemmillä ja harvaan asutuilla alueilla junaliikenne on ollut kannattamatonta ja junayhteyksiä on tästä syystä jouduttu lopettamaan.
Raideliikenne on turvallinen matkustusvaihtoehto. Onnettomuuksia tapahtuu harvoin, mutta toisaalta yhdessä onnettomuudessa voi menehtyä paljon matkustajia.
Kuva: Metrot kuljettavat suurkaupungeissa miljoonia matkustajia päivittäin. Lontoo.
Jyväskylän rautatieasema.
12.5 Vesiliikenne
Kartoissa vesistöt kuvataan yleensä sinisellä värillä. Voit etsiä itsellesi maailman kartan ja arvioida, paljonko sen pinta-alasta on vettä tai sinistä väriä.
Meret peittävät noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Mantereita halkovat monet joet. Vesistöt tarjoavatkin monipuolisen reitistön ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen.
Vesiliikenne jakautuu meri- ja sisävesiliikenteeseen sekä vedenalaiseen liikenteeseen.
Vesillä liikkuu monenlaisia aluksia: matkustajalaivoja, lauttoja, rahtilaivoja, jokilaivoja, proomuja ja sukellusveneitä.
Vesiliikenne oli yksi varhaisimmin kehittyneistä liikenteen muodoista. Monet merkittävät kaupungit ovatkin syntyneet vesiliikenteen kannalta keskeisiin paikkoihin.
Rannikoilla sijaitsee suuria satamia, joiden kautta niin ihmiset kuin tuotteetkin voivat liikkuvat sisämaahan tai muille mantereille.
Vesiliikenteen etuja ovat ruuhkattomuus merillä, suurten määrien kuljetusmahdollisuus ja suhteellisen vähäiset ympäristöongelmat. Vesiliikenteen huonoja puolia ovat puolestaan laivojen hitaus, satamien kallis rakentaminen ja ylläpito.
Laivaonnettomuudet ovat viime aikoina keskittyneet kehitysmaiden lähimmille merialueille. Afrikan ja Aasian rannikolla matkustajia ahtautuu liikaa yhteen laivaan. Kun sääolosuhteet yllättävät, huonokuntoiset laivat kaatuvat. Ihmisiä hukkuu uimataidon puuttuessa.
Laivoihin otetaan liikaa matkustajia, koska jokainen luvaton matkustaja maksaa matkastaan suuremman summan kuljettajille ja tarve päästä pois on suuri. Jo yksistään ylittäessä Välimerta Afrikasta Eurooppaan on kuollut viime vuosina tuhansia ihmisiä.
Hongkongin satamaan saapuu suurempia ja pienempiä aluksia.
12.6 Lentoliikenne
Lentoliikenteen matkustajakoneet ja kuljetuslentokoneet kuuluvat ilmaliikenteeseen, joilla voidaan liikkua nopeasti paikasta toiseen.
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton, IATA, mukaan sen jäsenlentoyhtiöissä (265 lentoyhtiötä) matkusti 2,4 milhardia matkustajaa ja kuljettu matka oli 5,2 biljoonaa kilometriä vuonna 2015.
Lentoliikenne on turvallisin vaihtoehto liikkua. Miljoonaa lentoa kohden tapahtuu vain yksi onnettomuus. Toisaalta onnettomuudessa kuolee tyypillisesti koko koneellinen matkustajia kerralla. Onnettomuuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi väärinkäsitykset lennonjohdossa, sääpalvelussa tai puheessa ja viat koneissa tai niiden tekniikassa.
Lentoliikenteen etuja ovat nopeuden lisäksi ruuhkattomuus ilmassa. Haasteet ovat lähinnä matkustamisen kalleus etenkin lyhyillä matkoilla, lentokenttien rakentamisen ja ylläpidon kalleus, turvatarkistusten joustamattomuus, kova melu ja lentokoneiden hankkimisen kalleus.
Oheisesta linkistä pääset seuraamaan reaaliajassa maailman lentoliikennettä. Voit napauttaa haluamaasi konetta, jolloin saat lisätietoa lennosta. Kokeile!
Lentokentän terminaaleissa on pitkiä käytäviä, joista ohjataan matkustajat oikeisiin koneisiin. Alankomaat, Amsterdam.
