2.3. Muisti ja älykkyys

Aivojen hyvinvointi ja muisti

Aivot voivat hyvin kun niitä käytetään. Opiskelu on hyödyllistä aivojesi toiminnalle. Erilaiset opiskelutekniikat auttavat sinua muistamaan asioita paremmin ja yhdistämään niitä toisiinsa. Pyri yhdistämään uusi asia aiemmin opittuun asiaan. Innosta itsesi oppimiseen, tee siitä hauskaa, palkitse itseäsi myös välitavoitteiden jälkeen.

Muista myönteinen asenne! Harrasta aivojumppaa, ulkoile ja liiku joka päivä. Aivosi tarvitsevat happea ja glukoosia toimiakseen. Aivojen käyttöä heikentävät mm. stressi, huono yleiskunto, väsyminen ja päihteet. Murheellisena, kiireisenä, väsyneenä, nälkäisenä tai janoisena et jaksa opiskella tehokkaasti.

Muistin kehittämiseksi on laadittu monia eri muistitekniikoita ja muistisääntöjä. Yksi tärkeimmistä asioista on opittavan asian kertaaminen. Hyväksi jääkiekkoilijaksi tai viulistiksi ei tulla lukemalla vaan harjoittelemalla määrätietoisesti ja aktiivisesti joka päivä tai ainakin useana päivänä viikossa.

Erilaisten taitojen kehittyminen tapahtuu sykleittäin, välillä saattaa tuntua ettei edisty oppimisessa yhtään, mutta säännöllinen tekeminen, harjoittelu näkyy tulosten paranemisena. Joskus se vie vain hieman enemmän aikaa.

Älä pelkää virheitä, niistäkin voi ottaa opiksi! Olet varmasti oppinut erinäisiä asioita myös tällä tavalla; Oletko astunut sinun painollesi liian heikolle jäälle? Kokemus kylmästä vedestä saappaassa, jää muistiisi pitkäksi aikaa, samoin sormen polttaminen kynttilässä tai kielen jääminen kiinni kylmään rautaan pakkasella.

Taidon oppimista pitää harjoitella samalla tavalla kuin olet oppinut puhumaan. Usein lapset luulevat oppineensa pyörällä ajon, kun he pystyvät ajamaan pihaa ympäri ilman apupyöriä. Opittua taitoa pitää oppia myös soveltamaan eli ajamaan pyörällä erilaisissa olosuhteissa: pehmeässä hiekassa, liukkaalla pinnalla, metsässä ja pyörätiellä.

Aivosi ovat kuin tehokas tietokone

Motivaatio-osassa opit jo sen, että halu oppia on yksi oppimisen peruslähtökohdista. Kielteiset ajatukset ja omien kykyjen aliarvioiminen heikentävät oppimistasi. Näitä kutsutaan myös rajoittaviksi uskomuksiksi, jotka heikentävät oppimistasi.

Muisti jaotellaan sensoriseen, lyhytkestoiseen (työmuisti) ja pitkäkestoiseen (säilömuisti) muistiin. Tärkeät asiat tallennamme pitkäkestoiseen muistiin, josta voimme ne tarvittaessa ottaa käyttöön. Vähemmän tärkeät asiat me unohdamme nopeasti. Tutkimusten mukaan mieleen painetusta tiedosta muistetaan kolmen päivän kuluttua enää vain noin 40 %. Kun opittua kerrataan riittävän usein, niin unohtaminen vähenee. Paras hetki kerrata ensimmäisen kerran on samana päivänä kuin uusi asia on opittu. Tee siis maanantaina annetut läksyt heti maanantaina. Lue aihetta kirjasta ja tee sen jälkeen kirjalliset tehtävät. Riittävän usein kertaamalla asiat tallentuvat kestomuistiin ja silloin tapahtuu ns. ylioppimista. Asiat joita on vaikea ymmärtää, pitää kerrata riittävän usein, koska siten pääset vähitellen tavoitellulle tasolle taidoissasi.

Muistin toimintaa on tutkittu paljon ja siitä löytyy monia mielenkiintoisia sivustoja tietoverkoista ja kirjastoista. Muistin toiminnan ymmärtäminen auttaa sinua oppimistaitojen parantamisessa. Haluathan opiskella tehokkaasti, silloin muistat oppimasi asiat vielä kuukauden kuluttuakin? Tehokkaalla oppimisella säästät aikaa myös muuhun mukavaan toimintaan.

Aivojen puoliskot

Aivojen vasempaan puoliskoon on keskittynyt puhuminen, lukeminen, laskeminen ja loogisuus.

Oikeaan puoliskoon aivoista keskittyvät mielikuvitus, luovuus tunteet ja värit.

Tehokas oppija käyttää molempia puoliskoja. Hallitsevan aivopuoliskon mukaan oppijat jaetaan oppimistyyliltään jäsenteleväksi, eritteleväksi oppijaksi tai kokonaisvaltaiseksi oppijaksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä