Albert Einstein
Albert Einstein (1879–1955) oli saksanjuutalainen fyysikko ja eräs tieteen historian myyttisimpiä hahmoja. Hän osoitti kouluaikoina huomattavaa lahjakkuutta matematiikkaan ja fysiikkaan, mutta ei pitänyt koulun mekaanisesta opetuksesta, mikä johti eroon Münchenin Luitpold-lyseosta seitsemän vuoden opiskelun jälkeen. Einstein päätyi opiskelemaan Zürichin Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui 1900.
Lopputyönsä jälkeen Einstein onnistui julkaisemaan kapillaari-ilmiötä koskevan tutkimuksensa arvostetussa Annalen der Physik -lehdessä. Huolimatta siitä sekä useista hakemuksista fyysikoiden assistentiksi, Einsteinin tieteellinen ura ei lähtenyt vauhtiin. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen opettajana ja patenttivirkailijana. Patenttitoimistotyönsä ohella hän tutki fysiikkaa ja sai aikaan neljä hyvin merkittävää työtä. Työt koskivat valosähköistä ilmiötä, suhteellisuusteoriaa ja Brownin liikettä. Kaikki työt valmistuivat vuonna 1905, joka fysiikan historiassa tunnetaan nimellä annus mirabilis (ihmeiden vuosi).
Einsteinin töiden merkitys oli valtaisa modernin fysiikan kehitykselle. Valosähköilmiön selitys toimi kvanttifysiikan perustana ja suhteellisuusteoria oli täysin uudentyyppinen Newtonin mekaniikkaa tarkentava teoria. Einsteinin ehkäpä suurin saavutus oli kuitenkin yleinen suhteellisuusteoria. Yleinen suhteellisuusteoria oli erityisen suhteellisuusteorian laajennus, joka selitti gravitaatiovuorovaikutuksen Newtonin gravitaatiolaista poikkeavalla tavalla, aika-avaruuden kaareutumisena. Sen ennustamat gravitaatioaallot havaittiin kokeellisesti vuonna 2016 LIGO-havaintolaitteella. Yleinen suhteellisuusteoria on nykyfysiikan toinen perusteoria hiukkasfysiikan standardimallin kanssa. Nämä yhdistämällä pyritään saavuttamaan "kaiken teoria", joka oli Einsteininkin tavoite hänen viimeisten 30 elinvuotensa aikana. Einstein kuoli v. 1955 Yhdysvalloissa, jonne hän muutti lukuisten muiden saksalaisten tiedemiesten tavoin pakoon natsihallintoa.
