7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Opetuksen järjestäminen
Pääsääntöisesti oppilaiden esiopetus alkaa 6-vuotiaana ja kestää tarvittaessa kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus pyritään järjestämään oman asuinalueen lähikoulun esi- ja perusopetuksessa oman ikäluokkansa mukaisesti. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas kykenee ensimmäisen esiopetusvuotensa jälkeen jatkamaan ikätasonsa mukaisesti alkuopetukseen, jatkaa hän opiskeluaan omassa lähikoulussaan. Oppilaan taitotason ja kykyjen mukaan opetusta voidaan integroida muiden pienryhmien tai yleisopetuksen opetusryhmien kanssa.
Toimintatavat
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksen tavoitteet johdetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmasta, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tästä poikkeuksena ovat vaikeasti kehitysvammaiset oppilaat, joiden opetuksen on katsottu olevan perustellumpaa toteuttaa toiminta-alueittain. Jos alkuopetuksessa katsotaan, että oppilas ei pysty opiskelemaan joitain tai yhtäkään lukuvuoden oppiainetta yleisen opetussuunnitelman mukaan, tulee oppiaineet yksilöllistää yksitellen. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan, huoltajan, opettajien sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden tarvepohjaista yhteistyötä. Opetus on kokonaisvaltaista ja sitä tuetaan tarvittaessa eri terapiamuodoin.
Lähtökohtana on oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioiva opetus. Oppilaan taidot ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon, kun eri oppiaine- ja aihealueita yhdistetään niin, että oppilas saa perusopetuksessa hyvät valmiudet itsenäiseen kasvuun ja kehitykseen koko elämänkaari huomioiden. Opetuksen tavoitteena ovat oppilaan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehitäminen niin, että oppilas saa koko kykypotentiaalinsa optimaalisesti käyttöönsä.
Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kaikki mahdolliset tukitoimet ja järjestelyt, joilla oppilasta tuetaan. Erityisen tuen tasolla oppilaan tuntimäärät voivat poiketa yleisestä tuntimäärästä, kun se on tarkoituksenmukaista oppilaan terveyteen liittyvistä syistä. Kunkin oppilaan kohdalla voidaan myös harkita, onko tarkoituksenmukaista opettaa toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä. Pyrkimys on kuitenkin mahdollisimman normaaliin tuntimäärään ja oppiainejakaumaan. Jos kuitenkin esimerkiksi katsotaan, että englannin kieli on tarkoituksenmukaisempaa korvata esimerkiksi äidinkielellä, tulee muutoksen tarpeesta keskustella huoltajien kanssa, kirjata muutosesitys pedagogiseen selvitykseen ja käsitellä asia koulun kolmiportaisen tuen moniammatillisessa yhteistyöryhmässä. Jos oppilas saa vapautuksen ensin mainitun aineen opiskelusta, kirjataan menettelytavat perusteluineen oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman seurannasta ja arvioinnista sovitaan yhdessä huoltajien ja oppilasta opettavien sekä kuntouttavien tahojen kanssa.
Lähtökohtana on oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioiva opetus. Oppilaan taidot ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon, kun eri oppiaine- ja aihealueita yhdistetään niin, että oppilas saa perusopetuksessa hyvät valmiudet itsenäiseen kasvuun ja kehitykseen koko elämänkaari huomioiden. Opetuksen tavoitteena ovat oppilaan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehitäminen niin, että oppilas saa koko kykypotentiaalinsa optimaalisesti käyttöönsä.
Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kaikki mahdolliset tukitoimet ja järjestelyt, joilla oppilasta tuetaan. Erityisen tuen tasolla oppilaan tuntimäärät voivat poiketa yleisestä tuntimäärästä, kun se on tarkoituksenmukaista oppilaan terveyteen liittyvistä syistä. Kunkin oppilaan kohdalla voidaan myös harkita, onko tarkoituksenmukaista opettaa toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä. Pyrkimys on kuitenkin mahdollisimman normaaliin tuntimäärään ja oppiainejakaumaan. Jos kuitenkin esimerkiksi katsotaan, että englannin kieli on tarkoituksenmukaisempaa korvata esimerkiksi äidinkielellä, tulee muutoksen tarpeesta keskustella huoltajien kanssa, kirjata muutosesitys pedagogiseen selvitykseen ja käsitellä asia koulun kolmiportaisen tuen moniammatillisessa yhteistyöryhmässä. Jos oppilas saa vapautuksen ensin mainitun aineen opiskelusta, kirjataan menettelytavat perusteluineen oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman seurannasta ja arvioinnista sovitaan yhdessä huoltajien ja oppilasta opettavien sekä kuntouttavien tahojen kanssa.
Oppivelvollisuus UKK (malli paikallisista tarkennuksista)
Kauanko oppivelvollisuus yleensä kestää?
Tavallisesti oppivelvollisuus, ellei oppilas selvitä oppimäärää nopeammin, kestää 10 vuotta eli sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 17 vuotta. Käytännössä on siis mahdollista jäädä kerran luokalleen tai saada vuosi lykkäystä.
Pidentääkö koulun alkamisen lykkäys oppivelvollisuutta?
Tulee huomata, että oppivelvollisuus ja perusopetuksen aloittaminen ovat kaksi eri asiaa. Vaikka perusopetuksen alkua lykätään, ei oppivelvollisuus siitä muutu mitenkään.
Kuuluuko kymppiluokka oppivelvollisuuteen?
Tulee huomata, että niin sanottu kymppiluokka ei liity oppivelvollisuuteen, sillä se ei enää ole perusopetusta vaan lisäopetusta ja se vaatii oppilaalta perusopetuksen päättötodistuksen.
Milloin oppivelvolisuuden pidentämispäätös tulisi tehdä?
Ihanteellisessa tapauksessa pidennyspäätös tehdään ennen viskarin* alkua ja yleensä viimeistään viskarin tai esiopetuksen aikana, joten alla oleva ohje koskee vain oppilasta, jolle päätös tehdään perusopetuksen aikana. Muiden tapausten ohjeet löytyvät esiopetuksen opetussuunnitelmasta.
*) Viskari = viisivuotiaan syyslukukaudella alkava päivähoito.
Tavallisesti oppivelvollisuus, ellei oppilas selvitä oppimäärää nopeammin, kestää 10 vuotta eli sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 17 vuotta. Käytännössä on siis mahdollista jäädä kerran luokalleen tai saada vuosi lykkäystä.
Pidentääkö koulun alkamisen lykkäys oppivelvollisuutta?
Tulee huomata, että oppivelvollisuus ja perusopetuksen aloittaminen ovat kaksi eri asiaa. Vaikka perusopetuksen alkua lykätään, ei oppivelvollisuus siitä muutu mitenkään.
Kuuluuko kymppiluokka oppivelvollisuuteen?
Tulee huomata, että niin sanottu kymppiluokka ei liity oppivelvollisuuteen, sillä se ei enää ole perusopetusta vaan lisäopetusta ja se vaatii oppilaalta perusopetuksen päättötodistuksen.
Milloin oppivelvolisuuden pidentämispäätös tulisi tehdä?
Ihanteellisessa tapauksessa pidennyspäätös tehdään ennen viskarin* alkua ja yleensä viimeistään viskarin tai esiopetuksen aikana, joten alla oleva ohje koskee vain oppilasta, jolle päätös tehdään perusopetuksen aikana. Muiden tapausten ohjeet löytyvät esiopetuksen opetussuunnitelmasta.
*) Viskari = viisivuotiaan syyslukukaudella alkava päivähoito.
Oppivelvollisuuden pidentäminen vaiheet perusopetuksen aikana (malli paikallisista tarkennuksista)
1. Asiantuntijalausunto (yleensä TAYS), jossa esitetään oppivelvollisuuden pidentämistä, toimitetaan mahdollisimman pikaisesti kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle.
2. Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja laatii päätösluonnoksen oppivelvollisuuden pidentämisestä (VIPS).
3. Päätösluonnos toimitetaan huoltajalle kuulemista varten.
4. Kuulemisen tai annetun määräajan jälkeen kasvatus- ja opetustoimenjohtaja tekee lopullisen päätöksen (VIPS).
5. Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää aina automaattisesti myös päätöstä erityisen tuen järjestämisestä, joka Valkeakoskella tehdään erillisenä.
2. Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja laatii päätösluonnoksen oppivelvollisuuden pidentämisestä (VIPS).
3. Päätösluonnos toimitetaan huoltajalle kuulemista varten.
4. Kuulemisen tai annetun määräajan jälkeen kasvatus- ja opetustoimenjohtaja tekee lopullisen päätöksen (VIPS).
5. Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää aina automaattisesti myös päätöstä erityisen tuen järjestämisestä, joka Valkeakoskella tehdään erillisenä.