Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa
Saamelaiset
Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena.
Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.
Romanit
Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.
Viittomakieli
Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä.
Vieras- ja monikieliset
Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin.
Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustaiset esiopetuksessa Muuramessa
Muuramen kunnassa tehdään S2-suunnitelma kaikille lapsille, joiden kotikieli ei ole suomi.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, joiden kodissa vaikuttaa vähintään kaksi eri kulttuuria. Maahanmuuttajataustaisen lapsen äidinkieli on muu kuin suomi tai hän käyttää kahta tai useampaa kieltä perhepiirissä.
Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan perheen kanssa. Lasta ja hänen itsetuntoaan vahvistetaan lämminhenkisen vuorovaikutuksen ja myönteisten kokemusten avulla. Perhettä tuetaan sosiaalisen verkoston luomisessa. Tiivis yhteistyö kaikkien lasten kanssa toimivien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tulkkipalvelua käytetään virallisissa keskusteluissa.
Maahanmuuttajien esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Tavoitteena on turvallinen arki, jossa perehdytään käytännönläheisesti ja monipuolisesti suomen kieleen ja kulttuuriin. Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi on ensisijaisesti lapsi muiden lasten joukossa. Erityistarpeet otetaan huomioon lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa. Lapsi oppii suomea ohjauksessa sekä toimiessaan yhdessä toisten lasten ja kasvattajien kanssa, Yksilö- ja pienryhmäopetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan.
Huoltajilla on ensijainen vastuu äidinkielen opettamisesta ja tukemisesta. Lapsen hyvä äidinkielen taito on pohjana toisen kielen oppimiselle. Esiopetuksessa lapsen omaan kulttuuriin ja elämäntapoihin suhtaudutaan kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti.
Suomen kielen kehittymistä arvioidaan arjen toiminnassa käyttäen apuna erilaisia havainnointi- ja arviointimenetelmiä. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarvittavien tukitoimien järjestäminen on tärkeää, jotta lapsi saavuttaa kouluvalmiuden. Asiantuntijoita konsultoidaan tarvittaessa.
Lapsen siirtyessä kouluun esikouluopettaja järjestää tiedonsiirtopalaverin, jossa osallistuvat vanhemmat, esikouluopettaja, suomi toisena kielenä -opettaja (S2-opettaja), koulun maahanmuuttajien yhdysopettaja, erityisopettaja, tuleva luokanopettaja ja tarvittaessa rehtori ja sosiaalityöntekijä.