4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Arvioinnin 2 tehtävää

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)

Keskeiset tiedonlähteet

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)

Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Rohkaiseva ja kannustava palaute

Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].

[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)

Itsearviointi

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin[1]. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Tietojen siirtäminen

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön itsearviointi

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Osallistumistodistus

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Muuramessa

Arviointia tehdään esiopetushenkilöstön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa havainnoiden ja keskustellen. Arvioinnin avulla pyritään löytämään lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja tuen tarpeet. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvun ja oppimisprosessin edistymistä. Havainnoinnin ja arvioinnin tukena käytetään Muuramen esiopetuksessa varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokoamaa Esikoulunopettajan työkalupakkia.

Esikouluopettajan työkalupakki sisältää välineitä arviointiin ja havainnointiin esiopetuksen arjessa sekä menetelmävinkkejä kehityksen ja perustaitojen harjaannuttamiseen eri osa-alueilla. Työkalupakki toimii myös välineenä tuen tarpeen tunnistamiseen.

Lapsen kehityksen ja oppimisen arviointi perustuu lapsen omaan esiopetussuunnitelmaan Leopsiin, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan. Keskustelu huoltajien kanssa ovat tärkeä osa arviointia. Keskusteluissa annetaan ja saadaan palautetta sekä asetetaan uusia tavoitteita.

Lasta tuetaan osallistumaan oman oppimisensa ja hyvinvointinsa arviointiin. Lapsen itsearviointikykyä vahvistetaan keskustellen. Lapsi tutustuu itsearviointiin syksyllä ja keväällä lapsen kanssa kahden kesken tehtävillä itsearviointilomakkeilla . Itsearvioinnin tulee olla itsetuntoa vahvistavaa ja minäkuvan kehitystä tukevaa. Lapsen itsearvioinnit käydään läpi huoltajien kanssa Leops-keskustelussa, johon lapsi osallistuu mahdollisuuksien mukaan. Lapsen itsearvioinnin välineenä voi olla myös lapsen oma kansio, johon on kerätty lapsen töitä, valokuvia ja muita dokumentteja esiopetusvuodesta.

Lapsen siirtyessä esiopetusyksiköstä toiseen lapsen Leops ja itsearviointilomakkeet siirtyvät lapsen mukana. Tarvittaessa järjestetään siirtopalaveri.

Esikoulunopettajat täyttävät lapsesta Esikoulusta kouluun-lomakkeen (Esko). Opettaja kirjaa lomakkeeseen sen hetkisen näkemyksen lapsen toimimisesta esiopetusryhmässä. Huoltajat allekirjoittavat lomakkeen. Lomake toimitetaan viikolla 10 kouluille. Koulut käyttävät lomaketta luokkajakotilanteissa ja ne siirtyvät lapsen tulevalle luokanopettajalle.

Henkilökunta reflektoi aktiivisesti omaa työskentelyään hyödyntäen lapsilta, huoltajilta sekä työyhteisöstä saamansa palautteen. Esiopetusta antava henkilöstö arvioi toimintaansa ja oppimisympäristönsä toimivuutta säännöllisesti ryhmän omissa ja koko työyhteisön palavereissa, omassa ryhmävasussaan sekä esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa.

Esiopetusryhmät tekevät ryhmävasun.Toiminnasta tiedotetaan huoltajille säännöllisesti. Huoltajilta ja lapsista säännöllisesti saatu palaute huomioidaan toiminnan ja oppimisympäristöjen arvioinnissa ja kehittämisessä. Esiopetusvuoden päätyttyä ryhmät arvioivat ryhmävasunsa toteutumista.

Kunnan esiopetussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Esiopetuksesta vastaava varhaiskasvatuksen esimies suunnittelee ja ohjaa esiopetuksen kehittämistoimintaa. Tämän toiminnan tueksi on esiopetustyöryhmä, jossa on edustajat kaikista esiopetusyksiköistä. Työryhmän tehtävänä on esiopetussuunnitelman päivittäminen ja soveltaminen. Työryhmässä sovitaan yhteisiä tavoitteita ja käytäntöjä, joita arvioidaan säännöllisesti. Esiopetus osallistuu kehittämishankkeisiin, jotka tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia.

Lisäksi kussakin esiopetusyksikössä on omat sisäiset esiopetustyöryhmät, jos yksikössä toimii useampia esiopetusryhmiä.

Esiopetuksen ja päivähoidon asiakkaiden mielipiteitä kartoitetaan asiakaskyselyillä.

Esiopetukseen osallistuvalle lapselle annetaan esiopetuksen päätyttyä osallistumistodistus. Todistuspohja on yhteinen koko kunnan alueella.