Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista, arviointikriteereistä ja tavoista toteuttaa monipuolista arviointia muodostaa yhtenäinen arviointikulttuurin. Tämä toteutuu ja päivittyy koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.
Arviointikulttuurin kehittäminen ja arviointi on jatkuvaa ja suunnitelmallista.

Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet.

• Arviointi on osa päivittäistä opetusta ja oppimista. Arviointi on keskustelevaa, vuorovaikutteista, jatkuvaa, monipuolista ja oppilaan omaa osallisuutta kehittävää. Arvioinnissa oleellista on, että oppilas ymmärtää omaa oppimisprosessiaan; hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa, sekä edistymisensä tavoitteisiin nähden.
• Arviointi kohdistuu tuotosten arvioinnin rinnalla oppilaan työskentelyyn ja oppimiseen koko oppimisprosessin ajan. Arviointitilanne on samalla oppimistilanne.
• Oppilaan oppimisen taitojen kehittyminen edistää myös itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.

Opintojen aikaisen arvioimisen toteuttaminen.

• Monipuolisen arvioinnin ja päivittäisen ohjaavan palautteen avulla oppilasta kannustetaan oppimaan uutta.
• Eri oppiaineissa käydään läpi, miten ainetta opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla jo on ja mitä pitäisi vielä saada. Mietitään käytännössä, miten kukin oppilas tavoitteisiin pääsee.
  
• Oppilas saa kannustavaa ja myönteistä, mutta realistista sekä informatiivista palautetta suhteessa tavoitteisiin ja edistymiseensä. Se kertoo oppilaalle, mitä häneltä vielä edellytetään, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin.
• Tavoitteista riippuen arviointitapoja käytetään vaihdellen. Osaamista mitataan monipuolisesti toiminnallisin, suullisin ja kirjallisin keinoin (esimerkiksi suulliset tai kirjalliset kokeet, pari- tai ryhmätehtävät, esitelmät, portfoliot, oppimispäiväkirja, itsearviointi, ryhmäarviointi, oppilaan kuukausiraportti tms.).
• Edellisten lisäksi opintojen aikainen arviointi koostuu opettajan kanssa käydyistä keskusteluista sekä vertais- ja itsearvioinnista. Opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa käydään läpi myös itsearviointia ja annetaan siitä palautetta.
• Vertaisarviointia kehitetään realistiseen ja kannustavaan suuntaan ja käytetään sitä enemmän, mitä ylemmille vuosiluokille mennään. Myös opetusryhmän yhteisiä arviointikeskusteluja käytetään säännöllisesti.
• Vuosittain käydään oppilaan edistymisestä arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi.

• Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa lukuvuositodistuksen.
• 1.-3. luokilla todistuksessa käytetään sanallista arviointia. Luokilla 4.-9. on käytössä numeroarviointi.
• Käyttäytymisen arviointi on sanallinen luokilla 1.-3. ja numeerinen luokilla 4.-9. Lukuvuositodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.
• Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Käyttäytymisen arviointi voi kuulua liitteenä todistuksen yhteyteen.
• Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit löytyvät valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista.

Itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet.

• Opetuksessa autetaan oppilaiden itsearviointitaitojen kehittymisessä. Oppilas tarvitsee tilaa ja aikaa opintojensa edistymisen pohdintaan. Oppilaita ohjataan havainnoimaan oppimistaan sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään, mihin tavoitteisiin pyritään ja miten se onnistuu. Oppilasta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja onnistumisensa sekä kehittämisen kohteet. Tärkeää on myönteinen palaute sekä onnistumisen kokemukset.
• Opetusryhmän yhteisiä arviointikeskusteluja käytetään säännöllisesti. Keskitytään myönteiseen palautteeseen sekä onnistumisiin, jotka eri oppilailla voivat olla erilaisia. Oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia kehitetään jatkuvasti osana ryhmän työskentelyä. Näin opitaan antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta.
• Itsearviointi ja itsearviointitaitojen harjoittelu on säännöllistä ja osa opetusta. Myös vertaispalautteen antamista ja vastaanottamista tulee ohjata ja harjoitella. Vertaisarvioinnissa suuri merkitys on luokan avoimella ja myönteisellä ilmapiirillä.

Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt.

• Luokalle jättäminen painottuu ensimmäiseen luokkaan, jos tälle on tarvetta. Jos opetuksen yksilöllistäminen ei riitä, on luokalle jättäminen on mahdollista myös muilla vuosiluokilla.
• Jos oppilaan koko vuosiluokan suoritus on vaarassa tulla hylätyksi, opettajan tulee tuoda asia käsittelyyn hyvissä ajoin. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava asiassa.
• Oppilaalla on oltava mahdollisuus, riittävästi aikaa ja tukea täydentää opintojaan sekä näyttää osaamistaan monipuolisesti ja hyväksytysti ennen lukuvuoden päättymistä.
• Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaan. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
• Lukuvuoden koulutyön päätyttyä hylättyä arvosanaa voi korottaa kesälomalla.

Arvioinnin kohteet.

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Kodin ja koulun tehtävä on opettaa oppilaita hyviin tapoihin ja asialliseen käyttäytymiseen. Hyvin käyttäytyvä lapsi ja nuori tulee toimeen toisten ihmisten kanssa sekä ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa muita. Hyvä käyttäytyminen vahvistaa itsetuntoa ja vastaavasti tasapainoinen ihminen käyttäytyy hyvin. Hyvät tavat ovat myös keinoja, joiden avulla oppii luontevasti selviytymään erilaisissa tilanteissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä.

Käyttäytymisen arvioinnissa huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin:

Hyvät käytöstavat (työrauha, sääntöjen noudattaminen, tervehtiminen, toisten huomioon ottaminen, rehellisyys), yhteistyökyky, (ryhmässä toimiminen, yhteisöllisyys), erilaisuuden hyväksyminen (ei kiusata), itsenäisyys (omilla aivoillaan ajatteleva ja omista teoistaan vastuun ottava).

Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt.

• Toisella vuosiluokalla väliarviointi käydään arviointikeskusteluna yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tässä keskustelussa kiinnitetään huomiota oppilaan työskentelytaitoihin ja oppimisvalmiuksiin ja mahdollisen tuen tarpeeseen silmälläpitäen tulevaa siirtymistä kolmannelle luokalle. Tarvittaessa arviointikeskustelu voidaan pitää myös toisen luokan keväällä. Toisen luokan lopussa oppilas saa sanallisen arvioinnin osaamisestaan lukuvuositodistuksessa.
• Kuudennella luokalla väliarviointi käydään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tarvittaessa arviointikeskustelu voidaan käydä myös kuudennen luokan keväällä. Huomiota kiinnitetään työskentelytaitoihin ja oppimisvalmiuksiin yläkouluun siirtymistä ajatellen. Lisäksi keskustellaan opiskelun muuttumisesta sekä mahdollisesta tuen tarpeesta. Kuudennen luokan lopussa oppilas saa lukuvuositodistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan valtakunnallisten kriteerien mukaisesti.

Valinnaisten aineiden arviointi.

• Valinnaisarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.
• Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuuden arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan hyväksytty/hylätty. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet.

• Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita, mukaanlukien itse- ja vertaisarviointi.
• Käyttäytyminen arvioidaan todistusten yhteydessä erillisellä liitteellä luokilla 1.-3. sanallisesti. Luokilla 4.-8. käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen.
• Käyttäytymisen arvioinnissa huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin:
  
  Hyvät käytöstavat (työrauha, sääntöjen noudattaminen, tervehtiminen, toisten huomioon ottaminen, rehellisyys), yhteistyökyky, (ryhmässä toimiminen, yhteisöllisyys), erilaisuuden hyväksyminen (ei kiusata), itsenäisyys (omilla aivoillaan ajatteleva ja omista teoistaan vastuun ottava).

Todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa.

• 1.-3. luokilla oppilas saa lukuvuositodistuksen, jossa käytetään sanallista arviointia.
• Luokilla 4.-9. käytetään numeroarviointia lukuvuositodistuksessa.
• Käyttäytyminen arvioidaan erillisellä liitteellä luokilla 1.-3. sanallisesti ja 4.-8. luokilla numeerisesti todistuksen yhteydessä.
• Arvioinnissa huomiota kiinnitetään oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
• Todistukset noudattavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset, Opetushallitus 10.2.2020).

Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa.

• Arviointiin kuuluu oleellisesti yhteistyö huoltajien kanssa. Tiedottaminen arvioinnin tavoitteista ja käytännöistä tapahtuu syystiedotteessa ja vanhempainilloissa. Oppilaille tiedottaminen on jatkuvaa.
• Kaikilla vuosiluokilla oppilaan oppimista ohjataan monipuolisen palautteen avulla ja osaamisen tasoa kuvataan todistuksissa.
• Todistusten lisäksi arviointipalautetta annetaan arviointikeskustelussa, joka käydään vuosittain opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa (syys- ja kevätlukukauden vaihteessa, mahdollisesti myös kuudennen luokan keväällä). Keskustelu on osa arviointia, joka ohjaa oppilaan opiskelua kohti tavoitteita. Keskustelussa oppilas ja huoltaja saavat tietoa arvioinnin perusteista, oppilaan edistymisestä tavoitteisiinsa nähden. 
• Toistuvaa arviointipalautetta oppilaalle ja huoltajille annetaan myös mm. Wilmassa.

Päättöarvioinin toteuttaminen.

Multian kunnan perusopetuksen päättöarviointi suoritetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (Opetushallitus 10.2.2020). Päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet ovat valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa.

• Päättötodistukseen merkitään kunkin oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvan oppiaineen numero.
• Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Käyttäytymisen arviointi voi kuulua liitteenä todistuksen yhteyteen.
• Uskonnon/elämänkatsomustiedon kohdalla ei eritellä kumpaa ainetta oppilas on opiskellut.
• Yksilöllistetyn oppimäärän mukainen arviointi voi olla sanallinen tai numeroarvostelu.

Päättöarvioinnin kokonaisuus.

• Päättöarvioinnissa oppilas saa rehtorin allekirjoittaman päättötodistuksen liitteineen.
• Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä, merkitään todistukseen suoritettu oppimäärä.
• Todistuksessa tulee olla maininta oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluneesta oppilaan ohjauksesta ja työelämään tutustumisesta.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa.

• Jos oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta B2-kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty.
• Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan hyväksytty/hylätty. Vähintään kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan numeroin.
• Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä "osallistunut".

Päättötodistukset.

• Edellä mainittujen kriteerien mukainen päättötodistus annetaan yhdeksännen luokan keväällä kevätjuhlan yhteydessä.