Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi

Lähtökohtana yhteinen vastuu ja huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä sekä oppilaiden tasapuolisesta hyvinvoinninsta. Vastuu hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä kuuluu koulun aikuisille, oppilaille, huoltajille/vanhemmille ja oppilashuollolle. Rehtori vastaa koulupäivän aikaisista toiminnoista.

Oppilaan vastuulla on koulutyöhön osallistuminen, positiivinen suhtautuminen oppilastovereihin ja koulun aikuisiin, työrauha, sääntöjen noudattaminen ja loukkaamattomuus.

Oppimisympäristön turvallisuutta valvotaan vuosittaisilla työsuojelutarkastuksilla.

Kiusaamista pyritään ehkäisemään aktiivisesti sekä puuttumaan kiusaamiseen varhaisessa vaiheessa. Kouluilla tulee olla pelastussuunnitelma, joka sisältää toimintamallin kiusaamistilanteiden varalle.

- miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti

• miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta

  
  Koulun oppilaskunnan hallitus sekä johtokunnan oppilasjäsen huolehtivat oppilaiden osallisuuden toteutumisesta.

• mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

  
  Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulu on apuna tukemassa kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla mm. järjestämällä vanhempainiltoja ja arviointikeskusteluja, sekä ylläpitää koulun kotisivuja. Tavoitteena on kehittää aktiivista, avointa kahden suuntaista viestintää koulun ja kotien välillä.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan

- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet

- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä

- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille

- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Olemassa olevat koulun järjestyssäännöt ja kirjattu kurinpitosuunnitelma


Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään

- valinnaisuuden lisääminen yläluokilla

- mahdollistetaan tarvittaessa, erikoistapauksessa oppilaan opetus koulun ulkopuolella

- mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.

Tavoitteet:

- turvataan oppilaan oikeus saada hänelle kuuluvaa opetusta

Järjestämiskäytännöt:

- etäopetusryhmä voi muodostua useamman koulun oppilaista ja sitä voidaan toteuttaa lähiopetuksen yhteydessä.

-perusopetuksen etäopetusryhmässä on oltava aina valvova aikuinen, esim. koulunkäynninohjaaja, viime kädessä vastuu on rehtorilla.”

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)

- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat

- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille

- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia

- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.

Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus on yksi tapa eriyttää. Oppilaalle laaditaan tällöin oma oppimissuunnitelma, joka pohjautuu tehtyyn pedagogiseen arvioon? (erityisopettajat hoi! Auttakaa!).

Yhdysluokkaopetus

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa

- miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat

- miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.

Joustava perusopetus

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat

- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan

- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan

- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.

Opetus erityisissä tilanteissa

Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa.

- Koulun tilojen ulkopuolella annettavasta opetuksesta (esim. terveydellisistä syistä) laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa määritellään vastuuhenkilöt ja tavat joilla oppimista seurataan. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelmaan tulee myös kirjata, materiaalit ja välineet, joilla koulu tukee oppilaan oppimista koulun ulkopuolella.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan?

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia ja maksuttomia.

Kerhotoiminnan tavoitteet ovat

• kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
• lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
• Koulussa opittujen tietojen ja taitojen harjoittelu ja soveltaminen
• mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
• mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
• luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
• lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
• mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
• harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet

Hyvin suunniteltu, maistuva kouluateria tukee koululaisen hyvinvointia ja vahvistaa terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia. Ruokailutilanne on opetus- ja kasvatustilanne, joka tarjoaa erinomaisen tilaisuuden hyvien ruokailutapojen omaksumiseen sekä toisen huomioon ottamiseen.

- miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon

Koulusihteeri kerää lukuvuosittain tiedot terveydellisistä ja eettisistä syistä erityisruokavalioita tarvitsevista oppilaista. Koulukeittiö pitää kirjaa erityisruokavalioista. Tiedot päivitetään koulusihteerin kautta.

- miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Multian kunta on laatinut koulukuljetussuunnitelman ja koulukuljetuksia koskevat periaatteet. Tiedotus tapahtuu lukuvuosisuunnitelman yhteydessä ja poikkeustapauksissa Wilman tai koulun kotisivujen kautta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[1].

[1] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011

“”