Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan, mitä perusopetuksen tehtävä sekä valtioneuvoston asetuksessa määritellyt opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet merkitsevät paikallisesti. Pohditaan myös, mitä opetukselle ja kasvatukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden sekä niistä johdettujen laaja-alaisen osaamisen ja oppiainekohtaisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää opetuksen järjestämiseltä, johtamiselta ja koulutyöltä.

 

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

-mitkä ovat paikalliset, perusopetuksen tehtävää mahdollisesti täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (muilta osin tehtäväkuvauksessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan; tehtävää voidaan konkretisoida ja toteuttaa myös opetussuunnitelmaa täydentävien suunnitelmien kuten esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman tai kulttuurikasvatussuunnitelman avulla, joista tulee tällöin maininta opetussuunnitelmaan)

-mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee (muilta osin laaja-alaisen osaamisen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

-mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan (laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain, katso luvut 13 - 15).

Opetussuunnitelmaa työstettäessä on keskusteltu perusopetuksen tehtävästä ja perusopetukselle nähtiin valtakunnallisissa perusteissa neljä tehtävänäkökulmaa: opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuustehtävä.

Keskusteltiin myös mitä opetukselle ja kasvatukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden sekä niistä johdettujen laaja-alaisen osaamisen ja oppiainekohtaisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää opetuksen järjestämiseltä, johtamiselta ja koulutyöltä. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen, antaa tarpeelliset tiedot ja taidot sekä edistää sivistystä, tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista.

 

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

-mitkä ovat paikalliset, perusopetuksen tehtävää mahdollisesti täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (muilta osin tehtäväkuvauksessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan; tehtävää voidaan konkretisoida ja toteuttaa myös opetussuunnitelmaa täydentävien suunnitelmien kuten esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman tai kulttuurikasvatussuunnitelman avulla, joista tulee tällöin maininta opetussuunnitelmaan)

-mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee (muilta osin laaja-alaisen osaamisen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)


Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

- monipuoliset työtavat: ryhmätyöt, parityöt, projektit, keskusteleva opetus, väittely
- leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot


Kultturinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

- tapakulttuurin opetus
- sosiaaliset taidot, mielipiteen esittämisen taidot, itsensä ilmaisu eri tilanteissa omalla kielellä ja vähäiselläkin vieraan kielen taidolla
- rohkaisu mielikuvituksen käyttöön, käsillä tekemiseen, kekseliäisyyteen
- opitaan käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

-kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan


Monilukutaito (L4)

- perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä; sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien tulkitseminen, tuottaminen ja arvottaminen

Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

- oppimisen kohde ja väline
- osaamista kehitetään neljällä pääalueella: 1) tvt -taidot 2) vastuullisuus, turvallisuus ja ergonomia 3) tutkiva ja luova työskentely 4) vuorovaikutus ja verkostoituminen
- kansainvälinen vuorovaikutus: sen merkitys, mahdollisuudet ja riskit

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

- kiinnostus ja myönteinen asenne työtä ja työelämää kohtaa
- työn ja yritteliäisyyden merkitys
- lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteisiin ja toimialoihin tutustuminen
- toimiminen itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa
- järjestelmällisen ja pitkäjänteisen työn merkitys
- erilaiset projektit esim. leirikoulu

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

- oppilaskunta, tukioppilastoiminta, kerhotoiminta,koulun juhlat ja tapahtumat
- oman opiskelun, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnittelu, toteuttaminen ja arvionti
- kansalaisyhteiskuntaan kasvaminen
- ympäristönsuojelun merkitys oman luontosuhteen kautta
- median vaikutus ja mahdollisuudet
- omat kokemukset päätöksenteosta, vaikuttamisesta ja vastuullisuudesta tärkeitä

-mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan (laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain, katso luvut 13 - 15).

vuosiluokat 1-2
- koulu tarjoaa oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi
- koulun esimerkki kestävästä elämäntavasta

vuosiluokat 3-6
- oppilaan identiteetin muotoutuminen
- kestävän elämäntavan omaksuminen

vuosiluokat 7-9
- erityisen tärkeinä oppilaan itsetuntoa vahvistavan osaamisen ja onnistumisen kokemukset
- oppilaan omien vahvuuksien tunnistaminen
- kestävä elämäntapa käytännössä