Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin[1].

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä[2] ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja[3]. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa[4] voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma, joka kuvataan osiossa "Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana".

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä[5], kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

[1] Suomen perustuslaki (731/1999) 17 §
[2] Kaksi- ja monikielisyyttä on kaikki kielitaito, joka kehittyy ensikielen (äidinkielen) ohessa ja lisäksi. Äidinkielessä opitaan käyttämään erilaisia kielellisiä repertoaareja kuten arkipuhekieltä, kirjakieltä, murretta jne. Lisää kieliä opitaan koulussa ja muissa ympäristöissä, joskus kotonakin, jos kotona puhutaan useampaa kieltä. Eri kielten taidot voivat olla hyvin eritasoisia. Jos kotona puhutaan eri kieltä kuin koulussa, voi kotona puhuttu kieli jäädä sanastoltaan kapeaksi ja etenkin kirjallinen kielitaito vaatimattomammaksi kuin koulun opetuskielen taito.
[3] Metalingvistisillä taidoilla tarkoitetaan taitoa nähdä yhteyksiä (pääasiassa sanastollisia ja rakenteellisia) kielten välillä sekä taitoa soveltaa tietoaan uusien kielten oppimiseen.
[4] Kulttuurisesti monilukutaitoinen ihminen kykenee havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan myönteisesti ja joustavasti eri ympäristöissä. Hän osaa tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta.
[5] Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)