7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Kunnan OPS-sisältö
Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen
Kunnassamme on käytössä Lapset puheeksi -toimintamalli (Liitteenä perusopetuksen esite), joka tiivistää yhteistyötä vanhempien ja lasten kanssa toimivien tahojen kesken ja edistää varhaista puuttumista huolen aiheisiin. Koulun toimesta tarjotaan huoltajille Lapset puheeksi -keskustelua jokaisen 1. 4. ja 7. -luokkalaisen oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Vuosiluokkiin sidottua keskustelua tarjoaa kyseisen ikäluokan luokanopettaja ja luokanvalvoja.
Yhteisöllisellä oppilahuoltotyöllä pyritään ennaltaehkäisemään yhteisön ja sitä kautta yksilön hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Sen toiminta on kuvattu oppilashuollon vuosikellossa, mikä päivitetään lukuvuosittain (yhteisöllisen oppilashuollon vuosikello). Yksilökohtaisen oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä perustetaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi huolen herätessä. Sen toimintaa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 8.4. Yksilökohtainen oppilashuolto.
Yhteistyö nivelvaiheissa
Keskeisiä nivelvaiheita koulussamme ovat varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyminen, esiopetuksesta kouluun siirtyminen, kuudennelta luokalta seitsemännelle siirtyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtymisen tiedonsiirtoa edistää varhaisen tuen ryhmä, johon kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, terveyskeskuspsykologi, varhaiskasvatusjohtaja sekä esiopetuksen opettaja ja erityisopettaja. Ryhmä toimii sekä yleisenä moniammatillisena konsultaatioryhmänä että vanhempien luvalla tapauskohtaisesti koottuna esikoululaisen yksilöllisen oppilashuollon asiantuntijaryhmänä.
Esiopetuksesta kouluun siirtymisessä sekä kuudennelta yläkouluun siirtymisessä pienen koulun etuna on yhteiset työntekijät ja sitä kautta tiivis yhteistyö arjessa koko lukuvuoden ajan. Oppilaille järjestetään myös keväisin tutustumispäivät uuteen ympäristöön ja opettajiin. Opettajat ja muu verkosto järjestävät tiedonsiirtopalaverit.
Jatko-opintoihin siirtymistä tuetaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan aikana erityisesti opinto-ohjauksen kautta. Oppilailla ja heidän vanhemmillaan on mahdollisuus keskustella jatko-opinnoista henkilökohtaisesti opinto-ohjaajan kanssa. Lähiseudun oppilaitokset kutsutaan esittelemään tarjontaansa 8.-9. luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen hyvissä ajoin ennen yhteishakua. Jatko-opintosuunnitelmien tekemiseksi kutsutaan oppilaan tueksi tarvittaessa oppilashuollon yksilöllinen monialainen asiantuntijaryhmä. Yhteishaun tulosten jälkeen, alkusyksystä oppilaanohjaaja osallistuu jatko-oppilaitosten kutsumiin nivelpalavereihin. Jos oppilaalla on ollut tuen tarvetta peruskoulussa, erityisopettaja tai opinto-ohjaaja on yhdessä oppilaan ja tarvittaessa hänen vanhempiensa kanssa yhteydessä jatko-oppilaitokseen opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämiseksi. Jos oppilas jää ilman jatko-opiskelupaikkaa oppilaanohjaaja on yhteydessä etsivään nuorisotyöhön.
Toimintaa ja yhteistyötä nivelvaiheissa on kuvattu myös yhteisöllisen oppilashuollon vuosikellossa (yhteisöllisen oppilashuollon vuosikello).
Tuen tarpeiden seulonta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeet tulevat esiin opettajien ja koulunkäynnin tukihenkilöstön päivittäisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä huoltajien kanssa. Tuen tarpeita selvitetään myös erityisopetuksen seulojen avulla arviointisuunnitelman mukaisesti (erityisopetuksen arviointisuunnitelma).
Yhteistyö
Oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan ja vanhempien kanssa yhteistyössä. Vastuuhenkilöt huolehtivat tuen kirjaamisesta asianmukaisin lomakkein (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, HOJKS), sekä tietojen ja toimenpiteiden päivityksestä. Tehostetun ja erityisen tuen aloittamisen ja suunnitelmien vuosittaisten päivittämisten yhtyedessä tuen riittävyyttä ja oikeanlaista kohdentumista arvioidaan yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. Yhteistyö toteutetaan esim. yhdessä suunnitellen tai asiantuntijoiden lausuntoja ja konsultaatiota hyödyntäen.
Yhteistyön käytänteitä, vastuita ja työnjakoa opetustoimessa, oppilashuollossa ja vanhempien kanssa kuvataan myös lukuvuosittain päivitettävissä oppilashuollon työnjako -kaaviossa (LIITE) sekä kolmiportaisen tuen ohjeissa (kolmiportainen tuki Nopolan koulussa).
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä kuvataan Kyyjärven kunnan hallintosäännössä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[1]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.
Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.
[1]Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)