2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa *
Laaja-alaisen osaamisen määrittelyä
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena[1]. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio 28.6.2012
Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen
Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Laaja-alainen osaaminen Konneveden esiopetuksessa
Laaja-alaisen osaamiseen liittyvät konkreettiset toimintatavat ja käytännöt kirjataan yksikön lukuvuosisuunnitelmaan. Tavoitteena on opettaa lasta löytämään hänelle luontainen tapa työskennellä.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen harjoittelulla lapsi oppii kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja hyödyntämään taitojaan myös tulevaisuudessa. Huoltajien tuntemus oman lapsensa työskentely- ja oppimistavoista pyritään ottamaan huomioon esiopetuksen toiminnan suunnittelussa.
Vuorovaikutuksessa on keskeistä tietoisuus eri kulttuurien kohtaamisessa vaikuttavista tekijöistä, herkkyys sekä aitous. Kasvattajan oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Työyhteisöissä keskustellaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan lasten ja perheiden kulttuureihin. Eri kulttuurit ja kielet huomioidaan oppimisympäristössä tasapuolisesti siten, että kulttuurien moninaisuus näkyy hyväksyvässä ilmapiirissä ja pedagogisissa ratkaisuissa. Jokainen kasvattaja tiedostaa, että kaikki kohtaamiset ovat kielenopetustilanteita.
Lapsi oppii liikkuen ja tutkien. Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Esiopetuksen toiminnassa tulee näkyä kasvattajan tietoisuus liikkumalla oppimisen tehokkuudesta ja kyky yhdistää liikunta opetettavaan asiaan. Kasvattaja kannustaa aktiiviseen työskentelyyn ja mahdollistaa toiminnallisen ympäristön. Konnevedellä lapsella on oppimisympäristönä monipuolinen ja rikas luonto, jossa on järviä, mäkiä, metsiä, vihreyttä, maaseutua sekä rakennettua ympäristöä. Ympäristön moninaisuutta tutkitaan ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa. Etelä-Konneveden kansallispuisto ja seitsemän kosken koskireitti toimivat erinomaisena kohteena monimuotoisen luontoympäristömme tutkimiseen. Myös esioppilaille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia tutustua ainutlaatuisiin luontokohteisiimme.
Esiopetusikäinen lapsi on tutustunut monilukutaitoon arjen tilanteissa varhaislapsuudesta lähtien. Lapsi tunnistaa useita logoja, symboleita, merkkejä ja sloganeita jo ennen varsinaista peruslukutaitoa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota eri aistikanavien käyttöön monilukutaidon kehittymiseksi. Vanhempien kanssa keskustellaan eri mahdollisuuksista kehittää monilukutaitoa arjessa. Monilukutaidon kehittymistä edistetään myös ulkopuolisten kulttuuripalvelujen avulla.
Tieto- ja viestintätekniikka on Konnevedellä valittu perusopetuksen opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen painopistealueeksi. Esiopetuksessa lapsi tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan ja kokeilee eri ohjelmia ja sovelluksia ollen aktiivinen toimija. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella hyödyntämisellä lisätään myös huoltajien tietoisuutta esiopetuksen toiminnasta. Esioppilaiden vanhemmat osallistuvat koko koulun yhteisiin vanhempainiltoihin. Lapset ovat mukana suunnittelemassa ja rakentamassa yhteistä oppimisympäristöä ja sitä pyritään muokkaamaan lasten ehdotusten pohjalta. Kasvattaja arvostaa jokaisen lapsen osallisuutta ja kokemusta omasta esiopetuspäivästään ja tarjoaa mahdollisuuksia sen todentamiseen.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen harjoittelulla lapsi oppii kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja hyödyntämään taitojaan myös tulevaisuudessa. Huoltajien tuntemus oman lapsensa työskentely- ja oppimistavoista pyritään ottamaan huomioon esiopetuksen toiminnan suunnittelussa.
Vuorovaikutuksessa on keskeistä tietoisuus eri kulttuurien kohtaamisessa vaikuttavista tekijöistä, herkkyys sekä aitous. Kasvattajan oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Työyhteisöissä keskustellaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan lasten ja perheiden kulttuureihin. Eri kulttuurit ja kielet huomioidaan oppimisympäristössä tasapuolisesti siten, että kulttuurien moninaisuus näkyy hyväksyvässä ilmapiirissä ja pedagogisissa ratkaisuissa. Jokainen kasvattaja tiedostaa, että kaikki kohtaamiset ovat kielenopetustilanteita.
Lapsi oppii liikkuen ja tutkien. Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Esiopetuksen toiminnassa tulee näkyä kasvattajan tietoisuus liikkumalla oppimisen tehokkuudesta ja kyky yhdistää liikunta opetettavaan asiaan. Kasvattaja kannustaa aktiiviseen työskentelyyn ja mahdollistaa toiminnallisen ympäristön. Konnevedellä lapsella on oppimisympäristönä monipuolinen ja rikas luonto, jossa on järviä, mäkiä, metsiä, vihreyttä, maaseutua sekä rakennettua ympäristöä. Ympäristön moninaisuutta tutkitaan ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa. Etelä-Konneveden kansallispuisto ja seitsemän kosken koskireitti toimivat erinomaisena kohteena monimuotoisen luontoympäristömme tutkimiseen. Myös esioppilaille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia tutustua ainutlaatuisiin luontokohteisiimme.
Esiopetusikäinen lapsi on tutustunut monilukutaitoon arjen tilanteissa varhaislapsuudesta lähtien. Lapsi tunnistaa useita logoja, symboleita, merkkejä ja sloganeita jo ennen varsinaista peruslukutaitoa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota eri aistikanavien käyttöön monilukutaidon kehittymiseksi. Vanhempien kanssa keskustellaan eri mahdollisuuksista kehittää monilukutaitoa arjessa. Monilukutaidon kehittymistä edistetään myös ulkopuolisten kulttuuripalvelujen avulla.
Tieto- ja viestintätekniikka on Konnevedellä valittu perusopetuksen opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen painopistealueeksi. Esiopetuksessa lapsi tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan ja kokeilee eri ohjelmia ja sovelluksia ollen aktiivinen toimija. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella hyödyntämisellä lisätään myös huoltajien tietoisuutta esiopetuksen toiminnasta. Esioppilaiden vanhemmat osallistuvat koko koulun yhteisiin vanhempainiltoihin. Lapset ovat mukana suunnittelemassa ja rakentamassa yhteistä oppimisympäristöä ja sitä pyritään muokkaamaan lasten ehdotusten pohjalta. Kasvattaja arvostaa jokaisen lapsen osallisuutta ja kokemusta omasta esiopetuspäivästään ja tarjoaa mahdollisuuksia sen todentamiseen.