5.1.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Kunnan OPS-sisältö
Karstulan esiopetuksen oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti ryhmätukena esikoululaiselle, jolla on alkanut ilmetä oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Vaikeudet voivat olla mm. oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunteiden säätelyyn, tarkkaavuuteen ja käyttätymiseen liittyviä. Aikuisen tekemät havainnot on hyvä kirjata. Erityisopettajan konsultointi on tärkeää.
Esikoululaisella on oikeus lapsikohtaisen tuen arviointiin, mikäli ryhmätuesta huolimatta oppimisessa ja toiminnassa edistyminen on vaarassa. Arviointialoite voi tulla esiopetuksen opettajalta, terapeutilta, huoltajalta tai muulta lapsen kanssa työtä tekevältä henkilöltä.
Karstulan yhtenäiskoulun rehtori vastaa esiopetusryhmien muodostamisesta ja rakenteista yhteistyössä päiväkodin johtajan, apulaisrehtorin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Rehtori vastaa myös oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden ja lasten moninaisten tarpeiden tukemisen toteutumisesta yhdessä henkilöstön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Yhteistyön rakenteet ja vastuut, sekä oppimisympäristöön liittyvät pedagogiset ratkaisut kuvataan toimipaikan lukuvuosisuunnitelmassa.
Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelmassa suunnitellaan, arvioidaan ja kuvataan oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamista sekä annetun tuen vaikuttavuutta. Esikoulun opettajat vastavat yhdessä rehtorin kanssa lukuvuosisuunnitelman laatimisesta lukuvuoden alussa. Lukuvuosisuunnitelmaa arvioidaan ja täydennetään säännöllisesti koko lukuvuoden ajan.
Rehtori ja esiopetuksen opettajat tiedottavat huoltajille poissaolojen merkityksestä lapsen hyvinvointiin, esiopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja myöhempään koulunkäyntiin. Sujuva yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on tärkeää. Karstulan esiopetuksessa on käytössä ohje poissaoloihin puuttumiseen. Toimintamallin mukaisesti lapsen läsnäoloa ja esiopetukseen kiinnittymistä tuetaan vahvasti. Lapsen poissaoloihin puututaan matalalla kynnyksellä. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö esiopetuksen ja kodin välillä luo pohjan lapsen esiopetukseen
osallistumisen ja läsnäolon tukemiselle. Huoltajia ohjataan tarvittaessa opiskeluhuoltopalveluiden piiriin. Tarpeen tullen käynnistetään moniammatillinen verkostoyhteistyö.
Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukeen liittyvissä asioissa. Täydentävän varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen tuki tulee yhteensovittaa esiopetuksessa annettavan tuen kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii osaltaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisesta yhdessä opettajan kanssa. Jos lapsi osallistuu täydentävään varhaiskasvatukseen, lapsen esiopetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja menetelmät kattavat myös varhaiskasvatusajan. Siirtymävaiheen ja tiedonsiirron käytänteet on sovittu yhdessä perusopetuksen kanssa.
Esikoululaisella on oikeus lapsikohtaisen tuen arviointiin, mikäli ryhmätuesta huolimatta oppimisessa ja toiminnassa edistyminen on vaarassa. Arviointialoite voi tulla esiopetuksen opettajalta, terapeutilta, huoltajalta tai muulta lapsen kanssa työtä tekevältä henkilöltä.
Karstulan yhtenäiskoulun rehtori vastaa esiopetusryhmien muodostamisesta ja rakenteista yhteistyössä päiväkodin johtajan, apulaisrehtorin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Rehtori vastaa myös oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden ja lasten moninaisten tarpeiden tukemisen toteutumisesta yhdessä henkilöstön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Yhteistyön rakenteet ja vastuut, sekä oppimisympäristöön liittyvät pedagogiset ratkaisut kuvataan toimipaikan lukuvuosisuunnitelmassa.
Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelmassa suunnitellaan, arvioidaan ja kuvataan oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamista sekä annetun tuen vaikuttavuutta. Esikoulun opettajat vastavat yhdessä rehtorin kanssa lukuvuosisuunnitelman laatimisesta lukuvuoden alussa. Lukuvuosisuunnitelmaa arvioidaan ja täydennetään säännöllisesti koko lukuvuoden ajan.
Rehtori ja esiopetuksen opettajat tiedottavat huoltajille poissaolojen merkityksestä lapsen hyvinvointiin, esiopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja myöhempään koulunkäyntiin. Sujuva yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on tärkeää. Karstulan esiopetuksessa on käytössä ohje poissaoloihin puuttumiseen. Toimintamallin mukaisesti lapsen läsnäoloa ja esiopetukseen kiinnittymistä tuetaan vahvasti. Lapsen poissaoloihin puututaan matalalla kynnyksellä. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö esiopetuksen ja kodin välillä luo pohjan lapsen esiopetukseen
osallistumisen ja läsnäolon tukemiselle. Huoltajia ohjataan tarvittaessa opiskeluhuoltopalveluiden piiriin. Tarpeen tullen käynnistetään moniammatillinen verkostoyhteistyö.
Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukeen liittyvissä asioissa. Täydentävän varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen tuki tulee yhteensovittaa esiopetuksessa annettavan tuen kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii osaltaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisesta yhdessä opettajan kanssa. Jos lapsi osallistuu täydentävään varhaiskasvatukseen, lapsen esiopetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja menetelmät kattavat myös varhaiskasvatusajan. Siirtymävaiheen ja tiedonsiirron käytänteet on sovittu yhdessä perusopetuksen kanssa.
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja lapsikohtaisten tukitoimien tavoitteena on turvata se, että kaikki lapset voivat oppia ja toimia ryhmässä esiopetukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lapselle annettavan oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen [1] tarkoituksena on mahdollistaa lapsen oikeus saada lapsen tarpeet huomioivaa opetusta ja osallistua esiopetukseen.
Oppimisen ja esiopetuksen osallistumisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi. Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen
tuki merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, saavutettavuuteen sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen.
Oppimisen vaikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi kielellisiin, lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksiin sekä matemaattisten taitojen kehitykseen liittyviä vaikeuksia. Oppimisen vaikeudet voivat myös liittyä motorisiin sekä hahmottamisen haasteisiin. Oppimiseen liittyvien vaikeuksien lisäksi lapsella voi olla vaikeuksia sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelyn, tarkkaavaisuuden tai käyttäytymisen haasteiden vuoksi.
Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen avulla lapsiryhmän tarpeet huomioidaan siten, että esiopetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa [2]. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä [3] ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Ryhmän tarpeisiin perustuvilla opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla edistetään kaikkien lasten oppimista, osallisuutta ja esiopetusyhteisöön kiinnittymistä. Oikea-aikaisten opetusjärjestelyjen ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen tavoitteena on mahdollistaa jokaisen lapsen osallistuminen ryhmän yhteiseen toimintaan.
Lapsella on oikeus lapsikohtaisiin tukitoimiin [4], jos hänellä on oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä ja ryhmäkohtaisista tukimuodoista huolimatta vaikeuksia oppimisessa ja esiopetukseen osallistumisessa. Kun esiopetuksen opettaja tai erityisopettaja havaitsevat, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan lapsen oppimista ja esiopetukseen osallistumista, aloitetaan lapsikohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi. Myös muu henkilöstö, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai huoltaja voi tehdä aloitteen tukitoimien tarpeen arvioimiseksi. Lapsikohtaisten tukitoimien tarpeen arvioinnista määrätään tarkemmin luvussa 5.3.1.
Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki, jota annetaan esiopetusryhmässä, muodostaa kokonaisuuden opiskeluhuollon kanssa. Yhdessä ne edistävät oppimisen ja osallistumisen lisäksi lasten osallisuutta ja yhteisöön kiinnittymistä. Opiskeluhuollon avulla edistetään ja ylläpidetään lasten oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, ja se on keskeinen esiopetukseen osallistumisen tukemisen muoto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla vaikutetaan ensisijaisesti koko yhteisön toimintakulttuuriin. Yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen on keskeistä, jotta lasten erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata vaikuttavalla tavalla. Oikeudesta saada yksilökohtaisena opiskeluhuoltona opiskeluhuoltopalveluja sekä työntekijöiden velvollisuudesta niihin ohjaamiseen säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa [5]. Opiskeluhuollosta määrätään tarkemmin luvussa 6.
[1] Perusopetuslaki 20 a §
[2] HE 114/2024 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi,
s. 77–78
[3] Perusopetuslaki 20 b §
[4] Perusopetuslaki 20 a §
[5] Oppilas ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Oppimisen ja esiopetuksen osallistumisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi. Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen
tuki merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, saavutettavuuteen sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen.
Oppimisen vaikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi kielellisiin, lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksiin sekä matemaattisten taitojen kehitykseen liittyviä vaikeuksia. Oppimisen vaikeudet voivat myös liittyä motorisiin sekä hahmottamisen haasteisiin. Oppimiseen liittyvien vaikeuksien lisäksi lapsella voi olla vaikeuksia sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelyn, tarkkaavaisuuden tai käyttäytymisen haasteiden vuoksi.
Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen avulla lapsiryhmän tarpeet huomioidaan siten, että esiopetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa [2]. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä [3] ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Ryhmän tarpeisiin perustuvilla opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla edistetään kaikkien lasten oppimista, osallisuutta ja esiopetusyhteisöön kiinnittymistä. Oikea-aikaisten opetusjärjestelyjen ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen tavoitteena on mahdollistaa jokaisen lapsen osallistuminen ryhmän yhteiseen toimintaan.
Lapsella on oikeus lapsikohtaisiin tukitoimiin [4], jos hänellä on oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä ja ryhmäkohtaisista tukimuodoista huolimatta vaikeuksia oppimisessa ja esiopetukseen osallistumisessa. Kun esiopetuksen opettaja tai erityisopettaja havaitsevat, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan lapsen oppimista ja esiopetukseen osallistumista, aloitetaan lapsikohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi. Myös muu henkilöstö, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai huoltaja voi tehdä aloitteen tukitoimien tarpeen arvioimiseksi. Lapsikohtaisten tukitoimien tarpeen arvioinnista määrätään tarkemmin luvussa 5.3.1.
Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki, jota annetaan esiopetusryhmässä, muodostaa kokonaisuuden opiskeluhuollon kanssa. Yhdessä ne edistävät oppimisen ja osallistumisen lisäksi lasten osallisuutta ja yhteisöön kiinnittymistä. Opiskeluhuollon avulla edistetään ja ylläpidetään lasten oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, ja se on keskeinen esiopetukseen osallistumisen tukemisen muoto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla vaikutetaan ensisijaisesti koko yhteisön toimintakulttuuriin. Yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen on keskeistä, jotta lasten erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata vaikuttavalla tavalla. Oikeudesta saada yksilökohtaisena opiskeluhuoltona opiskeluhuoltopalveluja sekä työntekijöiden velvollisuudesta niihin ohjaamiseen säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa [5]. Opiskeluhuollosta määrätään tarkemmin luvussa 6.
[1] Perusopetuslaki 20 a §
[2] HE 114/2024 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi,
s. 77–78
[3] Perusopetuslaki 20 b §
[4] Perusopetuslaki 20 a §
[5] Oppilas ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)