Esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus muodostavat yhtenäisen lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Kaikissa esiopetusryhmissä esiopetuksen tavoitteet, toimintatavat ja pedagogiikka ovat samansuuntaiset.

Hyvä alku oppimisen polulle

Varhaiskasvatuksen hyvä alku tukee turvallista esiopetuksen aloitusta. Hyvään alkuun kuuluvat aloituskeskustelut, tutustumiskäynnit ja huoltajien mahdollisuus olla mukana lapsen esiopetuksen aloituksessa. Ennen esiopetuksen alkamista huoltajien kanssa sovitaan aloituskeskustelun ajankohta. Aloituskeskustelu voidaan käydä huoltajien toiveen mukaan lapsen kotona tai esiopetuspaikassa. Yksiköt järjestävät mahdollisuuden tutustua esiopetuspaikkaan ennen toimintakauden alkua.

Tutustumiskäynneillä esiopetusryhmän henkilöstö ja huoltajat tutustuvat toinen toisiinsa ja keskustelevat lapsen esiopetukseen ja yhteistyöhön liittyvistä asioista. Perheet saavat tutustua tiloihin ja käytäntöihin. Huoltajien ja lasten toivotaan tuovan esiin omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Lapselle on tärkeää saada totutella esiopetuspaikkaan vähitellen, jo ennen varsinaisen esiopetuksen alkamista.

Esiopetuksen alkaessa huoltajille järjestetään infoilta. Toimintavuoden aikana on tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa huoltajat saavat tutustua toimintaan lapsen esiopetusryhmässä sekä toinen toisiinsa. Huoltajat ovat tervetulleita osallistumaan lapsen päivään sekä aloitusvaiheessa että muina aikoina. Oman vanhemman tai muun läheisen ihmisen mukanaolo on lapselle tärkeää. Se tuo myös lapsen läheisille esiopetuksen arkea tutummaksi. Käytössä on monia esiopetuksen ja kodin välisiä viestinnän muotoja, joista neuvotellaan mahdollisuuksien mukaan kullekin perheelle sopivin tapa. 

Yhdessä huoltajan kanssa, lasta kuullen, laaditaan jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma ensimmäisten viikkojen aikana. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on vuoden aikana täydentyvä ja sen toteutumista arvioidaan läpi vuoden. Lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa kesken esiopetusvuoden, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimitetaan lapsen uuteen esiopetusyksikköön. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmat annetaan esiopetusvuoden päätyttyä lapsen tulevaan kouluun luokanopettajan ja erityisopettajan käyttöön.

Lapsen siirtyminen toimintaympäristöstä toiseen 

Siirtymät varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen ovat tärkeitä vaiheita lapselle. Huolellinen suunnittelu, aktiivinen vuoropuhelu ja tiedon kulku sekä jatkuva arviointi turvaavat mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheet. Toimintaympäristön muutoksissa kaikilta lapsen kanssa toimivilta aikuisilta vaaditaan herkkyyttä ja lapsen kuuntelua, jotta sillan rakentaminen toimintaympäristöstä toiseen sujuu on mahdollisimman hyvin ja on lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva.

Nivelvaiheyhteistyön vuosikello ohjaa esi- ja perusopetuksen opettajien yhteistyötä lapsen oppimisen polulla. Vuosikelloon on kirjattu esi- ja perusopetuksen yhteistyön muodot, toimintakulttuuria yhdistävät käytänteet ja siirtymävaiheen aikataulut. Siirtymäkäytännöissä on jonkin verran vaihtelua riippuen muun muassa siitä, sijaitsevatko päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa vai etäämmällä toisistaan. Päiväkotikouluja on Jyväskylässä useampia. Näille on laadittu pedagoginen suunnitelma, joka toimii ohjaavana asiakirjana yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Pedagogisia suunnitelmia tehdään soveltaen myös niille päiväkodeille ja kouluille, jotka eivät sijaitse samassa kiinteistössä tai pihapiirissä.

Esiopetusikäiset lapset kuuluvat lastenneuvolapalveluiden piiriin. Esiopetuksen ja lastenneuvolan välillä on jatkuvaa yhteistyötä. Lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi henkilöstöä perehdytetään muun muassa Lapset puheeksi-menetelmän käyttöön. Lapset puheeksi -keskustelun avulla rakennetaan lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen. Kyseessä on kahden asiantuntijan välinen keskustelu, jossa huoltajan näkökulmalla on merkitystä lapsen esiopetusta suunniteltaessa. Konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin hänen kaikissa kehitysympäristöissään, joista esiopetus muodostaa ison osan. Lapset puheeksi -keskustelua voidaan käyttää osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelua. Lapset puheeksi -neuvonpito luo pohjan monialaiselle keskustelulle silloin, kun lapsi tarvitsee arkeensa enemmän tukea.