2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.
Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
Esiopetus osana oppimisen polkua Jyväskylässä
Esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus muodostavat yhtenäisen lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Kaikissa esiopetusryhmissä esiopetuksen tavoitteet, toimintatavat ja pedagogiikka ovat samansuuntaiset.
Hyvä alku oppimisen polulle
Varhaiskasvatuksen hyvä alku tukee turvallista esiopetuksen aloitusta. Hyvään alkuun kuuluvat aloituskeskustelut, tutustumiskäynnit ja huoltajien mahdollisuus olla mukana lapsen esiopetuksen aloituksessa. Ennen esiopetuksen alkamista huoltajien kanssa sovitaan aloituskeskustelun ajankohta. Aloituskeskustelu voidaan käydä huoltajien toiveen mukaan lapsen kotona tai esiopetuspaikassa. Yksiköt järjestävät mahdollisuuden tutustua esiopetuspaikkaan ennen toimintakauden alkua.
Tutustumiskäynneillä esiopetusryhmän henkilöstö ja huoltajat tutustuvat toinen toisiinsa ja keskustelevat lapsen esiopetukseen ja yhteistyöhön liittyvistä asioista. Perheet saavat tutustua tiloihin ja käytäntöihin. Huoltajien ja lasten toivotaan tuovan esiin omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Lapselle on tärkeää saada totutella esiopetuspaikkaan vähitellen, jo ennen varsinaisen esiopetuksen alkamista.
Esiopetuksen alkaessa huoltajille järjestetään infoilta. Toimintavuoden aikana on tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa huoltajat saavat tutustua toimintaan lapsen esiopetusryhmässä sekä toinen toisiinsa. Huoltajat ovat tervetulleita osallistumaan lapsen päivään sekä aloitusvaiheessa että muina aikoina. Oman vanhemman tai muun läheisen ihmisen mukanaolo on lapselle tärkeää. Se tuo myös lapsen läheisille esiopetuksen arkea tutummaksi. Käytössä on monia esiopetuksen ja kodin välisiä viestinnän muotoja, joista neuvotellaan mahdollisuuksien mukaan kullekin perheelle sopivin tapa.
Yhdessä huoltajan kanssa, lasta kuullen, laaditaan jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma ensimmäisten viikkojen aikana. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on vuoden aikana täydentyvä ja sen toteutumista arvioidaan läpi vuoden. Lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa kesken esiopetusvuoden, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimitetaan lapsen uuteen esiopetusyksikköön. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmat annetaan esiopetusvuoden päätyttyä lapsen tulevaan kouluun luokanopettajan ja erityisopettajan käyttöön.
Lapsen siirtyminen toimintaympäristöstä toiseen
Siirtymät varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen ovat tärkeitä vaiheita lapselle. Huolellinen suunnittelu, aktiivinen vuoropuhelu ja tiedon kulku sekä jatkuva arviointi turvaavat mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheet. Toimintaympäristön muutoksissa kaikilta lapsen kanssa toimivilta aikuisilta vaaditaan herkkyyttä ja lapsen kuuntelua, jotta sillan rakentaminen toimintaympäristöstä toiseen sujuu on mahdollisimman hyvin ja on lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva.
Nivelvaiheyhteistyön vuosikello ohjaa esi- ja perusopetuksen opettajien yhteistyötä lapsen oppimisen polulla. Vuosikelloon on kirjattu esi- ja perusopetuksen yhteistyön muodot, toimintakulttuuria yhdistävät käytänteet ja siirtymävaiheen aikataulut. Siirtymäkäytännöissä on jonkin verran vaihtelua riippuen muun muassa siitä, sijaitsevatko päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa vai etäämmällä toisistaan. Päiväkotikouluja on Jyväskylässä useampia. Näille on laadittu pedagoginen suunnitelma, joka toimii ohjaavana asiakirjana yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Pedagogisia suunnitelmia tehdään soveltaen myös niille päiväkodeille ja kouluille, jotka eivät sijaitse samassa kiinteistössä tai pihapiirissä.
Esiopetusikäiset lapset kuuluvat lastenneuvolapalveluiden piiriin. Esiopetuksen ja lastenneuvolan välillä on jatkuvaa yhteistyötä. Lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi henkilöstöä perehdytetään muun muassa Lapset puheeksi-menetelmän käyttöön. Lapset puheeksi -keskustelun avulla rakennetaan lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen. Kyseessä on kahden asiantuntijan välinen keskustelu, jossa huoltajan näkökulmalla on merkitystä lapsen esiopetusta suunniteltaessa. Konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin hänen kaikissa kehitysympäristöissään, joista esiopetus muodostaa ison osan. Lapset puheeksi -keskustelua voidaan käyttää osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelua. Lapset puheeksi -neuvonpito luo pohjan monialaiselle keskustelulle silloin, kun lapsi tarvitsee arkeensa enemmän tukea.