Laaja-alaisen osaamiseen tavoitteena on opettaa lasta löytämään oma, luontainen tapa työskennellä. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen harjoittelulla lapsi oppii kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja hyödyntämään taitoja myös tulevaisuudessa. Huoltajien tuntemus oman lapsensa työskentely- ja oppimistavoista korostuu esiopetuksen toiminnan suunnittelussa.

Iloa ruokailusta 



Ruokakasvatus on tärkeä pedagoginen painopiste Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lapsen ruokatottumukset muovautuvat vahvasti jo varhaislapsuudessa ja kodin ulkopuolisella varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on tällöin suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa noudatetaan THL:n julkaisemaa valtakunnallista varhaiskasvatuksen ruokailusuositus -julkaisua (2018). Ruokailusuositus tarjoaa suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamisesta ja ruokakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Ruokailu ja ruokakasvatus ovat pedagogista toimintaa ja osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista.

Sapere on Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytössä oleva ruokakasvatusmenetelmä, joka pyrkii herättämään lasten luontaisen kiinnostuksen ja uteliaisuuden ruokaa ja syömistä kohtaan. Sapere-ruokakasvatusmenetelmä painottaa jokaisen lapsen yksilöllisiä ruoka-aistimuksia ja rohkaisee niiden ilmaisemista. Sapere-ruokakasvatuksen tavoitteena ovat lapsilähtöisyys ja lapsen osallistaminen omaan ruokaoppimiseensa. Lapsen kokemus ruoka-aistimuksestaan on lähtökohta, jonka pohjalta edetään. Lapsia rohkaistaan tekemään ja tutkimaan ruokaan liittyviä asioita. Ruokamaailmaan suuntautuva tutkiva oppiminen kehittää lapsen ruokapuhetta ja kielellisiä valmiuksia. Sapere-menetelmän vahvuutena on kokemuksellisuus ja lapsen osallistamisen tukeminen. Se kehittää lapsen kielellisiä valmiuksia, huomioi leikin ja aistien kautta tapahtuvan oppimisen sekä vahvistaa lapsen karkea- ja hienomotorisia taitoja.

Sapere-menetelmän avulla voidaan yhdistää esiopetuksen eri osa-alueita ja sitä voidaan hyödyntää myös pedagogisessa ruokalistassa. Pedagogisen ruokalistan suunnittelussa otetaan huomioon ruokaan liittyvät aistikokemukset ruokalaji- sekä raaka-ainevalinnoissa sekä ruokavalion monipuolistaminen lisäämällä erityisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjoamista.

Ruokakasvatus on kaikkea sitä, mikä liittyy lapsen maailmassa ruokaan tai ruokailuun; puhumme ruuasta, kasvatamme ja valmistamme sitä, mainostamme ruokaa, juhlimme ruuan ympärillä jne. Myös oppimisympäristöjä rakennettaessa huomioimme ruokakasvatuksen näkyvyyden; muun muassa viikon ruokalista on kuvitettu lapsille, ruokapöydissä on tarjolla itsekasvatettuja yrttejä. Ruokakasvatukseen kuuluu myös kestävän kehityksen näkökulma, jolloin luonnosta saatu ruoka tai esimerkiksi ruuan hävikki joukkoruokailussa ovat tärkeitä lähtökohtia ruokaoppimista suunniteltaessa. 

Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus



Jyväskylässä esiopetuksen tärkeänä tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Esiopetuksen toiminnassa näkyy kasvattajan tietoisuus liikkumalla oppimisen tehokkuudesta ja kyky yhdistää liikunta opetettavaan asiaan. Istuvia työtapoja on vähennetty. Kasvattaja kannustaa aktiiviseen työskentelyyn ja mahdollistaa toiminnallisen ympäristön. Lapsella on oikeus valita erilaisia työskentelytapoja, kuten seisoen, vatsallaan tai jumppapallon päällä istuen, joihin kasvattaja tietoisesti ohjaa lasta. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että liikkuminen on lapselle yksi luontaisista tavoista kokea ja oppia. Myös leikkiessään, tutkiessaan ja itseään ilmaistessaan liikkuminen on oleellinen osa lapsen toimintaa.

Liikkuminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on juurtunut arjen käytäntöihin ja on myös yksi Jyväskylän kaupunkistrategian kärkihankkeista. Varhaiskasvatuksessa liikutaan, retkeillään ja ulkoillaan päivittäin joka säällä, kaikkina vuodenaikoina, luontoa kunnioittaen. Omaehtoisen sekä suunnitellun ja tavoitteellisen pedagogisesti ohjatun liikkumisen myötä lapsi voi saada iloa ja myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan sekä oppia luontaisilla tavoillaan varhaiskasvatus-/esiopetussuunnitelmaan sisällytettyjä asioita. Myös lähiluontoa hyödynnetään ja ulkoiluaikaa on kehitetty lapsia aktivoivaksi. Opimme yhdessä ihmetellen ja antaen tilaa lasten omille ajatuksille. Odottelu- ja siirtymätilanteiden muokkaamiseen aiempaa liikunnallisemmiksi on kiinnitetty erityistä huomiota. Jokaisessa varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikössä on käytössä liikunnan vuosisuunnitelma. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Hyvinvointi ja turvallinen arki esiopetuksessa

Lapsi tarvitsee turvallisen yhteisön, jotta hänen sosiaalisuutensa ja tunne-elämänsä voivat kehittyä. Päivän kulkua tulee arvioida lapsen kokemuksen kautta, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Päivälevon aika ei kuulu esiopetusaikaan, mutta esiopetuksessa olevillekin mahdollistetaan rauhoittuminen päivän aikana. Esiopetustilassa on hyvä olla paikka, jossa lapsi voi hiljentyä itsekseen tai aikuisen kanssa. Esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa olevan lapsen päivälevosta ja unen tarpeesta keskustellaan huoltajien kanssa.

Esiopetuksessa työskentelevien kasvattajien vastuulla on lämpimän, kaikkia arvostavan, sekä osallisuutta ja tasa-arvoa edistävän vuorovaikutusilmapiirin luominen. Mallit vuorovaikutuksesta ja kielenkäytöstä välittyvät lapsille. Esiopetusryhmissä käytetään tunnetaitojen opettamiseen erilaisia materiaaleja, esimerkiksi Askeleittain- ja Huomaa hyvä- materiaaleja. Kuvien käyttö, piirtäminen ja sarjakuvittaminen auttavat lasta eri tilanteissa hahmottamaan omaa toimintaansa ja omaa käyttäytymistä. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteitään ja kertomaan mahdollisista kiusaamistilanteista. Häirintään ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Käytössä ovat muun muassa Eroon kiusaamisesta -ohjelma ja Peli seis -toimintamalli. Lasten turvataitoihin kiinnitetään huomiota arjen tilanteissa ja lisäksi Jyväskylässä suositellaan käytettävän Turvataito -materiaalia.

Lapsen hyvinvointi luo perustan uusien taitojen ja tietojen oppimiseen. Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa hyvinvointia (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) opitaan samaan tapaan kuin lukemista ja laskemista. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä ja jatkuu koko elämän ajan. Aktiivisilla, ennakoivilla suunnitelmilla ja toimintatavoilla lisätään lasten hyvinvointia esiopetuksessa. 

Esiopetuksen yksiköissä laaditaan vuosittain yhteisöllisen oppilashuollon suunnitelma, johon kuvataan oppilashuollon järjestelyt ja työtavat, esiopetusympäristön turvallisuuteen liittyvät periaatteet, lapsen ja lapsiryhmän hyvinvointia tukevat toimintatavat, monialaisen yhteistyön toteutumisen sekä vanhempien osallistumisen oppilashuollon suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Kun huoli herää lapsen hyvinvointiin liittyen, kootaan yhdessä vanhempien kanssa monialainen työryhmä suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä sekä sopimaan vastuut toimenpiteiden toteutumiseksi

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintätekniikkakasvatuksen (TVT) tavoitteet linkittyvät vahvasti esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin muun muassa kriittisen ajattelun ja mediakasvatuksen kautta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista esiopetuksen TVT-kasvatuksessa on, että lapset oppivat ymmärtämään TVT-laitteet oppimisen välineenä sen lisäksi, että laitteet ovat viihdyttäviä. Oppimispelien ja kuvan- sekä videon käsittelyn lisäksi hyödynnetään sovelluksia ja TVT-välineitä, joilla lapset pääsevät harjoittamaan esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia konkreettisesti ja mielekkäästi, kehitystasoaan vastaavalla tavalla.

TVT-kasvatus linkittyy medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun esimerkiksi niin, että animaatioita ja kuvan tai videon käsittelyä opettelemalla lapselle konkretisoituu se, että kaikki mitä televisiossa ja elokuvissa näytetään ei tapahdu oikeasti, vaan ne on teknisesti luotuja. Teknologinen ympäristö muokkaa myös lasten leikkejä. Tämän päivän lasten leikeissä on elementtejä, joita aiemmin ei lasten leikeissä esiintynyt.

Esiopetuksessa ne lapset, joilla ei ole kotioloissa mahdollisuutta käyttää TVT-laitteita, pääsevät opettelemaan niiden käyttöä. Kaikissa esiopetusryhmissä on yhteiskäytössä olevia tablet-laitteita, joiden käyttöä lapset opettelevat monin eri tavoin. Laitteet kulkevat mukana retkillä ja niitä hyödynnetään esimerkiksi toiminnan dokumentointiin. Lapset tekevät tarinoita ja elokuvia laitteita hyödyntäen. Sähköistä kasvun kansiota kehitetään ja tablet-laitteita käytetään lapsen itsearvioinnissa.

Kulttuurien moninaisuus

Vuorovaikutuksessa on keskeistä tietoisuus eri kulttuurien kohtaamisessa vaikuttavista tekijöistä, herkkyys sekä aitous. Kasvattajan oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Työyhteisöissä keskustellaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan lasten ja perheiden kulttuureihin. Eri kulttuurit ja kielet huomioidaan oppimisympäristössä tasapuolisesti siten, että kulttuurien moninaisuus näkyy hyväksyvänä ilmapiirinä sekä pedagogisissa ratkaisuissa. Jokainen kasvattaja tiedostaa, että kaikki kohtaamiset ovat kielenopetustilanteita.

Turvallinen, lasta ja eri kulttuureja kunnioittava ilmapiiri on kulttuuriltaan moninaisen oppimisympäristön perusta. Henkilökunnan tueksi on valmistettu materiaalit "Kulttuurien moninaisuus varhaiskasvatuksessa" ja "Monikielinen varhaiskasvatus". Lapsen kielitaustan kartoittamiseen on käytössä "Vanhemman kertomus lapsesta silloin, kun lapsen äidinkieli on muu kuin suomi" -lomake, joka täytetään yhdessä huoltajien kanssa. Lapsen esiopetuksen suunnitelmaan kirjataan, miten huoltajat tukevat lapsen äidinkielen kehittymistä. Sinne kirjataan myös suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet. Lapsen suomen kielen arvioinnissa ja opetuksen tukena käytetään "Pienten kielireppu" -seurantalomaketta.