Pidennetty oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuden pidentäminen

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. [2] Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998)

[2] Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998)

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[1] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. [2] Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

[1] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

[2] Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)

Varhainen tiedottaminen

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Opetuksen järjestämisen kolme tapaa

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §

Pidennetty oppioikeus Äänekoskella

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppioikeus edellyttää opetus- ja kasvatusjohtajan tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on lääketieteellinen tai psykologinen lausunto, huoltajan hakemus sekä monialainen pedagoginen selvitys, jonka laadintaan osallistuu myös kasvun- ja oppimisen toimialan koordinaattori. Oppioikeus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa maksuttomassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta.

Äänekoskella ensimmäinen esiopetusvuosi järjestetään varhaiskasvatuksen ryhmässä. Sen jälkeen oppilas yleensä siirtyy opiskelemaan koulun puolelle ensimmäiselle luokalle. Poikkeuksena tästä ovat vaikeasti vammaiset lapset, jotka siirtyvät ensimmäisen esiopetusvuoden jälkeen koulun puolelle perusopetukseen.

Pidennetyn oppioikeuden oppilaille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Monialaiset yhteistyökäytännöt Äänekoskella

Lasten kuntoutustyöryhmä

Lasten kuntoutustyöryhmä on monialainen asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana lapsen huoltajat, ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lääkäri, lastenneuvolan terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan terapeutteja (fysio-, puhe- ja / tai toimintaterapeutti) sekä muita lapsen arjessa toimivia henkilöitä.

Aloite lapsen asioiden käsittelyyn voi tulla keneltä tahansa toimijalta, mikäli huoli lapsen kehityksestä herää. Myös lapsen huoltajat voivat tehdä aloitteen lapsen asioiden käsittelystä kuntoutustyöryhmässä. Asioiden käsittelyy tarvitaan aina lapsen huoltajan kirjallinen suostumus.

Työryhmä toimii konsultoivana tahona ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten kehityksen ja oppimisen vaikeuksissa. Tarpeen mukaan lapselle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet ja mahdolliset jatkotutkimukset. Tavallisimpia lasten kuntoutustyöryhmässä käsiteltäviä asioita ovat erilaiset puheen ja karkeamotoriset viiveet, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyvät ongelmat sekä muut oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet.