Muuramen kunta

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

 

1. Tärkeitä puhelinnumeroita 

 

Yleinen hätänumero 112 

 

Poliisi 112 

 

Muuramen terveyskeskus, päivystys 014 266 2791

 

Sairaala Nova 116 117 (päivystysapu)

 

Kouluterveydenhuolto (ks. koulujen kotisivut)

 

Myrkytystietokeskus 0800 147 111

 

K2, vartiointipalvelu (ilta-ja yöpäivystys) 0100 5248 (maksullinen numero) 

 

Sivistysjohtaja 040 1932268

 

Numerotiedustelu 118 

 

Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149

 

 

 

 

 

1. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa.

Muuramen kunnalla on omat turvallisuus- ja kriisisuunnitelmansa jokaisessa koulussa sekä varhaiskasvatuksen toimipisteessä. Niissä on kuvattu äkilliset kriisi-, uhka- ja vaaratilanteet sekä ohjeistettu miten niissä toimitaan.

Muuramessa koulujen turvallisuuskansioon kuuluvat pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja opiskeluhuollon suunnitelma. Erilaiset toimintamallit, koulujen järjestyssäännöt ja ohjeet koulupäiviksi täydentävät näitä suunnitelmia.

Varhaiskasvatuksen yksiköiden turvallisuuskansioista löytyvät pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja opiskeluhuollon suunnitelma. Lisäksi sieltä löytyvät varhaiskasvatuksen yhteiset yleisimpien infektiosairauksien ovitiedotteet ja toimintaohjeet. 

Pelastussuunnitelma koskee fyysisiä uhka- ja vaaratilanteita; se ei ota niinkään kantaa huolenpitoon. Pelastussuunnitelmassa on tietoa esim. tulipalon, myrkkykaasun tai uhkaavan henkilön varalle. Koulujen ja varhaiskasvatuksen pelastussuunnitelmat ovat osa kunnan pelastussuunnitelmaa. Kunnassa on sitä varten laadittu oma tarkastus- ja ylläpitosuunnitelma.

Koulujen ja päiväkotien kriisisuunnitelmissa on ohjeita yksilön ja yksikköjen äkillisiä kriisejä varten esimerkiksi katastrofien tai järkyttävien tapahtumien käsittelemiseksi. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelmassa on myös tietoa ongelmien tunnistamiseksi. Kriisisuunnitelman ovat laatineet kunkin koulun ja päiväkodin kriisiryhmien jäsenet.

Kasvatus- ja opetuspalveluiden keskeiset uhkatekijät ovat poikkeus- ja häiriöoloissa terveystilanteeseen ja väkivaltatilanteisiin liittyvät uhkatekijät. Lisäksi liikenteeseen tai onnettomuuksiin liittyvät tilanteet voivat aiheuttaa häiriöitä normaaliolosuhteisiin verrattuna.

Terveysperusteiset uhkatekijät ovat toiminnassa jatkuvasti mukana myös normaalioissa ja ne voivat kohdistua sekä asiakkaisiin että työntekijöihin. Poikkeuksellisissa ja laajamittaisissa tai erityistä vaaraa aiheuttavissa epidemioissa vaikutukset ovat kuitenkin laajakantoisempia ja mahdollisesti myös vaarallisia. Poikkeustilanteissa tulee huolehtia normaalia tehostetummin käsi- ja siivoushygieniasta sekä tiedottaa huoltajia toimintamalleista lapsen sairastuessa. Poikkeustilanteita voi tulla esimerkiksi vesijohtoverkoston toimintahäiriöistä tai laajamittaisista sairausepidemioista etenkin tartuntavaarallisten tautien tai pandemiatilanteiden osalta. Laajamittaisten poissaolojen kohdalla henkilökunnan saatavuus ja riittävyys voivat tulla ongelmaksi, mutta samalla on todennäköistä, että myös palvelutarve vähenee.

Erilaiset uhka- ja väkivaltatilanteet pitää huomioida palveluiden järjestämisessä ja niiden varalta harjoittelu ja ennakointi on ensiarvoisen tärkeää. Uhat voivat liittyä palveluiden käyttäjiin, heidän lähipiiriinsä tai kokonaan ulkopuolisiin toimijoihin. Näiden tilanteiden osalta johtamisvastuu on palveluyksikössä niin pitkään, kunnes poliisi ottaa tilanteen niin pitkälle mennessä johtovastuun. Tämän jälkeen toiminnassa noudatetaan viranomaisen antamaa ohjeistusta.

Lisäksi erilaiset onnettomuudet voivat aiheuttaa uhka- ja vaaratilanteista palveluissa. Uhat voivat olla sisäisiä uhkia, kuten kiinteistössä tapahtuvat tulipalot, räjähdykset tai muut laajamittaista vaaraa aiheuttavat onnettomuudet, joihin tulee varautua samoin kuin väkivaltatilanteisiin. Erityisen tärkeään rooliin nousee poistumisteiden pitäminen esteettöminä. Opetus- ja kasvatuspalveluiden toimintaan voi vaikuttaa myös ulkoiset onnettomuudet, kuten liikenneonnettomuudet, teollisuudessa tapahtuneet onnettomuudet tai esim. ydinvoimalaonnettomuudet, joiden vaikutukset ulottuvat Muurameen.

Mikäli oppilaita tai varhaiskasvatuksessa olevia lapsia joudutaan evakuoimaan, tulee varmistaa, että tieto lasten lähettämisestä on annettu koteihin. Lisäksi esimerkiksi 9-tiellä tapahtuvien onnettomuuksien osalta tulee varmistaa, että liikenteen ohjautuessa valtatieltä Muuramentielle, on riittävästä liikenneohjauksesta koulun alkamis- ja päättymisaikoihin huolehdittu.

Jälkihoito ja analysointi

Kriisitilanne käydään läpi jälkeenpäin ja analysoidaan toiminta sen eri vaiheissa.

• Missä onnistuttiin?
• Missä epäonnistuttiin?
• Kuinka havaitut puutteet voidaan korjata?
• Voidaanko kriisitilanteen syntyä ehkäistä ennakoidusti?
• Kuinka kriisitilanteeseen voidaan jatkossa varautua paremmin?

 

1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen

Jokaisella koululla ja varhaiskasvatuksen toimipisteellä on omat turvallisuussuunnitelmansa, joissa on kuvattu kriisitilanteiden ehkäisyyn ja varautumiseen liittyvät toimet.

Opiskeluhuollon palveluiden työntekijät työskentelevät eri rakennuksissa ja liikkuvat paljon eri yksiköissä (koulut, varhaiskasvatus). Opiskeluhuollon työntekijät ovat jäseninä vastuukoulujensa kriisityöryhmissä. Toimintayksiköiden pelastus- ja kriisisuunnitelmat sisältävät ohjeet ja toimintamallit lapseen, henkilökuntaan ja toimintaan kohdistuvissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa normaali- ja poikkeusoloissa. Laajassa kriisi-, häiriö- tai poikkeustilanteessa normaaleista opiskeluhuollon palveluista luovutaan ja keskitytään päivystysluonteiseen tehtävään ja kriisiavun järjestämiseen.

 

1. Toimintavalmiuksien harjoittelu

Tavoitteena on ollut aiemmin, että henkilöstöstä kolmasosalla olisi hätäensiaputaidot. Kukin toimipiste on tilannut ja järjestänyt koulutukset omalle henkilöstölleen. Jatkossa tavoitteena on, että 5 % henkilöstöstä olisi ensiaputaidot, vähintään ensiavun peruskurssi, jota päivitetään kolmen vuoden välein. Ensiaputaitoisia tulee olla jokaisessa työyhteisössä ja ensiaputaitoisista henkilöistä tulee olla lista näkyvillä jokaisessa työyksikössä.  Esihenkilöiden vastuulla on huolehtia ensiapukoulutusten päivittämisestä.

Sekä sisälle suojautumista että poistumista harjoitellaan toimipisteissä kerran vuodessa. Harjoittelun jälkeen on käyty turvallisuusryhmien kanssa läpi, mikä toimi ja mitä pitää vielä korjata ohjeistuksiin. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään alkusammutusharjoituksia säännöllisesti yhteistyössä Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Varhaiskasvatuksen yksikön johtaja on vastuussa koulutusten järjestämisestä. Koulujen henkilöstölle ei vastaavia harjoituksia ole viime vuosina ollut, mutta niitä pyritään järjestämään jatkossa.

Kouluilla ja varhaiskasvatuksen toimipisteissä järjestetään pääsääntöisesti turvallisuuskävely lukuvuoden/toimintavuoden alussa sekä uusille työntekijöille myös muuna aikana. Työntekijöitä kehotetaan tutustumaan toimipisteistä löytyviin turvallisuuskansioihin ja perehtymisestä on pyydetty myös lukukuittaus.

 

1. Kriisitilanteiden johtamisen periaatteet

Häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa kunkin yksikön esihenkilö johtaa häiriö- tai kriisitilannetta. Kouluilla ja päiväkodeilla on omat kriisiryhmänsä, joiden tehtävänä on 

• ylläpitää kriisitoimintavalmiutta
• luoda yhteyksiä paikallisiin yhteistyötahoihin
• perehdyttää henkilöstöä (mm. koulutuksen järjestäminen, kirjallisuuden hankkiminen)
• organisoida toimintaa kriisitilanteissa
• arvioida ja antaa palautetta kriisitilanteen jälkeen

Koulun rehtori tai päiväkodinjohtaja kutsuu kriisiryhmän koolle kriisitilanteissa. Rehtorin tai päiväkodin johtajan ollessa estyneenä apulaisrehtori tai varhaiskasvatuksessa apulaisjohtaja tai vastuuopettaja kutsuu ryhmän koolle. Rehtoreiden poissa ollessa joku opettajista ottaa vastuun.

 

1. Psykososiaalinen tuki

Psykososiaalisella tuella pyritään torjumaan, rajoittamaan ja lieventämään suuren onnettomuuden tai muun traumaattisen tilanteen ihmisiin kohdistuvia psyykkisiä seurauksia. Psyykkistä tukea annetaan onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen. Keski-Suomen hyvinvointialueen yksikkönä ja viranomaistoimijana sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtamisesta ja yhteensovittamisesta. (Sosiaalihuoltolaki 29 a § 3 mom.: ”Sosiaalipäivystys toteuttaa psykososiaalista tukea kiireellisissä tilanteissa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisissä tilanteissa psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtamisesta ja yhteen sovittamisesta. (29.12.2022/1280)”) 

Työntekijöiden tuki tulee järjestää ensisijaisesti työterveyshuollon kautta, sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa ensisijaisesti yksilöille, perheille ja läheisille annettavasta tuesta. Mikäli sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsee työssään lisäkäsiä henkisen tuen antamiseen, pyydetään apua heidän kauttaan Mobilelta, SPR:ltä, seurakunnalta tai muulta toimijalta.

Mikäli häiriötilanteessa psykososiaalista tukea ei voi järjestää normaaleissa toimintayksiköissä, toimintayksikön esihenkilö ja hänen esihenkilönsä järjestävät väliaikaiset työskentelytilat yhteistyössä teknisen toimen ja sosiaalipalveluiden kanssa.

 

1. Sisäinen ja ulkoinen viestintä kriisitilanteissa

Muuramen kunnalla on oma valmiusajan viestintäsuunnitelmansa. Sen mukaan yleistiedotusvastuu on valmiusorganisaation tiedottajalla, joka Muuramessa on hallintojohtaja. Hänen tukenaan toimii kunnan viestintäasiantuntija. Poikkeusolojen johtoryhmä voi delegoida vastuun myös muille kunnan asiantuntijoille.

Kriisitilanteesta tiedotetaan aina sillä laajuudella, millä se asianomaisia koskettaa. Mikäli asia on julkinen tai isoa kohderyhmää koskettava, tai mikäli tiedetään sen joka tapauksessa tulevan julkisuuteen, asiasta tiedotetaan mahdollisimman proaktiivisesti laajalla jakelulla. Viestinnällä kerrotaan oleelliset asiat tilanteesta ja annetaan mahdollisia ohjeistuksia poikkeusoloissa toimimiseen. Siinä myös tarvittaessa oikaistaan vääriä tietoja ja kumotaan huhuja. Tiedot kerrotaan aina rehellisesti ja oikein. Tilanteissa, joissa johtamisvastuu on muilla viranomaistahoilla (esim. pelastuslaitos, poliisi, puolustusvoimat) tiedottamisesta vastaa toimintaa johtava viranomaistaho. Kunnan tiedottaminen tukee viranomaisen tiedottamista ja tapahtuu viranomaisen suostumuksella.

Kriisitilanteesta informoidaan omassa organisaatiossa erityisesti kunnanjohtoa ja esihenkilöä. Viestinnästä ja kaikista julkisuuteen annetuista kommenteista vastaa kunnanjohto tai johtoryhmän valtuuttamat virkahenkilöt. Onnettomuuksissa vastuu tiedottamisesta on viranomaisilla, esimerkiksi poliisilla tai pelastustoimella. Tiedottamisessa käytetään suoraa suullista tiedottamista, kirjallisia tiedotteita, yleisötilaisuuksia ja omaa tiedotuslehti Muuramelaista sekä kunnan ylläpitämiä sosiaalisen median kanavia. Tiedotuksessa pyritään avoimuuteen, oikea-aikaisuuteen, luotettavuuteen ja helppoon ymmärrettävyyteen. Mahdollisten uhrien, omaisten tai muiden asianosaisten tieto- ja intimiteettisuojasta huolehditaan.

Palvelualueet vastaavat omaan toimintaansa ja toimialaansa kuuluvien asioiden tiedottamisesta; sivistysjohtaja sivistyspalveluiden kokonaistiedottamisesta ja eri toimintayksikköjen vastaavat tiedottamisesta oman toimialueensa henkilöstölle, asiakkaille ja opiskeluhuollon henkilöstölle. Henkilöstöä, kuntalaisia ja eri sidosryhmiä informoidaan tarpeen mukaan. Myös luottamushenkilöille annetaan tarvittava, ajantasainen tieto tilanteesta. Viestinnässä käytetään kohderyhmälle sopivia kanavia huomioiden tiedon saavutettavuus.

 

Viestintävastuut

Viestintävastuu valmiustilanteessa on hallintojohtajalla, joka voi delegoida vastuuta poikkeusolojen johtoryhmän kanssa myös muille kunnan asiantuntijoille, muun muassa toimialajohtajille. Poikkeusoloissa on tärkeää, että kunnan henkilöstö ei oma-aloitteisesti tai kysyttäessä tiedota tai kerro työpaikoilla kuulemistaan asioista, vaan siirtää tiedotusvastuun esimiehelleen, joka konsultoi tarvittaessa omaa toimialajohtajaansa asioiden tiedottamisesta. Kommentit julkisuuteen antaa siis vain henkilö, jolle on annettu tiedotusvastuu. Myöskään yksittäiset luottamushenkilöt eivät tiedota tai levitä luottamustoimessa saatuja tietoja asioista oma-aloitteisesti. Valtuuston, kunnanhallituksen tai asianomaisen lautakunnan puheenjohtaja voi kuitenkin antaa tiedotusvälineille lausuntoja, jotka perustuvat kunnasta tai viranomaisilta varmistettuihin tietoihin.

Kunnan asiantuntijat keräävät tarvittaessa taustatietoa lausunnon antajalle ja viestintäasiantuntijalle, joka laatii tiedotteet yhteistyössä johtoryhmän ja asiantuntijoiden kanssa. Jos kriisi vaatii lehdistötilaisuuden järjestämistä, viestintäasiantuntija vastaa järjestelyistä.

Onnettomuustilanteissa asianomainen viranomainen, esimerkiksi poliisi, palo- ja pelastustoimi tai ympäristöviranomaiset vastaavat tiedottamisesta. Yhteistyötä tehdään tilanteessa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa.

Sisäinen tiedotus

Kriisitilanteessa pyritään huolehtimaan oman henkilökunnan tiedonsaanti jo ennen tiedon antamista julkisuuteen. Henkilöstön tiedottamiseen käytetään sähköpostin kautta lähetettävää uutiskirjettä, joka lähetetään esimiehille myös tulostettavassa pdf-muodossa niitä työntekijöitä varten, jotka eivät päivittäisissä tehtävissään käytä tietokonetta. Tiedottamiseen voidaan käyttää myös sähköistä Teams-vuorovaikutusympäristöä ja intraa. Asioista kerrotaan myös osastopalavereissa ja tarvittaessa erillisissä tiedotustilaisuuksissa ja ilmoitustauluilla.

Kunnan info ja sihteerit pidetään ajan tasalla tilanteesta, jotta he osaavat ohjata kyselyt oikealle henkilölle. Kriisitilannetta kommentoi aina kunnanjohtaja ja/tai hallintojohtaja, tai kunnan johtoryhmän määrittelemä kriisiä koskettavan alueen johtaja tai henkilö, jolle on annettu tiedotusvastuu.

Ulkoinen tiedotus

Kriisin luonteesta riippuen – etenkin asioissa, jotka tulevat todennäköisesti julkisuuteen ennemmin tai myöhemmin – asiasta tiedotetaan varhaisessa vaiheessa tarvittavilta osin talon ulkopuolelle, jotta ehkäistään huhujen ja kuulopuheiden syntyminen. Tiedottaminen tapahtuu kunnan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä koululaisten perheitä koskevissa asioissa myös Wilma-kanavan kautta. Isommissa kriisitilanteissa asiasta laaditaan mediatiedotteita kriisin eri vaiheissa. Tiedotteet laatii kunnan viestintäasiantuntija yhdessä johtoryhmän ja asian hoitamiseen liittyvien viranomaistahojen kanssa.

 

1. Muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteet

Varautuminen sähkökatkoihin

Muuramen kunnan palvelut pyritään hoitamaan sähkökatkojen aikana mahdollisimman normaalisti. Perusopetuksen oppilaiden koulupäivät järjestetään normaalin lukujärjestyksen mukaisesti. Mahdollisten sähkökatkojen aikana tarvittaessa oppitunneilla hyödynnetään toiminnallisia oppimisen menetelmiä sekä sähköttömään työskentelyyn sopivia välineitä, kuten perinteisiä kirjoja, monisteita, vihkoja ja kyniä. Oppilaiden käytössä olevien chromebook -laitteiden akut on syytä ladata täyteen kotona ennen koulupäivän alkua.

Kouluruokailut pyritään järjestämään normaalisti. Mahdollisen sähkökatkon jatkuessa tarjotaan ei-lämmin ateria, mikäli tilanne sitä edellyttää. Sähkökatkon aikana koulun vessoja ei saa vetää ja muutenkin wc-käyntejä tulee välttää. Puhdistautumiseen käytetään desinfiointiaineita ja -liinoja. Huoltajia informoidaan Wilma-viesteillä sähkökatkoista ja sen vaikutuksesta koulupäivään etukäteen mahdollisuuksien mukaan.

Muuramen kunnan päiväkodeissa on varauduttu mahdollisiin sähkökatkoihin ja varhaiskasvatusta järjestetään huoltajien tekemien hoitoaikavarausten mukaisesti. Päiväkodeille on varattu varavalaistusta, käsidesiä ja puhdistuspyyhkeitä turvaamaan lapsiryhmien toiminnan sähkökatkojen aikana. Lapsille tarjotaan riittävä ravinto varhaiskasvatuspäivän aikana, vaikkakin muutokset ruokalistoissa ovat mahdollisia. Lapsiryhmien toimintaa muutetaan tilanteiden mukaisesti niin, että turvallinen varhaiskasvatus on mahdollista. Tiedossa olevista sähkökatkoista tiedotetaan sekä henkilöstöä että perheitä etukäteen.

 

Kyberhyökkäykset

Kyberturvallisuuskeskus (Traficom) tukee Suomen kriittistä infrastruktuuria havainnoimalla uhkia sekä ylläpitämällä luottamuksellisia tiedonjakoryhmiä ja kansallista kyberturvallisuuden tilannekuvaa. 

Koordinointi ja avunanto tietoturvaloukkauksissa

Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa apua tietoturvaloukkauksen selvittämiseksi ja tutkimiseksi sekä koordinoi tarvittavia toimenpiteitä. Tapaukset käsitellään luottamuksellisesti. Toimenpiteet voivat pitää sisällään tiedon jakamista, yhteistyökumppanien ja -verkostojen kontaktointia, teknistä analyysiä tai lainopillista neuvontaa. Jokainen ilmoitus parantaa mahdollisuuksia auttaa koko yhteiskuntaa. Tietoturvaloukkauksesta voi ilmoittaa joko verkkosivujen kautta www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita tai sähköpostilla cert@traficom.fi.

Kyberturvallisuuskeskuksen palvelut poikkeaman ilmoittajalle

•  Neuvonta tilanteen ja tarvittavien toimenpiteiden hahmottamiseksi
•  Koordinointi poikkeaman hallintaan osallistuvien tahojen kesken
•  Tuki ja neuvonta tilanteen palauttamiseksi normaaliksi
•  Niiden tahojen varoittaminen, joita tilanne uhkaa
• Tilanteen tekninen analysointi
•  Haavoittuvuuskoordinaatio
•  Haitallisen internet-sisällön poistopyynnöt

Muuramen kunnan oma toimintasuunnitelma kyberhyökkäyksien varalle tehdään vuoden 2023 loppuun mennessä.