8.1.3. Perusopetus
8.1.3. Perusopetus
- Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.
Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta
Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.
Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.
Koko kunnassa on perusopetuksen oppilaita n. 1500, lukiolaisia 220 ja esiopetuksessa 120 lasta. Suositusten mukaan kunnassa tulisi olla 2,7 htv kuraattoreita, 2,4 htv psykologeja sekä 3,9 htv terveydenhoitajia.
Suositus kouluterveydenhoitajien osalta on 460 oppilasta/terveydenhoitaja perusopetuksessa ja lukion osalta 570 opiskelijaa/terveydenhoitaja mikä tarkoittaa 3,5 htv perus- ja esiopetukseen sekä 0,4 htv lukio-opetukseen. Yhteensä terveydenhoitajatarve 3,9 htv (n.4 htv). Hyvinvointialueen palveluvastaavien mukaan Muurameen olisi tulossa 3 htv kuraattoreita (670 oppilasta/työntekijä) sekä 2,5 htv psykologeja (780 oppilasta/työntekijä), mikä vastaa opetuksen järjestäjän arviota tarpeista.
Tämä tieto toimitetaan kouluille ja esiopetukseen ja yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät arvioivat riittävyyttä suhteessa todelliseen tarpeeseen. Arvioinnissa hyödynnetään esim. kouluterveyskyselyn, TEA-viisarin ja Move-mittausten kuntakohtaisia tuloksia sekä arjen kokemuksia.
|
Arvio opiskeluhuollon henkilöstön kokonaistarpeesta perusteluineen henkilötyövuosina
Nisulanmäen koulu: 1 htv koulukuraattori 1 htv koulupsykologi 1 htv kouluterveydenhoitaja
Perustelut: oppilasmäärä on noin 490, murrosiässä olevilla oppilailla on erityiset kasvuun ja kehitykseen liittyvät haasteet, mielenterveyden pulmat ovat lisääntyneet, koulusta pois jäävien oppilaiden määrä on lisääntynyt
Mäkelänmäen koulu: 1,11 htv koulukuraattori 1,07 htv koulupsykologi
Kinkomaan koulu: 0,3 htv koulukuraattori 0,21 htv koulupsykologi
Isolahden koulu: 0,07 htv koulukuraattori 0,08 koulupsykologi
Yhteensä ilmoitettu koulukuraattoritarve: 2,48 htv, koulupsykologitarve 2,36 htv perusopetuksessa.
Nisulanmäen koulun terveydenhoitajaresurssitarve on 1 htv Mäkelänmäen koulun resurssitarve on 1,4 htv Kinkomaan koulun kohdalla 0,5 htv Isolahden koululla 0,1 htv (0,2 htv koulun ehdottama) Niittyahon koululla 0,2 htv Leikarin koulun kohdalla 0,2 htv
Yhteensä 3,5-3,6 htv terveydenhoitajatarve Suositusten mukaan 460 oppilasta/terveydenhoitaja perusopetuksessa sekä 570 opiskelijaa/terv.hoit. lukiolla.
Mäkelänmäen koulu: Koulumme oppilasmäärä on n. 740 ja toimimme neljässä eri kiinteistössä. Oppilashuollon toimijat ovat jakaneet vastuita eri koulujen kesken. Kaksi koulukuraattoria ovat jakaneet Mäkelänmäen koulun oppilasmäärän. Toisella on Mäkelänmäen koulun 1.-5.luokkalaiset mukaan lukien Leikarin koulun 1.-2.luokkalaiset ja YPR, kun taas toisella on Niittyahon koulun 1.-4.luokkalaiset ja fyysisesti yläkoulun puolelle sijoittuvat Mäkelänmäen koulun 6.luokkalaiset.
Kaksi psykologia ovat jakaneet Mäkelänmäen koulun oppilasmäärän. Toisen työpanos Mäkelänmäen kouluun on 36 % (pikkulapsityötä 50 % ja eskareiden työpanos 14%) ja toisen 46 % (70% työaika jakautuu Mäkelänmäen koulun lisäksi eskareiden ja Kinkomaan kanssa). Tämän vuoksi arvio kuraattori- ja psykologipalveluiden käytettävyydestä ja tarpeesta tulee tehdä yksikkökohtaisesti. Leikarin koulu:
Leikarin koulun psykologimitoitus on oppilasmäärällisesti 0.1 työvuotta, joka tarkoittaisi 0.25 päivää viikossa. Käytännössä psykologi on priorisoinut eri yksiköissä käynnin yksilökohtaisen opiskeluhuoltotarpeen mukaan painottuen psykologin tutkimuksiin ja keskustelutukitarpeisiin, jotka ovat pääasiassa toteutuneet hyvin. Yhteisöllisen työn tekemiseen ei ole ollut mahdollisuutta suuren yksikkömäärän (liikkuminen kahdeksan eri yksikön välillä) ja yhdennetyn työn (pikkulapsipsykologi työtä 50% ja koulupsykologityötä 50%) vuoksi.
Niittyahon koulu:
Niittyahon koulun koulukuraattorimitoitus on oppilasmäärällisesti 0.1 työvuotta, joka tarkoittaa puolta päivää viikossa. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin yhtä päivää viikossa joka kolmas viikko (vuorottelu Isolahden koulun ja eskareiden kanssa). Niittyahon koululla ei ole ollut kuraattoria 9.1.-26.2.2023 välisenä aikana rekrytointiprosessin haasteiden vuoksi. Niittyahon koululla käyvällä koulukuraattorillaan on vastuullaan 847 oppilasta, jonka vuoksi oppilasmäärällisesti yksi päivä kerran kolmessa viikossa olisi riittävä. Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (1146/2021) määrittää koulukuraattorin oppilasmitoitukseksi 670 oppilasta, johon nähden oppilasmäärä ylittyy 177 oppilaalla. Yksi päivä kerran kolmessa viikossa ei mahdollista yhteisöllisen työn tekemistä ja asettaa Niittyahon oppilaat yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamismahdollisuuksissa eriarvoiseen asemaan isojen koulujen kanssa. Koulukuraattoriresurssin lisäys lain mukaiseksi mahdollistaisi koulukuraattorin käynnin Niittyahon koululla lähes joka viikko, joka mahdollistaisi paremmin sekä yksilö- että yhteisöllisen työn tekemisen.
Mäkelänmäen uusi puukoulu ja yläkoulun puolella olevat 6.luokkalaiset:
Mäkelänmäen uuden puukoulun (1.-5.luokkalaiset ja YPR) koulukuraattorimitoitus on oppilasmäärällisesti 0.44 työvuotta, joka tarkoittaa reilua kahta päivää (2.2.) viikossa. Käytännössä koulukuraattori on tavannut Mäkelänmäen koulun oppilaita neljänä päivänä viikossa jakaen työpäivänsä mm. Leikarin koulun ja Muuramen lukion kanssa. Tämä on ollut mahdollista työtilojen sijaitessa Muuramen uimahallin 2.kerroksessa Mäkelänmäen koulun välittömässä läheisyydessä. Oppilashuolto on siirtymässä väestötiloihin pois koulunmäeltä uimahalliremontin tieltä ainakin lukuvuodeksi 2023-2024, joka saattaa muuttaa oppilaiden tapaamiskäytäntöjä. Yksilökohtainen oppilashuoltotyö ja yhteisöllinen oppilashuoltotyö on toteutunut oppilasmäärään nähden hyvin. Kyseisellä koulukuraattorilla on vastuullaan 1060 oppilasta, joka ylittää huomattavasti oppilas- ja opiskelijahuoltolain 670 oppilaan oppilasmitoituksen. Mikäli oppilasmäärä olisi lain mukainen ja Mäkelänmäen koulujen oppilaat jakautuisivat samalla tavoin kuraattoreiden kesken, Mäkelänmäen koulun kuraattorimitoitus tulisi nostaa 0.7 työvuoteen, mikä tarkoittaisi kuraattorin työpanosta Mäkelänmäen puukoululla 3.5 päivänä viikossa. Tämä mahdollistaisi entistä paremmin yhteisölliseen työhön osallistumisen.
Mäkelänmäen koulun 6.luokkalaisten koulukuraattorimitoitus on oppilasmäärällisesti 0.14 työvuotta, joka tarkoittaa lähes yhtä päivää (0.7) viikossa. Käytännössä koulukuraattori on tavannut Mäkelänmäen 6.luokkalaisia neljänä päivänä viikossa jakaen työpäivänsä yläkoulun kanssa. Tämä on ollut mahdollista työhuoneen sijaitessa 6.käytävällä yläkoulun puolella. Vuonna 2022 koulukuraattori arvioi oman työpanoksensa olleen 90 % yksilökohtaista työtä, jonka vuoksi yhteisöllisen työn tekeminen painottui yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin (Mäksyn KOR) osallistumiseen. Mäkelänmäen 6.luokilla ei ole ollut kuraattoria 9.1.-26.2.2023 välisenä aikana rekrytointiprosessin haasteiden vuoksi. Mäkelänmäen 6.luokkalaisille tarve oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan olisi 0.18 työvuotta.
Mäkelänmäen uuden puukoulun 1.-2.luokkalaisten psykologimitoitus on oppilasmäärällisesti 0.1 työvuotta, joka tarkoittaa 0.25 työpäivää viikossa. Käytännössä psykologin työpanos on jakautunut useammalle työpäivälle Mäkelänmäen koulun oppilaiden asioissa, mikä on todennäköisesti enemmän kuin alle puoli päivää viikossa. Toisin sanoen Mäkelänmäen koulun yksilökohtainen psykologityö on toteutunut hyvin. Yhteisölliseen työhön ei ole ollut mahdollisuutta suuren yksikkömäärän (liikkuminen kahdeksan eri yksikön välillä) ja yhdennetyn työn (pikkulapsipsykologi työtä 50% ja koulupsykologityötä 50%) vuoksi.
Mäkelänmäen koulun uuden puukoulun 3.-5.luokkalaisten ja yläkoulun puolelle sijoittuvien Mäkelänmäen 6.luokkalaisten psykologimitoitus suhteutettuna 70 % työaikaan on oppilasmäärällisesti 0.39 työvuotta, joka tarkoittaa lähes kahta kokonaista päivää viikossa (kolmen päivän työviikosta). Käytännössä kaksi päivää viikossa on toteutunut hyvin. Psykologin työ on painottunut 2022-2023 lukuvuonna tutkimusjonon purkuun, jonka takia yhteisölliseen työhön osallistuminen on jäänyt vähälle. 70% työaikaan ja 1.8.2023 voimaan tulevaan psykologin henkilöstömitoitukseen (780 oppilasta yhtä psykologia kohden) nähden psykologin oppilasmäärä on liian iso (824 oppilasta). 1.4.2023 alkaen psykologi siirtyy tekemään 60% työaikaa.
Kokonaiskuva Mäkelänmäen koulusta
Kokonaisuudessa Mäkelänmäen koulun (kaikki yksiköt: Mäkelänmäen puukoulu, Leikari, Niittyaho, Nisulanmäen koulun puolella olevat 6.luokkalaiset) psykologiresurssi on ollut 0.61 työvuotta, kun tarve oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan olisi 1,07 työvuotta.
Nämä arviot on tehty oppilasmäärien ja oppilashuollon toteutuneen työpanoksen mukaan. Oppilashuollon työpanos yksiköittäin määrittyy tarpeen mukaan (koululla ei olla koko päivää, jos ei ole asiakkaita). Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme eläneet jonkinlaista poikkeusaikaa (korona/suuret vaihtuvuudet/vajeet oppilashuollossa), joka on lisännyt huomattavasti yksilöllisen oppilashuollon tarvetta niin keskustelutuen kuin psykologin tutkimusten osalta. Viime vuoden aikana toiveita on alkanut tulla yhteisöllisen työn suuntaan, mutta siihen ei ole pystytty vastaamaan suuren yksilötyön tarpeen ja suurien oppilas- tai yksikkömäärien vuoksi.
Kinkomaan koulu Kouluterveydenhoitaja on ollut Kinkomaan koululla lv 22-23 kahtena päivänä viikossa. Tämä tarkoittaa noin 0,4 henkilötyövuotta. Jatkossa tämä ei tule riittämään vaan määrän tulee nousta 0,5 henkilötyövuoteen. Käytännön etua olisi siitä, että sama kouluterveydenhoitaja olisi sekä Kinkomaan että Isolahden kouluilla, koska koulujen hallinto, koulujen opiskelijahuoltoryhmät ja johtoryhmät ovat samat.
Koulukuraattorin mitoitus Kinkomaan koululla on oppilasmäärällisesti 0.23 henkilötyövuotta, joka tarkoittaa koulukuraattorin panosta yhtenä päivänä viikossa Kinkomaan koululla. Koulukuraattori on käynyt Kinkomaan koululla yhtenä päivänä viikossa vuorotelleen siten, että joka toinen viikko hän on ollut koko työpäivän ja toisena viikkona hän on ollut puoli päivää Kinkomaan koululla. Vuorottelu on johtunut toisen koulun kiinteistä yksilön oppilashuoltoryhmän ajoista.
Kinkomaan koululla käyvällä koulukuraattorilla on vastuullaan 1060 oppilasta, jonka takia kyseisellä oppilasmäärällä panos on ollut riittävä. Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (1146/2021) määrittää koulukuraattorin oppilasmitoitukseksi 670 oppilasta, johon nähden kuraattorin työpanos Kinkomaan koululla ei ole riittävä oppilasmäärän ylittyessä 390 oppilaalla. Koulukuraattori arvioi Kinkomaan koulun oppilaiden tarpeeksi vähintään 1,5 työpäivää viikossa. Koulukuraattoriresurssin lisäys lain mukaiseksi mahdollistaisi koulukuraattorin osallistumisen esimerkiksi koulun johtoryhmän kokouksiin, jotka ovat pohjana koululla tehtävälle yhteisölliselle oppilashuoltotyölle.
Jatkossa tarve koulukuraattorille Kinkomaan koululla olisi siis noin 0,3 henkilötyövuotta. Käytännön etua olisi siitä, että sama kuraattori olisi sekä Kinkomaan että Isolahden kouluilla, koska koulujen hallinto, koulujen opiskelijahuoltoryhmät ja johtoryhmät ovat samat.
Koulupsykologimitoitus Kinkomaan koululla psykologimitoitus suhteutettuna 70% työaikaan on oppilasmäärällisesti 0.21, joka tarkoittaa kolmen päivän työviikossa puolta päivää viikossa Kinkomaan koululla. Käytännössä psykologi on vuorotellut Kinkomaan koululla käyntiä toisen koulun kanssa riippuen aloitetuista tutkimusprosesseista. Joillain viikoilla psykologi on ollut Kinkomaan koululla yhtenä päivänä viikossa ja toisilla viikoilla hän ei ole ollut Kinkomaan koululla ollenkaan. Psykologin työ on painottunut 2022-2023 lukuvuonna tutkimusjonon purkuun, jonka takia keskustelutukikäynnit ja yhteisölliseen työhön osallistuminen on jäänyt vähälle. 70% työaikaan ja 1.8.2023 voimaan tulevaan psykologin henkilöstömitoitukseen (780 oppilasta yhtä psykologia kohden) nähden Kinkomaan koululla käyvän psykologin oppilasmäärä on liian iso (804 oppilasta).
Isolahden koulu Kouluterveydenhoitaja on lv 22-23 käynyt koululla noin kahtena päivänä kuussa. Jatkossa koemme, että tämä ei riitä vaan kertoja pitäisi nostaa siten, että terveydenhoitaja käy viikoittain koululla. Henkilötyövuosina tämä tarkoittaisi 0,15-0,2 henkilötyövuotta. Käytännön etua olisi siitä, että sama kouluterveydenhoitaja olisi sekä Kinkomaan että Isolahden kouluilla, koska koulujen hallinto, koulujen opiskelijahuoltoryhmät ja johtoryhmät ovat samat.
Koulukuraattorimitoitus Isolahden koululla on oppilasmäärällisesti 0.07, joka tarkoittaa koulukuraattorin panosta yhtenä päivänä joka kolmas viikko (vuorotellen eskareiden ja Niittyahon koulun kanssa). Koulukuraattori on käynyt Isolahden koululla noin kerran kuukaudessa, mikä on johtunut Nisulanmäen koulun oppilaiden tuen tarpeen korostumisesta syyslukukaudella 2022. Lisäksi Isolahden koululla ei ole ollut kuraattoria 9.1.-26.2.2023 välisenä aikana rekrytointiprosessin haasteiden vuoksi.
Isolahden koululla käyvällä koulukuraattorillaan on vastuullaan 847 oppilasta, jonka vuoksi oppilasmäärällisesti yksi päivä kerran kolmessa viikossa olisi riittävä. Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (1146/2021) määrittää koulukuraattorin oppilasmitoitukseksi 670 oppilasta, johon nähden oppilasmäärä ylittyy 177 oppilaalla. Yksi päivä kerran kolmessa viikossa ei mahdollista yhteisöllisen työn tekemistä ja asettaa Isolahden oppilaat yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamismahdollisuuksissa eriarvoiseen asemaan isojen koulujen kanssa. Koulukuraattoriresurssin lisäys lain mukaiseksi mahdollistaisi koulukuraattorin käynnin Isolahden koululla lähes joka viikko, joka mahdollistaisi paremmin sekä yksilö- että yhteisöllisen työn tekemisen.
Jatkossa toive olisi, että kuraattori kävisi Isolahdessa viikoittain. Käytännön etua olisi siitä, että sama kuraattori olisi sekä Kinkomaan että Isolahden kouluilla, koska koulujen hallinto, koulujen opiskelijahuoltoryhmät ja johtoryhmät ovat samat.
Koulupsykologia ei Isolahden koululla ole ollut joulukuusta 2022 alkaen (kohta 4 kuukautta ilman). Oppilasmäärällisesti psykologin työpanos olisi 0.08, joka tarkoittaisi puolta päivää viikossa tai yhtä päivää joka toinen viikko Isolahden koululla. Isolahden koulun psykologin alueeseen kuuluu 755 oppilasta, joka on sopiva 1.8.2023 voimaan tulevaan henkilöstömitoitukseen nähden (780 oppilasta yhtä psykologia kohden).
|
- Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä.70 Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista71.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
|
Oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
Koulujen opiskeluhuollon tavoitteena on kehittää yhteisöllistä toimintaa sekä oppilaiden ja vanhempien osallisuutta koulun arjessa. Kehitämme koulujemme ilmapiiriä avoimeksi, rohkaisevaksi, kiireettömäksi ja myönteiseksi. Koulujen yhteisölliset toimintakulttuurit sekä kaikenlainen ohjaus, tuki ja yhteistyö lisäävät osaltaan oppilaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuemme oppilaiden positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa. Vahvan ja myönteisen itsetunnon omaavalla oppilaalla on parhaat edellytykset valita terveelliset elämäntavat, välttää syrjäytyminen ja välttää joutumista kiusaajaksi tai kiusatuksi.
Hyvinvointi koulussa on kaikkien etu ja myös kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti osana kasvatuksen ja opetuksen johtoryhmän työskentelyn itsearviointia. Tavoitteena on ylläpitää hyvinvointia ja jatkuvan seurannan avulla löytää ja korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmenevät epäkohdat.
Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja osallisuutta Muuramessa tukevat mm.
koskemattomuussääntö kiusaamiseen puuttumismalli Verso eli vertaissovittelu sosiaalisen kasvatuksen ohjelmat: esim. Lions Quest ja Friends seiskaluokkalaisten ryhmäyttäminen ensimmäisessä jaksossa turvataitokasvatus luokkakohtaiset kohdennetut työskentelyt esim. luokkahengen parantamiseksi koulun kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta luokan luottamusoppilaat oppilaskunnat kummioppilas- ja tukioppilastoiminta keke eli kestävä kehitys toiminnalliset / ohjatut välitunnit vanhempainkerho ja –toimikunnat työelämään tutustuminen ja työssäoppiminen erilaiset tapahtumat, jotka ovat oppilaiden suunnittelemia ja toteuttamia
Kaikilla kouluilla on järjestyssäännöt. Ne löytyvät koulujen koulun verkkosivuilta. Koulut voivat tiedottaa järjestyssäännöistä myös lukuvuositiedotteessa. On tärkeää, että oppilaat osallistuvat järjestyssääntöjen luomiseen, käytännön toteutukseen ja myös pohtivat mitä tehdään, jos sääntöjä ei noudateta. Koulujen järjestyssäännöt päivitetään yhteistyössä oppilaskunnan kanssa.
Koulun käytännöt (mm. poissaolojen seuranta), oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta (oppilaskunnat, tukioppilaat, koulun kerhotoiminta), opiskeluhuollon käytännöt, yhteistyö huoltajien kanssa (mm. vanhempainillat, vanhempainyhdistys) sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa, ovat merkittävä osa ehkäisevää päihdetyötä.
Koulukuljetukset tapahtuvat turvallisuusvaatimusten mukaisesti jatkuvan seurannan ja ohjeistuksen avulla. Oppilaan kuljetusedusta sekä kuljetusten käytännön järjestelyistä päättää palvelujohtaja. Koulun rehtori vastaa koulukuljetusten ja kuljetusten odottamisen käytännön järjestelyistä sekä niiden turvallisuudesta koulussaan.
Nisulanmäen koulussa noudatetaan kunnassa yhteisesti sovittuja ohjeita. Koulun toimintamallit on kirjattu huoltajille ja oppilaille Wilman pysyvissä tiedotteissa. Lisäksi opettajille on tarkemmat toimintaohjeet Teamsissä.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan koko kunnan opetustoimeen asetettuja ohjeistuksia. Vuosittain tehtävien valtakunnallisten testien ja kyselyiden tulokset käydään koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä (KOR) läpi. Niiden pohjalta teemme lukuvuosikohtaisia tavoitteita ja painotuksia koko koulun noudatettavaksi. Pyrkimys on ennalta ehkäisevään toimintaan niin oppilailla kuin henkilökunnallakin.
Kinkomaan ja Isolahden koulujen koulukohtaisissa opiskelijahuoltoryhmissä käydään läpi vuosittain Kinkomaan ja Isolahden koulujen oppilaiden psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn testejä ja kyselyiden tuloksia. Näitä ovat mm. MOVE –mittaukset, THL:n kouluterveyskysely ja kiusaamiskyselyt.
|
|
Koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
Koulukohtaiset opiskeluhuoltoryhmät Muuramessa koulukohtaista opiskeluhuoltoryhmää kutsutaan koulun opiskeluhuoltoryhmäksi. Koulun opiskeluhuoltoryhmä voi olla myös yhteinen toisen koulun tai esikoulun kanssa. Koulun opiskeluhuoltotyöryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Koulun opiskeluhuoltoryhmä kartoittaa opiskeluhuollon tarpeita ja organisoi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Se arvioi ja seuraa koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien tai ryhmien hyvinvointia sekä huolehtii siitä, että oppilaiden kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Koulun opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kouluittain vähintään kerran lukukaudessa.
Rehtori kutsuu koolle sekä johtaa koulun opiskeluhuoltoryhmää. Koulun opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, hyvinvointiohjaajat sekä huoltajien ja oppilaiden edustajat. Aiheesta riippuen mukaan kutsutaan opettajien, opinto-ohjaajien, erityisopettajien tai koulunkäynnin ohjaajien edustajia. Tarpeen mukaan tapaamisiin voidaan kutsua myös muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä tahoja (esim. aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijä). Koulun opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista pidetään muistiota, joka on nähtävissä sähköisesti koulun ilmoittamalla tavalla.
Laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää nimiä. Kouluterveyskyselyn (THL) sekä muiden kyselyjen tuloksia hyödynnetään kouluyhteisön hyvinvoinnin seurannassa ja kehittämisessä.
Toiminnan periaatteet: - Koulujen opiskeluhuoltoryhmät tekevät lukuvuoden alkaessa suunnitelman, johon kirjataan kokoontumisajat, suunnitelmat ja tavoitteet koko lukuvuodeksi. - Kokoontumisia on vähintään 4 krt/lukuvuosi . - Lukuvuodeksi valitaan kaikille opiskeluhuoltoryhmille yhteinen yleisempi teema. - Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanon monialaisuus varmistetaan. - Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisiin kutsutaan vähintään yhdelle kerralle lukuvuodessa koulun ulkopuolisia verkostoja mukaan. - Lisäksi käsitellään omaa koulua koskevia aiheita, kyselyiden ja mittausten tuloksia ja suunnitellaan niille toimenpiteitä. - Lukuvuoden päätteeksi opiskeluhuoltoryhmä arvioi tavoitteiden saavuttamista.
Nisulanmäen koulussa yhteisölliseen opiskeluhuoltoyhmään kuuluvat: rehtori pj, apulaisrehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, huoltajaedustajat (2-3) sekä oppilasedustajat (2-3). Ryhmä kokoontuu 4 kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksesta kirjoitetaan muistio.
Mäkelänmäen koulun opiskeluhuoltoryhmällä (KOR) on tärkeä rooli oppilaiden varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Keskeinen tehtävä on myös yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteuttaminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen ja toteuttaminen yhdessä kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten kanssa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on koulun toimintakulttuurin avoimuus ja kaikkien toimijoiden osallisuus. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä on avoin laajasti henkilöstön kehitysideoille ja huolenaiheille.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmän koordinaatiota johtaa rehtori ja siihen ryhmään kuuluvat koulun opettajakunnan edustajat (4) eri taloista, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja sekä oppilaiden ja vanhempien edustajat. Lisäksi voidaan kutsua edustajia viiteryhmistä, joita ovat mm. Verso-tiimi, poliisi, sosiaalityöntekijä, kunnan ja/tai seurakunnan nuorisotyöntekijät, huoltajia, oppilaita tai muita käsiteltävään aiheeseen liittyviä yhteistyökumppaneita. Oppilaiden edustajat pääsääntöisesti pyritään löytämään oppilaskunnan hallituksesta ja huoltajien edustajat Mäkelänmäen koulun vanhemmat ry:stä sekä Niittyahon vanhempainyhdistyksestä.
Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminnan tarkoitus on olla avointa ja keskustelevaa siten, että huoltajilla ja oppilailla olisi matala kynnys tulla mukaan. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tapahtumien pitäisi olla luonteeltaan väkeä kokoavia ja yhteisön kehitystä tukevia. Kokouksia lukuvuosittain on kuusi ja niistä tehdään muistiot Teamsin tiedostoihin henkilökunnalle luettavaksi.
Kinkomaan ja Isolahden kouluilla opiskeluhuollon johto kuuluu koulujen yhteiselle rehtorille. Käytännössä opiskeluhuoltoryhmään kuuluu koulujen yhteisen johtoryhmän jäsenet; Kinkomaan 1-2, 3-4 ja 5-6 luokkien tiimin vetäjät, joista yksi on käytännössä vararehtori, sekä Isolahdesta vastuuopettaja, joka toimii Isolahden tiimin vetäjänä. Johtoryhmän kokousten ajasta osa käytetään opiskelijahuollon asioiden pohtimiseen ja läpikäymiseen.
Neljä kertaa lukuvuodessa järjestetään yhteisöllisen opiskeluhuollon kokoukset, joihin kutsutaan opiskeluhuollon edustajia kuten kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä koulupsykologi paikalle. Kinkomaan ja Isolahden kouluilla on eri henkilöt näissä kaikissa em. tehtävissä, joten käytännössä kokouksissa on opiskeluhuollon edustajat paikalla. Näihin kokouksiin pyritään saamaan myös oppilaiden ja huoltajien edustajia mukaan. Käytännössä huoltajien edustajia pyritään saamaan Kinkomaan vanhemmat ry:n ja Isolahden vanhempainkerhon kautta. Oppilaat ovat tulleet oppilaskunnasta.
Koska käytännössä em. toimintatavoilla saadaan vain muutama huoltaja mukaan käytännön toimintaan, pyritään vuosittain järjestämään yhteisöllisesti kokoavia tilaisuuksia kuten kasvatuksellisia vanhempainiltoja, joissa huoltajia pyritään kohtaamaan sekä keskusteluttamaan ajankohtaisista kasvatuksellisista aiheista. Nämä saattavat joskus korvata varsinaisen yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksen päiväsaikaan.
|
|
Poissaolojen ennaltaehkäisy, suunnitelmallinen seuranta (ml. seurantamenetelmät ja -tiedot) ja poissaoloihin puuttuminen. Lisäksi kuvataan tämän edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä luvattomista poissaoloista ilmoittaminen huoltajalle.
Oppilaan poissaolot koulutyöstä opettaja kirjaa sähköiseen järjestelmään, josta huoltaja näkee ajantasaisen tilanteen. Koulutyöstä poissaoloja voi syntyä sairauden, luvallisen tai luvattoman poissaolon vuoksi. Huoltaja on lapsen sairastuttua velvollinen ilmoittamaan siitä välittömästi luokanopettajalle tai -valvojalle. Mikäli oppilas lähtee kesken koulupäivän kotiin, opettaja ilmoittaa siitä huoltajalle. Mikäli oppilas joutuu muun kuin sairauden takia olemaan poissa koulusta, on asiasta sovittava etukäteen joko oman opettajan tai rehtorin kanssa. Luvan poissaoloihin voi myöntää luokanopettaja, -valvoja tai rehtori Muuramen kunnan hallintosäännön mukaan. Huoltaja ei voi myöntää lapselleen vapautusta koulutyöstä.
Muuramen kouluissa on yhteinen poissaoloihin puuttumisen malli jossa on kuvattu tukitoimet. Siinä korostetaan varhaista puuttumista poissaoloihin yhteistyössä huoltajien kanssa.
Nisulanmäen koulussa noudatetaan kunnassa yhteisesti sovittua mallia. Luokanohjaaja seuraa päivittäin oman luokkansa poissaoloja. Selvittämättömistä poissaoloista ollaan yhteydessä huoltajiin mahdollisimman pian, viimeistään poissaoloa seuraavana päivänä.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan mallia, joka on huoltajille avattu lukuvuonna 2022-23. Poissaolokäytänteiden ja merkitsemisen lisäksi on luotu käytänteet lomien anomisen ja läksyjen tekemiselle. Hallintosäännön mukaan opettajat myöntävät 1-5 päivän lomat ja rehtori siitä eteenpäin. Läksyt annetaan ennen anottua lomaa ja ne tulee olla tehtynä kouluun palatessa.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan Muuramen kunnan yhteisiä linjauksia poissaolojen seurannassa, poissaoloihin puuttumisessa. Asia on kuvattu tarkemmin peda.netissa löytyvissä asiakirjoissa.
Kaikki poissaolot merkitään sähköiseen järjestelmään oppilaan tuntimerkintöihin. Eri poissaolotyypeille on olemassa siellä omat värikoodinsa. Luvattomista poissaoloista ensisijaisesti ilmoittaa huoltajalle se, jonka tunnilta poissaolo on tapahtunut. Hyvin usein käytännössä kotiin ottaa yhteyttä luvattomien poissaolojen esiintyessä luokanopettaja.
Mikäli poissaoloja kertyy yli 60 tuntia, ottaa luokanopettaja yhteyttä kotiin ja selvittää poissaolojen kasvuun johtaneita syitä. Jos poissaoloja on yli 100 tuntia lukuvuodessa, järjestetään yksilöllisen opiskelijahuollon palaveri. Sen kutsuu koolle luokanopettaja tai erityisopettaja.
Harkinnanvaraiset poissaolot myöntää joko luokanopettaja tai rehtori Muuramen hallintosäännön mukaisesti. Harkinnanvaraiset poissaolot lasketaan mukaan 60 ja 100 tunnin poissaolorajoihin, joiden täyttymisen jälkeen on sovittu Muuramen oppilaiden poissaolomallissa olevista toimenpiteistä. Huoltajia rohkaistaan välttämään lomamatkoja kouluaikana ja ymmärtämään, että koulu on lapsen työpaikka, josta ollaan pois vain painavasta syystä. |
|
Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/Muurame/luku8/8-2
Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäisemistä ja käyttöön puuttumista koulussa ohjaavat seuraavat lait:
-lastensuojelulaki (2007/417)
Koulun ehkäisevää päihdetyötä Muuramessa koordinoi lasten ja nuorten päihdetyöryhmä, johon kuuluvat koulukuraattori ja jäseniä kaikilta kouluasteilta, kouluterveydenhuollosta, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Päihdetyöryhmä suunnittelee ehkäisevää päihdetyötä lukuvuosi kerrallaan. Työryhmä seuraa koulujen päihdetilannetta ja reagoi siihen. Työryhmä saa tietoa koulun päihdetilanteesta kouluterveyskyselyistä ja laatii täydentäviä kyselyitä, mikäli tarvetta ilmenee. Työryhmä tiedottaa ajankohtaisista koulutuksista sekä pitää yhteyttä eri yhteistyötahoihin (mm. Ehyt ry, YAD). Työryhmä toteuttaa erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja päihteettömyyttä tukevaa ryhmätoimintaa koulussa.
Päihdekasvatus pohjautuu koulun opetussuunnitelmaan ja sitä toteuttavat opettajat, rehtorit, lasten ja nuorten päihdetyöryhmä sekä mahdollisesti ulkopuoliset tahot. Mm. seuraavat oppiaineet sisältävä päihdekasvatusta: terveystieto, liikunta, yhteiskuntaoppi, biologia, kemia, ympäristöoppi ja kotitalous.
Koulun käytännöt (mm. poissaolojen seuranta), oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta (oppilaskunnat, tukioppilaat, koulun kerhotoiminta), opiskeluhuollon käytännöt, yhteistyö huoltajien kanssa (mm. vanhempainillat, vanhempainyhdistys) sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa, ovat merkittävä osa ehkäisevää päihdetyötä.
Muuramen perusopetusta antavat koulut ovat päihteettömiä ja savuttomia. Koulussa tai koulun tapahtumassa kukaan ei voi olla päihtyneenä. Kaikkiin esiin tuleviin tapauksiin puututaan välittömästi. Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset puuttuvat nuoren tupakan, alkoholin tai päihteiden käyttöön. Asia otetaan aina puheeksi oppilaan kanssa ja huoltajaan otetaan yhteyttä. Tarvittaessa asia käsitellään myös yksilön opiskeluhuoltoryhmässä ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Päihteiden käytön oppilaskohtainen ehkäisy ja arviointi ovat osa kouluterveydenhuollon terveystarkastusta.
Tupakointiin ja päihteidenkäyttöön puuttumiseen Muuramen kouluissa on luotu toimintamallit. Tätä mallia on päivitetty tänä keväänä 2023 yhteisesti hyvinvointialueen edustajien kanssa.
Nisulanmäen koulussa tupakointiin puututaan Wilman tiedotteissa olevan toimintamallin mukaisesti. Päihteiden käyttöön puututaan kunnan yhteisen mallin mukaisesti. Päihdekasvatus perustuu koulun opetussuunnitelmaan. Lisäksi koulussa järjestetään teemapäiviä ja tapahtumia, joiden tavoitteena on ennalta ehkäistä tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöä.
Mäkelänmäen koulu noudattaa kunnan tekemää mallia ja tupakkatuotteiden esiintyessä toimitaan tarmokkaasti. Välituntialueilta ei saa poistua ja siksi valvonta on helpompaa. Pääpaino on informatiivisessa ja ennalta ehkäisevässä valistuksessa, jota tehdään jokaisella luokka-asteella. Pääpaino on kuitenkin alakoulun ylemmillä luokilla.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan Muuramen kunnan yhteisiä linjauksia tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisessä. Asia on kuvattu tarkemmin peda.netista löytyvistä asiakirjoista.
|
|
Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa.
Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden, kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastus tehdään kolmen vuoden välein ja siinä todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.
Yhteistyössä kouluterveydenhuollon, ympäristöopin ja terveystiedon opetuksen kanssa järjestetään monialaisia oppimiskokonaisuuksia, teemapäiviä tai tietoiskuja ajankohtaisten aiheiden mukaan; mm. ehkäisevästä päihdetyöstä. Tarkemmat ympäristöopin terveystiedon tavoitteet ja sisällöt löytyvät alaluvuista 13.4.5 Ympäristöoppi, 14.4.5 Ympäristöoppi ja 15.4.9. Terveystieto.
Tapaturmia pyritään ehkäisemään tilojen ja piha-alueiden kunnossapidolla. Koulutyön suunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat. Jokaisessa koulussa on laadittu suunnitelma, miten toimitaan tapaturman sattuessa, minne oppilas ohjataan hoitoon ja kenelle tästä ilmoitetaan. Koululaiset ovat tapaturmien osalta vakuutettuja. Koulupäivän aikana tarvittava ensiapu järjestyy yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskuksen kanssa. Kaikilla kouluilla noudatetaan kunnan yhteistä toimintamallia. Viime vuosina turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksia ovat olleet 1) palotarkastus 1-2 vuoden välein, terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukainen tarkastus 5-6 vuoden välein sekä työterveyden työpaikkaselvitys 5-6 vuoden välein. |
- Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä75. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen76. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti77. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
|
Oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. (LsL 1 §, 2 §). Muuramen kouluissa on käytössä Huolen puheeksi ottamisen – menetelmä (THL), jolla puututaan myönteisesti ja avoimesti huolenaiheisiin. Se on tapa ottaa hankala asia puheeksi kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Huoli puheeksi -toimintatapa kehittää kodin ja koulun avointa yhteistyötä.
Opiskeluhuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajan kanssa. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista. Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen oppilaan tueksi koottavan asiantuntijaryhmän. Muuramessa ryhmää kutsutaan yksilön opiskeluhuoltoryhmäksi. Ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Yksilön opiskeluhuoltoryhmä tukee oppilaan koulunkäyntiä ja etsii ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin monialaisesti yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tavoite on kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Yksilön opiskeluhuoltoryhmässä käsitellyt asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen.
Koulukonsultaatio on opiskeluhuollon tukea koulun henkilöstölle. Se on eri ammattiryhmien ammattitaidon hyödyntämistä, mikä auttaa jaksamaan muutoksessa, jäsentää työtä ja parantaa yhteistyötä. Konsultaatiossa voidaan myös suunnitella opiskeluhuollollisia toimenpiteitä. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenten on mahdollista konsultoida oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiaan tahoja.
Nisulanmäen koulu Kun huoli herää, oppilas ohjataan opiskeluhuollon piiriin. Ohjaamisen voi tehdä luokanohjaaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Yleensä ollaan myös yhteydessä huoltajaan.
Mäkelänmäen koulu Opiskeluhuollon palveluiden piiriin ohjautuminen on jokaisen koulussa työskentelevän vastuulla. Sen lisäksi syöte saattaa tulla huoltajalta, oppilaalta tai opiskeluhuollon toimijoilta.
Kinkomaan ja Isolahden koulu Tarve opiskeluhuoltoon ohjautumisesta voi tulla opettajalta, huoltajalta tai oppilaalta itseltään. Kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologille voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai Wilma-viestillä. Koulupsykologin vastaanotolle ohjautuminen tapahtuu pääsääntöisesti huoltajan, opettajien tai yksilön opiskeluhuollon palaverin kautta.
|
|
Yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto on kuvattu Oppilashuollon prosessissa. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä (OHL 19 §) perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Ryhmään voi kuulua oppilaan läheisiä, terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, luokanvalvoja tai -opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen opettaja tai opiskeluhuollon yhteistyötahon edustaja. Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen. Ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä. Rekisterinpitäjänä toimii Muuramen kunnan Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta ja vastuuhenkilönä toimii palvelujohtaja. Rekisteriasioita hoitavina henkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltokertomuksen tietosuojaseloste löytyy Muuramen kunnan verkkosivuilta.
Yksilön opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai hänen huoltajansa luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan perheneuvolan, lasten- tai nuorisopsykiatrian (mm. liikkuva Kolikkotyöryhmä nuorille), erikoissairaanhoidon, lapsi- tai nuorisotyön, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.
Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijatahoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.
Nisulanmäen koulussa ryhmän kokoaa yleensä luokanohjaaja, joka hankkii oppilaan ja huoltajien suostumukset. Työskentelyyn osallistuu tilanteen ja tarpeen mukaan kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, rehtori, apulaisrehtori tai aineenopettaja.
Mäkelänmäen koulussa yksilön opiskeluhuoltoryhmä on oppilaan ympärille koottu opiskeluhuoltolain mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Se kootaan opiskeluhuoltolaissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Opiskeluhuoltolaki korostaa oppilaan oman mielipiteen huomioimista ja yksilöllisen opiskeluhuollon vapaaehtoisuutta. Tapauskohtaisesti mietitään oppilaan ja/tai tämän huoltajan kanssa ryhmän kokoonpanoa. Mukaan voidaan kutsua oppilaan, tämän huoltajien ja luokanvalvojan/luokanopettajan lisäksi: erityisopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, rehtori tai apulaisrehtori. Tarvittaessa mukaan voidaan pyytää oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella myös koulun ulkopuolisia tahoja kuten sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä jne.
Koollekutsuja sopii luvasta huoltajan kanssa.
· ehdotetaan huoltajille paria aikaa · koollekutsuja kutsuu edellä mainituista henkilöistä paikalle tarvittavat ja varaa ajan koulun peda.net -nettisivujen varaukset –osiosta · ensimmäinen kokoontuminen järjestetään isomman ryhmän voimin, jatkotapaamiset voidaan suorittaa oppilaan asioissa pienemmän ryhmän kanssa · opiskeluhuollon tapaamisiin on varattu maanantai-iltapäivät. Vuoroviikkoina on 1.-2. luokkien ajat ja vuoroviikkoina 3.-6. luokkien ajat.
Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä kootaan lapsen ja perheen tueksi. Tavoitteena on, että lapsi näkee tarpeen ja kokee tilanteen hyvänä. Oppilas on pääsääntöisesti mukana häntä koskevassa tapaamisessa.
Ne yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenet, jotka ovat saaneet lapsen asioiden hoidosta huoltajan suostumuksen, voivat vaihtaa keskenään asian käsittelyn vaatimaa tietoa. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenet voivat myös konsultoida tarvitsemiaan henkilöitä. Hyvä käytäntö luottamuksen ylläpitämiseksi on, että oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan mahdollisesta konsultoinnista.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa mietitään tapauskohtaisesti oppilaan ja/tai tämän huoltajan kanssa ryhmän kokoonpanoa. Mukaan voidaan kutsua oppilaan, tämän huoltajien ja luokanvalvojan lisäksi: luokanopettaja, erityisopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, rehtori tai vararehtori. Tarvittaessa mukaan voidaan pyytää oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella myös koulun ulkopuolisia tahoja kuten sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä jne. Koollekutsuminen ja kokoontumiset hoidetaan samaan tapaan kuin Mäkelänmäen koulussa.
|
|
Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille.
Monialaisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja vastaa siitä, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä. Kirjaamisesta vastaava sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen. Rekisterinpitäjänä toimii Muuramen kunnan Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta ja vastuuhenkilönä toimii sivistysjohtaja. Rekisteriasioita hoitavina henkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltokertomuksen tietosuojaseloste löytyy Muuramen kunnan verkkosivuilta.
Nisulanmäen koulussa yksilöllinen opiskeluhuoltokertomus kirjataan Wilmaan muistioihin.
Mäkelänmäen koulussa opiskeluhuoltokertomukset kirjoitetaan Wilmaan yksittäisen oppilaan omille lehdille. Lukuoikeus on tapaamisessa mukana olleilla ja sitä voidaan laajentaa huoltajan luvalla myös muille olennaisille koulun toimijoille, esim. rehtori. Rehtori ja Wilman pääkäyttäjä vastaavat yhdessä kunnan tietosuojavastaavan kanssa rekisteristä.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa opiskeluhuoltokertomukset laaditaan Wilmaan ja säilytetään myös siellä. (Wilmassa oppilaan tiedot – Muistiot- Lisää uusi – Opiskelijahuoltokertomus) Kirjaaja sovitaan kokouksen alussa. Hyvin usein kirjaaja käytännössä on luokan erityisopettaja. Yksilön opiskeluhuoltokokous alkaa aina huoltajien suostumuksen kysymisellä. Kokouksen aikana sovitaan huoltajien kanssa, keille kaikille annetaan lukuoikeus opiskeluhuoltokertomukseen.
|
|
Tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä. https://peda.net/muurame/ojkt/pdf-tiedostot/kjk7
Oppilaan asiassa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä eli yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen ja tarvittava tuki kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Rehtori tiedottaa opetuksen epäämisestä opiskeluhuoltoa ja oppilaalle tarjotaan mahdollisuutta keskusteluun ensin etäyhteydellä, jonka yhteydessä sovitaan jatkosta. Jos lastensuojelukynnys täyttyy, tehdään ilmoitus sosiaalitoimelle.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.
Nisulanmäen koulussa opiskelu tapahtuu epäämisen aikana kotona Wilman kautta annettavien ohjeiden mukaisesti. Opiskeluhuollon palvelut ovat myös tänä aikana käytössä.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan ohjeistusta ja rehtori ilmoittaa opiskeluhuollon jäsenille epäämisestä. Opettaja on tarvittaessa yhteydessä opiskeluhuollon toimijoihin.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan Muuramen kunnan yhteistä ohjeistusta. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen toteuttamissuunnitelma ja oppimisen seurannasta vastaa oppilaan opettaja/opettajat.
|
|
Opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa.
Tähän ei ole ollut Muuramessa sovittuja käytänteitä. Laajojen terveystarkastusten käytännön toteutuksesta tullaan sopimaan yhteisesti hyvinvointialueen kanssa myöhemmin. THL ja OPH on tehnyt yleisen ohjeistuksen “Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa” -lomakkeen käytöstä.
|
|
Oppilaan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet
Oppilaan koulupäivän aikana tapahtuva hoito ja lääkitys sovitaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, koulun ja kouluterveydenhuollon sekä hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Koulupäivän aikaisen lääkityksen vastuuhenkilönä on sovittu työntekijä. Huoltaja on velvollinen tiedottamaan koulua ja toimittamaan lääkkeet.
Nisulanmäen koulussa noudatetaan kunnan yhteistä ohjeistusta. Opettajat eivät huolehdi eivätkä anna koulupäivän aikana lääkkeitä oppilaille.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan ohjeistusta. Kouluterveydenhoitaja yhdessä huoltajien ja opetushenkilöstön kanssa sopivat käytänteistä kirjallisessa lääkehoitosuunnitelmassa. Koulu ei pääsääntöisesti anna oppilaille lääkitystä päivän aikana. Koulun lääkehoitovastaava ja huoltaja huolehtivat lääkehoitosuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Lääkehoitosuunnitelmien säilyttämisestä vastaa koulu.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa erityisruokavalioista kysytään kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Käytössä on asiaa varten laadittu lomake. Mikäli muutoksia erityisruokavalioihin tulee koulu-uran aikana, pyydetään huoltajia ilmoittamaan niistä oman opettajan kautta keittiölle. Kun oppilasryhmällä vaihtuu opettaja, kertoo edellinen opettaja ryhmän erityisruokavaliot seuraavalle opettajalle.
Jos oppilaalla on lääkityksiä, joita pitää antaa myös koulupäivän aikana, pyydetään asiasta ilmoittamaan aina luokan omalle opettajalle. Diabetespistoksia saavilla oppilailla on koululla vastuuhenkilö (yleensä koulunkäynnin ohjaaja), joka vastaa pistämisestä koulupäivän aikana. Koulu huolehtii oppilaan koulupäivänaikaisesta lääkityksen hoidosta. |
8.1.3. Perusopetus jatkuu..
- Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
|
Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa on ollut mukana · Koulujen rehtorit, johtoryhmät ja yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä ovat vastanneet viiteen kysymykseen. Oppilaiden ja huoltajien edustajat ovat mukana yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. · Esiopetuksen yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä kootaan vastaukset toimipaikkakohtaisesti. · Hyvinvointialueella toimivat opiskeluhuoltopalvelujen edustajat ovat olleet työstämässä yhteistä suunnitelmaa
Nisulanmäen koulussa koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osallistui suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Opiskeluhuoltoryhmässä on oppilaiden ja huoltajien edustus.
Mäkelänmäen koulussa koulun johtoryhmä (kyläpäälliköt, rehtorit ja koulusihteeri) sekä koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä (KOR) osallistuivat suunnitelman laatimiseen antamalla koulukohtaisia tietoja. KORissa on oppilaiden ja huoltajien edustus.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa asiaa on käsitelty yhteisöllisen opiskeluhuollon palaverissa. Tätä ennen vastausehdotukset annettiin pohdittavaksi sähköpostilla ja jaetulla asiakirjalla.
|
|
Koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
Koulun ja esiopetuksen henkilöstö perehdytetään opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan elokuussa 2023 ja jatkossa vuosittain lukuvuoden/toimintakauden alussa.
Nisulanmäen koulussa opiskeluhuoltosuunnitelma käydään pääpiirteissään läpi syyslukukauden alussa opettajakokouksessa. Kesken lukuvuoden tulleet opettajat perehdytetään suunnitelmaan.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan perehdytyskäytännettä, jossa uusilla opettajilla on puolipäiväinen perehdytyshetki ennen lukuvuoden alkua. Siihen osallistuvat rehtorit ja koulusihteeri. Kyläpäälliköiden/perehdytyshenkilöiden vastuulle jää arjen perehdyttäminen. Muun henkilöstön osalta perehdytyksestä vastaavat vastuuesimiehet. Kesken lukuvuoden tulleelle pidemmälle sijaiselle perehdytys pyritään hoitamaan ennen pestin alkua.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa asia käydään läpi yhteisessä vesossa lukuvuoden alkaessa. Myöhemmin asiasta muistutetaan lukuvuoden aloitus-vesossa vuosittain ja tarvittaessa käydään läpi myös muissa palavereissa.
|
|
Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä.
Oppimisen tuki Muuramessa perusopetus.pdf (peda.net)
Harkittaessa tehostettua tukea luokanopettaja tai luokanvalvoja alkaa työstää pedagogista arviota yhdessä monialaisen työryhmän kanssa sekä kokoaa tarvittavan työryhmän ja kutsuu mukaan huoltajan/huoltajat ja oppilaan. Palaverissa käydään läpi oppilaan koulutilannetta ja jo käytettyjä tukikeinoja pedagogisen arvion avulla sekä samalla sovitaan tarvittavista tukitoimista koulutyön tueksi. Tämän jälkeen oppimissuunnitelmaan kirjataan millä tukitoimilla oppilaan koulunkäyntiä jatkossa tuetaan. Oppilas opiskelee edelleen yleisopetuksen tavoittein, mutta tuki on suunnitelmallista, säännöllistä ja sen vaikutuksia seurataan. Oppilaan osaamista arvioidaan edelleen yleisopetuksen tavoitteiden mukaan.
Mikäli tehostettu tukikaan ei riitä oppilaan oma luokanopettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja on yhteydessä kotiin. Erityisopettaja käynnistää pedagogisen selvityksen tarvittavien tahojen kanssa ja kutsuu huoltajan/huoltajat, oppilaan ja tarvittavan työryhmän osapuolet koolle. Palaverissa käydään läpi oppilaan koulutilannetta pedagogisen selvityksen avulla ja pohditaan erityisen tuen päätöksen tarvetta. Mikäli siihen päädytään, koulun rehtori tekee virallisen hallintopäätöksen. Samalla päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä ja yksilöllistettävät oppiaineet sekä muut tukitoimet.
Muuramen kunnassa ei ole tällä hetkellä joustavaa perusopetusta mutta yhteistyötä tehdään mm. Valteri-koulun, Kukkulan koulun sekä muiden vaativaa erityistä tukea tarjoavien tahojen kanssa.
Nisulanmäen koulussa Kukkulan koulun konsultaatioapua käytetään tarvittaessa tehostetun ja erityisen tuen toteuttamisessa. Sairaalakoulussa opiskelevan oppilaan asioissa yhteyshenkilönä toimii luokanohjaaja ja erityisopettaja.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan yhteistä linjaa. Pääasialliset toimijat ja asioiden koordinoijat ovat erityisopettajat, jotka ovat yhteydessä moniammatillisten yksilökohtaisten tapaamisten koollekutsujia. Erityiskoulujen konsultointiin liittyvät maksut ja oppilaspaikkojen järjestelyt ovat rehtorin vastuulla.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan Muuramen kunnan yhteistä ohjeistusta moniammatillisesta yhteistyöstä tehostetun ja erityisen tuen yhteistyössä. Aloite Valteri- ja Kukkulan koulun jaksoille tulee yleensä opiskeluhuoltohenkilöstöltä, erityisopettajalta tai joskus huoltajalta. Erityisopettaja ottaa yhteyttä yhteistyötahokouluun ja selvittää tukikäyntiä, tukijaksoa tai oppilaspaikkaa. Rehtori, kuultuaan ensin erityisopettajaa ja/tai ohr-henkilöstöä, esittelee tarpeen sivistysjohtajalle, joka päättää tukikäynnistä, tukijaksosta tai oppilaspaikan hakemisesta ja allekirjoittaa tarvittavan maksusitoumuksen.
|
|
Yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön sekä eri järjestöjen kanssa mm. · yhteistyöllä Muuramen seurakunnan kanssa (esim. päivystys yläkoululla, rippikouluyhteistyö) · luokkien tsemppipäivässä (srk, nuorisotoimi, opiskeluhuolto) · kerhotoimintana · nuorisovaltuuston toimintana · Ankkuri-työryhmässä (poliisin ennaltaehkäisevä ryhmä)
Opiskeluhuollon toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaan ohjauksen kanssa opetuksen nivelvaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa.
Nisulanmäen koulussa yhteistyötä tehdään kaikkien tarvittavien tahojen kanssa tilanteen niin vaatiessa. Lastensuojeluilmoitukset tehdään pääsääntöisesti kirjallisina. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa tehdään heti, kun koulun tukimuodot eivät riitä. Väkivaltatilanteista tehdään aina rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus. Nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä resurssien puitteissa.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan yhteisiä käytänteitä ja osallistutaan Lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvien ryhmien kokouksiin. Opettajien vastuulla on oppilaisiin liittyvät yksittäiset kontaktit muihin viranomaisiin ja yhteistyötahoihin.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan kunnan linjausta ja yhteistyössä pyritään olemaan joustavia sekä pyritään pitämään monipuolisena. Kinkomaalta on ollut edustus mm. nuorisotoimen yhteistyökokouksissa.
|
|
Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy liitteenä Muuramen kunnan opetussuunnitelmista pedanetista ja esiopetuksen osalta e-perusteista. Tietoa jaetaan myös Wilma-viestein ja vanhempainilloissa. Yhteistyötahoille tiedotetaan yhteisissä tapaamisissa mm. nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa sekä yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien tapaamisissa, joihin kutsutaan vähintään kerran vuodessa myös muita yhteistyötahoja.
Lukuvuoden alussa kerrataan henkilökunnan kanssa koulukiusaamisen, väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen sekä häirinnän määritelmät ja ennaltaehkäisemis- ja puuttumissuunnitelmat. Uusille työntekijöille nämä asiat selvitetään perehdytyksen yhteydessä. Oppilaille kerrotaan lukuvuoden alussa, että Muuramen koulut ovat kiusaamista vastustavia kouluja ja että kiusaamiseen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen, aggressiivisuuteen ja häirintään puututaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Oppilaita muistutetaan asiasta pitkin vuotta esim. teematunneilla. Huoltajia tiedotetaan koulun kiusaamisen, väkivallan, aggressiivisen käyttäytymisen ja häirinnän vastaisesta toimintasuunnitelmasta koulun verkkosivuilla ja vanhempainilloissa. Tiedottamisesta ja perehdyttämisestä vastaavat rehtorit.
Suunnitelman toimivuutta arvioidaan koulun opiskeluhuoltoryhmässä. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa ja ainakin opetussuunnitelmapäivitysten yhteydessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan opetuksen järjestäjän toimesta säännöllisin väliajoin osana opetuksen ja kasvatuksen johtoryhmän toiminnan arviointia.
Kaikilla kouluilla noudatetaan kunnan yhteisiä käytänteitä ja rehtorit kantavat päävastuun tiedottamisesta kaikille osapuolille.
|
- Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus88. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.
|
Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.
Kiusaamisen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen (yleiset toimenpiteet)
Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaaminen voi olla sanallista (esim. nimittelyä, haukkumista), fyysistä (esim. tönimistä, lyömistä) tai epäsuoraa (esim. oppilas jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle ja hänestä puhutaan pahaa selän takana). (Salmivalli 1998).
Kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä käytetään yleisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat oppilaisiin sekä henkilökuntaan ja huoltajiin. Kiusaamistapausten tultua ilmi otetaan käyttöön kohdennetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä korostetaan koko henkilökunnan ja jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista. Kiusattua oppilasta rohkaistaan rajojen asettamiseen. Oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa rohkaistaan kertomaan havaitsemistaan kiusaamistapauksista. Kouluissa osallistutaan kiusaamisenvastaisiin kansallisiin ja alueellisiin kampanjoihin.
Henkilökunta · Lukuvuoden alussa kerrataan koulukiusaamisen määritelmä sekä ennaltaehkäisemis- ja puuttumissuunnitelma. · Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa · Jokainen puuttuu epäilemäänsä tai havaitsemaansa kiusaamiseen toimintasuunnitelman mukaisesti sekä huolehtii osaltaan kiusaamistapausten jälkiseurannasta. · Oppilaita ohjataan toista kunnioittavaan käytökseen, ryhmäytymiseen ja kaverisuhteiden edistämiseen päivittäisessä työssä ja lukuvuoden aikana mm. luokanopettajan tai -valvojan teematunneilla, päivänavauksissa jne.
Oppilaat · Oppilaille kerrotaan lukuvuoden alussa, että koulu on kiusaamista vastustava koulu ja että kiusaamiseen puututaan toimintasuunnitelman mukaisesti välittömästi. · Oppilaita rohkaistaan tuomaan ilmi havaintojaan koulukiusaamisesta. · Hyvästä yhteishengestä ja kiusaamattomuudesta muistutetaan pitkin lukuvuotta esim. päivänavauksissa tai teemapäivinä. · Teematunteja (esim. vuorovaikutus ryhmässä ryhmäytymisen ja toverisuhteiden edistämiseksi, toisen huomioiva käytös, itsensä arvostaminen, kiusaamisen muodot ja mekanismit, kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat eli erilaiset keinot tukea ja puolustaa kiusattua). · Aihetta käsitellään monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. · Kiusaamista kartoitetaan koulussa säännöllisillä kyselyillä. · Oppilas voi osallistua aktiivisesti kiusaamisenvastaiseen toimintaan hakeutumalla kummioppilas-, tukioppilas- ja/tai oppilaskuntatyöhön.
Huoltajat ja yhteistyökumppanit · Huoltajia ja yhteistyökumppaneita kehotetaan ottamaan aktiivisesti yhteyttä kouluun, mikäli he kuulevat tai huomaavat merkkejä koulukiusaamisesta. · Huoltajia tiedotetaan koulun kiusaamisenvastaisesta toimintasuunnitelmasta koulun verkkosivuilla sekä vanhempainilloissa.
Kiusaamiseen puuttuminen (kohdennetut toimenpiteet) Kohdennettuihin toimenpiteisiin ryhdytään kiusaamistapauksen tultua ilmi. Kohdennetuilla toimenpiteillä tarkoitetaan aikuisten puuttumista esiin tulleeseen kiusaamiseen sekä avun ja tuen tarjoamista kiusatulle oppilaalle.
Kiusaamiseen puuttumismallimme on: Asian selvittäminen Selvittämisen apuna voi käyttää seulontakaavaketta. 2) Arvioidaan voidaanko kiusaamistapaus antaa Verson selvitettäväksi. 3) Aikuiset kartoittavat tilanteen keskustelemalla kiusatun ja kiusaajan/kiusaajien kanssa erikseen. Kiusattua tuetaan mm. tukiverkoston muodostamisessa. Kiusaajilta vaaditaan kiusaamisen lopettamista ja heille annetaan mahdollisuus käytöksensä muuttamiseen. 4) Asiasta täytetään Wilmassa lomake, jonka huoltaja käy kuittaamassa.
Asian perusteellisempi käsittely · Mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu edelleen, asia siirtyy perusteellisempaan käsittelyyn, jossa on paikalla esim. rehtori, koulukuraattori, luokanopettaja tai –valvoja tai erityisopettaja · Rehtori puhuttelee oppilaan ja kiusaamisesta seuraa mahdollisesti rangaistus. · Kiusaamisen jatkumisesta tiedotetaan huoltajia, opettajia ja muuta henkilökuntaa. · Tarvittaessa asiaa selvitellään luokassa ja myös ryhmää vastuutetaan. · Kiusaamistilanteen edelleen jatkuessa asianomaisten huoltajat kutsutaan neuvotteluun, jossa suunnitellaan kiusatun ja kiusaajan tarvitsemaa apua. Keinona voi olla esim. kiusaajan luokka- tai koulusiirto. · Rehtori päättää kirjallisen varoituksen antamisesta kiusaajalle tai vie määräaikaisen erottamisen lautakunnan käsittelyyn. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. · Tarvittaessa otetaan yhteyttä muihin viranomaisiin (poliisi, sosiaaliviranomaiset, 112) · Tarvittaessa asia siirretään Keski-Suomen sovittelutoimistoon Kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa
Tupakointi ja päihteet – toimintamallin päivitys: Päihteidenkäytön havainnut henkilö tai muu sovittu henkilö kutsuu koolle yhteisneuvottelun. Koulun oppilashuoltoryhmä korvataan yksilön opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisella.
Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös verkossa tai sosiaalisessa mediassa.
Häirintään suhtaudutaan Muuramen kouluissa vakavasti ja siihen pyritään puuttumaan välittömästi. Häirintää ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Häirintään puuttuu ensiksi se aikuinen, jonka tietoon häirintä tulee. Hän selvittää tilannetta ja puhuttelee häiritsijää. Tarvittaessa ja vakavissa häirintätilanteissa edetään kiusaamisen puuttumismallin mukaisesti.
Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai kaikki samaan aikaan. Väkivaltaa voi olla puolisoiden välillä, se voi kohdistua lapsiin tai sitä voivat harjoittaa sisarukset tai sukulaiset toisiaan kohtaan. Vaikka lapsi ei olisi itse väkivallan kohteena, vaan näkisi sitä esimerkiksi kotona, on se hänelle yhtä haitallista kuin jos hän olisi itse sen kohteena. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa. Muuramen koulujen toimintaohje pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirjaa hyödynnetään.
Muuramen kouluissa noudatetaan koskemattomuussääntöä ja väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen suhtaudutaan ehdottoman tuomitsevasti. Väkivaltaisen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi, koska jokaisella oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on oikeus turvalliseen koulupäivään (PoL §29). Väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin (koskemattomuussääntö).
Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puututaan seuraavasti: Akuutin tilanteen hoitaminen
-Uhkatilanne on pyrittävä rauhoittamaan päättävästi puhumalla. -Aloita tarvittaessa ensiapu. -Hanki aina avuksi muita aikuisia. -Vakavissa vaaratilanteissa soita hätänumeroon 112. -Ilmoita rehtorille
Tilanteen hoitaminen jälkeenpäin -Koulun kriisiryhmä organisoi laajan häiriötilanteen hoitamisen.
Muuramen kunnan perusopetuksessa on käytössä toimintaohje koulun henkilöstölle lasta tai nuorta koskevassa väkivaltatilanteessa tai seksuaalirikosepäilyssä. https://peda.net/muurame/ojkt/pdf-tiedostot/vjst
Nisulanmäen koulussa kiusaamistapausten käsittelystä on tiedotettu huoltajia ja oppilaita Wilmassa olevalla tiedotteella. Vakavampien kiusaamistapausten selvittelystä vastaavat Kamu-ryhmän opettajajäsenet.
Mäkelänmäen, Kinkomaan sekä Isolahden kouluissa noudatetaan kunnan ohjeistusta. Pienempiä häirintä- ja kiusaamistapauksia hoidetaan Vertaissovittelun (Verso) käytänteillä, johon on koulutettu sekä henkilöstöä että oppilasvastaavia. Vaativammat tilanteet kuuluvat opetushenkilöstön hoidettavaksi. Läpäisyperiaatteella käydään läpi luokissa turvataitoja ja nettiin liittyviä suojaavia periaatteita. Näissä hyödynnetään oppimateriaalina etenkin poliisin ja lastensuojelun tuottamia sisältöjä.
|
Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.91
Suunnitelmassa hyödynnetään kuntakohtaisia ohjeistuksia.
Toiminta kriisi-, uhka- ja vaaratilanteissa
Muuramessa koulujen turvallisuuskansioon kuuluvat pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja opiskeluhuollon suunnitelma. Erilaiset toimintamallit, koulujen järjestyssäännöt ja ohjeet koulupäiviksi täydentävät näitä suunnitelmia.
Pelastussuunnitelma koskee fyysisiä uhka- ja vaaratilanteita; se ei ota niinkään kantaa huolenpitoon. Pelastussuunnitelmassa on tietoa esim. tulipalon, myrkkykaasun tai uhkaavan henkilön varalle. Koulujen pelastussuunnitelmat ovat osa kunnan pelastussuunnitelmaa. Kunnassa on sitä varten laadittu oma tarkastus- ja ylläpitosuunnitelma.
Koulujen kriisisuunnitelmissa on ohjeita yksilön ja kouluyhteisön äkillisiä kriisejä varten esimerkiksi katastrofien tai järkyttävien tapahtumien käsittelemiseksi. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelmassa on myös tietoa ongelmien tunnistamiseksi. Kriisisuunnitelman ovat laatineet kunkin koulun kriisiryhmän jäsenet.
59 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)
60 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §
61 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)
62 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
63 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §
64 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
65 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022)
66 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
67 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
68 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
69 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010)
70 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 §
71 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §
72 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1501/2016)
73 Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
74 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §
75 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §
76 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
77 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §
78 EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 22 § (377/2022) ja 23 §, perusopetuslaki 40 § (1288/2013), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)
79 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 § (377/2022)
80 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 §
81 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § (377/2022) ja 21 §
82 Perusopetuslaki 36 § 3 mom. ja 36 h § (163/2022)
83 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 7 §
84 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §
85 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
86 Perusopetuslaki 16 a § ja 17 § (1288/2013)
87 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 §
88 Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)
89 Perusopetuslaki 29 § (163/2022)
90 Perusopetuslaki 40 §, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 §, lastensuojelulaki (417/2007) 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014) 35 §
59 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
60 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022)
61 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
62 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
63 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
64 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
65 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 15 § (1326/2010)
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa opiskeluhuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014).
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämään maksuttomaan opiskeluhuoltoon (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 §). Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen koulutyöhön.
Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §). Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat (terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)).
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa oppilaan edun ensisijaisuus (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989).
Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)), kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon kanssa. Opiskeluhuoltotyössä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan tarvittavista tulkitsemispalveluista.
Opiskeluhuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta. Tiedottamisen ymmärrettävyys on tärkeä varmistaa.