Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen

järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

 

Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite

koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §). Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5.

 

Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

 

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

 

• Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

 

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

(opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin oppilaitokselta. Tiedot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden opiskelijoiden ja lukioyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 §).

 

 

 

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

 

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä

opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi oppilaitosyksiköiden määrä ja oppilaitosten opiskelijamäärä sekä

toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös opiskelijoilta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisilta.

 

Muuramen lukiossa opiskelee vuosittain noin 230 opiskelijaa. Yleinen lukiolaisten uupuminen ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen näkyy myös Muuramen lukiossa opiskeluhuollon palvelujen lisääntyneenä tarpeena. Erityisesti terveydenhoitajan ja psykologin palveluja tarvittaisiin lisää. Psykologipalvelua tarvittaisiin lukion opiskelijoiden käyttöön vähintään 2 työpäivää viikosta, mieluiten 3.

 

 

Arvioi käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

 

Koulutuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut) henkilötyövuodet.

 

Muuramen lukiolla on käytettävissä kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin palveluja. Psykologipalvelua ei ole käytössä psykologin puuttumisen vuoksi. Kouluterveydenhoitajalla on Muuramen lukion lisäksi hoidettavanaan Leikarin koulu, Kinkomaan koulu ja 1.-2.lk Mäkelänmäen koulusta eli kouluterveydenhoitaja on Muuramen lukion käytettävissä osan viikosta (noin 1-1,5 päivää viikosta). Koulukuraattorilla on Muuramen lukion lisäksi hoidettavanaan Mäkelänmäen koulusta luokat 1-5 ja YPR-opetus, Kinkomaan koulu ja esiopetus sekä Leikarin koulu ja esiopetus. Kuraattori työskentelee lukiolla tarvittaessa. Lisäksi lukion käytössä on myös kouluterveyslääkäri.

 

• Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa lukiokoulutuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen

edellyttää johtamista. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti kuuluu yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 6 §.) Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu lukioyhteisön hyvinvoinnista (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 §).

 

 

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat

 

Opiskelijoiden ja lukioyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset

 

Lukiossa järjestetään vuosittain toistuva hyvinvointi- ja jaksamiskysely, jonka tuloksia tarkastellaan opettajakunnan, opiskelijakunnan hallituksen, yleisen opiskeluhuollon palaverissa ja vanhempainkerhon kanssa. Tulosten mukaisia toimenpiteitä laitetaan mahdollisimman pian käytäntöön. Lukio osallistuu kouluterveyskyselyyn, jonka tuloksista kouluterveydenhoitaja tekee yhteenvedon. Tuloksia käsitellään opettajankokouksissa, opiskelijakunnan hallituksessa, yleisen opiskeluhuollon palaverissa ja vanhempainkerhossa. Joka syksy lukiossa järjestetään turvakävely, jossa käydään oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät käytänteet teoriassa ja käytännössä läpi. Opettajakunnan kanssa käydään turvallisuuskansio joka syksyn toisessa opettajankokouksessa läpi.

- oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14§ (1501/2016)

 

Lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kartoittaa opiskelijahuollon tarpeita ja organisoi opiskelijahuollollista työnjakoa koulussa. Se arvioi ja seuraa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. Ryhmän kutsuu koolle ja sitä vetää rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, koulupsykologi, vanhempien edustaja sekä opiskelijoiden edustaja. Lisäksi ryhmässä voi asiasta riippuen olla mukana mm. aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai muita yhteistyökumppaneita. Lukion opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista pidetään muistiota, joka lähetetään kaikille ryhmän jäsenille ja tarpeen mukaan asioita viedään kohdennetusti opettajakunnalle, vanhempainkerholle tai opiskelijakunnan hallitukselle.

 

Koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

 

Opiskelijan poissaolot koulutyöstä kirjataan sähköiseen järjestelmään, josta huoltaja näkee ajantasaisen tilanteen. Koulutyöstä poissaoloja voi syntyä sairauden, luvallisen tai luvattoman poissaolon myötä. Poissaolot selvitetään sähköisessä järjestelmässä. Alle 18-vuotiaan poissaolon selvittää huoltaja. Yli 18-vuotias voi selvittää poissaolonsa itse. Poissaolosta voi edelleen antaa myös kirjallisen selvityksen, esim. terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli opiskelija joutuu muun kuin sairauden takia poissa koulusta, on asiasta sovittava etukäteen joko aineenopettajan, ryhmänohjaajan tai rehtorin kanssa. Luvan poissaoloihin voi myöntää aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai rehtori Muuramen kunnan hallintosäännön mukaan. Huoltaja ei voi myöntää nuorelleen vapautusta koulutyöstä. Selvittämättömät ja aiheettomat poissaolot voivat vaikuttaa heikentävästi arviointiin tai ne voivat johtaa kurssin keskeytymiseen.

Aineenopettaja seuraa poissaoloja oman kurssinsa osalta. Mikäli poissaoloja on useita ja niitä ei ole selvitetty, aineenopettaja keskustelee poissaoloista opiskelijan kanssa ja tarvittaessa on yhteydessä myös huoltajaan. Opiskelijan kurssi keskeytyy, mikäli hän ei pysty hän saavuttamaan kurssin tavoitteita poissaolojensa takia.

Ryhmänohjaaja seuraa ryhmäläistensä kokonaispoissaolojen määrää. Poissaolojen lisääntyessä ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja on tarvittaessa yhteydessä myös huoltajaan. Mikäli opiskelijan poissaolot ylittävät lukuvuodessa 60 tuntia, ryhmänohjaaja kutsuu koolle yksilön opiskelijahuoltoryhmän. Ryhmän kokoonpano päätetään tilanteen mukaan ja siitä sovitaan myös opiskelijan kanssa.

Opiskelija-asiain pedagoginen palaveri pidetään joka jakso arvioinnin valmistuttua. Palaveriin osallistuvat opettajat, opinto-ohjaaja, rehtori ja erityisopettaja. Ryhmänohjaaja perehtyy oman ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloihin ja opintojen etenemiseen. Mikäli niissä ilmenee ongelmia, palaverissa sovitaan, kuka tai ketkä keskustelevat opiskelijan kanssa.

 

Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

 

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäisemistä ja käyttöön puuttumista koulussa ohjaavat seuraavat lait:

• lastensuojelulaki (2007/417)
• tupakkalaki (2010/ 698)
• alkoholilaki (1994/143)
• huumausainelaki (2008/373)
• päihdehoitolaki (1986/41)

 

Koulun ehkäisevää päihdetyötä Muuramessa koordinoi lasten ja nuorten päihdetyöryhmä, johon kuuluu koulukuraattori ja jäseniä kaikilta kouluasteilta, kouluterveydenhuollosta, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Päihdetyöryhmä suunnittelee ehkäisevää päihdetyötä lukuvuosi kerrallaan. Työryhmä seuraa koulujen päihdetilannetta ja reagoi siihen. Työryhmä saa tietoa koulun päihdetilanteesta kouluterveyskyselyistä ja laatii täydentäviä kyselyitä, mikäli tarvetta ilmenee. Työryhmä tiedottaa ajankohtaisista koulutuksista sekä pitää yhteyttä eri yhteistyötahoihin. Työryhmä toteuttaa erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja päihteettömyyttä tukevaa ryhmätoimintaa koulussa.

 

Päihdekasvatus pohjautuu koulun opetussuunnitelmaan ja sitä toteuttavat opettajat, rehtorit, lasten ja nuorten päihdetyöryhmä sekä mahdollisesti ulkopuoliset tahot. Oppiaineista mm. terveystieto ja biologia sisältävät päihdekasvatusta.

 

Merkittävä osa ehkäisevää päihdetyötä ovat koulun käytännöt (mm. poissaolojen seuranta), opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta (oppilaskuntatoiminta, tutortoiminta), opiskeluhuollon käytännöt, yhteistyö huoltajien kanssa (mm. vanhempainillat, vanhempainyhdistys) sekä yhteistyö muiden toimijoiden (koulupoliisi, järjestöt).

 

Oppilaitoksen alueella ja koulun toiminnassa on tupakan, nuuskan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö kielletty. Koulussa tai koulun tapahtumassa kukaan ei voi olla päihteiden vaikutuksen alaisena. Lukion turvallisuussuunnitelmassa on selvitetty puuttumismalli tilanteisiin, jos epäillään opiskelijan olevan alkoholin tai huumeiden vaikutuksenalaisena. Tupakoinnista tai nuuskan käytöstä koulun alueella seuraa aina kirjallinen varoitus.

 

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset puuttuvat nuoren tupakan, alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön välittömästi. Asia otetaan puheeksi opiskelijan kanssa ja alle 18-vuotiaan kohdalla otetaan yhteys huoltajaan, jos alaikäisellä ei ole painavaa syytä kieltää yhteydenottoa. Tarvittaessa asia käsitellään myös yksilön opiskeluhuoltoryhmässä. Päihteiden käytön opiskelijakohtainen ehkäisy ja arviointi ovat osa kouluterveydenhuollon terveystarkastusta. Lastensuojeluilmoitus tehdään alle 18-vuotiaiden osalta, mikäli opiskelija on ollut esim. päihtyneenä kouluaikana.

 

Yhteistyö ja käytänteet oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä

oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa (terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 § ja

valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja nuorten

ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011 12 §).

 

Lukion turvatiimi päivittää turvallisuussuunnitelmaa. Lukuvuoden toisessa opettajainkokouksessa käydään läpi koko turvallisuussuunnitelma. Ryhmänohjaustunnilla käydään uusien opiskelijoiden kanssa perusteellisesti läpi turvasuunnitelman keskeiset asiat ja jatkavien opiskelijoiden kanssa kerraten. Joka vuosi järjestetään myös turvatiimin suunnittelemat harjoitukset, kuinka toimia uhkatilanteessa ja palohälytyksen soidessa. Erityisesti ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja hyvinvointia ja ottaa tarvittaessa huolensa puheeksi. Opiskelijoiden tilanteesta raportoidaan jokaisen jakson jälkeen opiskelija-asioiden palaverissa.

 

Opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen uuden opiskelijan kanssa ensimmäisen lukuvuoden aikana sekä aina tarvittaessa. Myös ryhmänohjaaja käy lyhyen tutustumiskeskustelun jokaisen ryhmäläisensä kanssa lukion alussa. Käytännössä lukion opiskelija voi ongelmatilanteissa kääntyä kenen tahansa lukion työntekijän puoleen ja jokaisen työntekijän velvollisuus on auttaa opiskelijaa tai ohjata häntä saamaan apua joltain asiantuntijalta. Lukiossa on kehitetty ryhmänohjaustuntien sisältöjä painottaen yhä enempi ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja opiskelijoiden toistensa tuntemista. Tiedottamisen sijaan korostuu keskustelu.

 

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastus tehdään kolmen vuoden välein ja siinä todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja.

 

Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

 

Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5 §). Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään opiskelijan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan suostumukseen (lukiolaki 714/2018 58 § ja Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.) Opiskelijan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 §). Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä (EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), lukiolaki 714/2018 58 §, laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 22 §, muutettu lailla 377/2022, ja 23 §.)

 

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

 

Opiskelijan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja

psykologipalvelut) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 16 §, muutettu lailla 377/2022).

 

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huolen havaitsija ottaa huolen puheeksi nuoren ja huoltajansa kanssa, minkä jälkeen hän on ottaa yhteyttä opiskelijan tarvitsemaan palveluun tai kokoaa yksilön opiskeluhuoltoryhmän yhdessä nuoren (ja hänen huoltajan) kanssa.

Vanhemmat tai opiskelija voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin tai -kuraattoriin nuoren kasvuun, kehitykseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä.

Koulukonsultaatio on opiskeluhuollon tukea koulun henkilöstölle. Se on eri ammattiryhmien ammattitaidon hyödyntämistä, mikä auttaa jaksamaan muutoksessa, jäsentää työtä ja parantaa yhteistyötä. Konsultaatiossa voidaan myös suunnitella opiskeluhuollollisia toimenpiteitä. Käytössä on sekä nimellinen että nimetön konsultaatio. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenten on mahdollista konsultoida opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiaan tahoja.

 

- yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen,

suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki

1287/2013 19 §)

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon prosessi on kuvattu mallissa Kun huoli herää.

Muuramen kouluissa on käytössä huolen puheeksi ottamisen menetelmä,  jolla puututaan myönteisesti ja avoimesti huolenaiheisiin. Se on tapa ottaa hankala asia puheeksi kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Varhainen puuttuminen nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Huoli puheeksi toimintatapa kehittää ja varhaistaa kodin ja koulun avointa yhteistyötä.

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajansa osallistumisen itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista.

Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan asiantuntijaryhmän. Muuramessa ryhmää kutsutaan yksilön opiskeluhuoltoryhmäksi. Yksilön opiskeluhuoltoryhmä tukee opiskelijan koulunkäyntiä ja etsii ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin monialaisesti yhteistyössä huoltajan ja opiskelijan kanssa. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tavoite on kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Periaatteena on, että yksilölliset tukitoimet sovitaan ryhmässä yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän (monialainen asiantuntijaryhmä OHL 19 §) kokoonpano ja kokoon kutsuminen perustuvat aina opiskelijan (ja huoltajan) yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen. Kokoonkutsujana, puheenjohtajana ja opiskelijan (ja huoltajan) suostumuksen pyytäjänä toimii se henkilö, joka on laittanut asian vireille.

- opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen koulutuksen

järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 20 §, muutettu lailla 377/2022 ja 21 §)

 

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan opiskelijan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskelijahuoltorekisterissä. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen.

Henkilötietojen käsittelystä opiskelijahuollossa vastaa hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta, joka on myös opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjä. Opiskeluhuollon rekisteriseloste on nähtävissä Muuramen lukion kotisivulla.

 

 Tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai opiskelijan opetukseen

osallistumisen epäämisen yhteydessä (lukiolaki 714/2018 41 §, muutettu lailla 165/2022)

 

Ennen kurinpitopäätöstä opiskelijalle taataan kuulemistilaisuus. Alaikäisen opiskelijan kuulemistilaisuuteen kutsutaan mukaan lapsen vanhemmat ja huoltajat. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla toimitaan samalla tavalla, jos hän antaa luvan huoltajille ilmoittamiselle ja heidän osallistumiselleen kuulemistilaisuuteen. Opiskelijalle taataan mahdollisuus opiskeluhuollon palveluihin sekä kurinpitotoimen että opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä.

 

 

 

 

 

Opiskelijan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

oppilaitoksessa.

 

Opiskelijan koulupäivän aikana tapahtuva hoito ja lääkitys sovitaan yhteistyössä opiskelijan/huoltajan, koulun ja kouluterveydenhuollon sekä hoitavan tahon kanssa suullisesti ja tarvittaessa kirjallisesti. Opiskeluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu opiskelijan terveydenhuollosta, jolloin opiskeluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Kouluruokailun tavoitteena on ohjata opiskelijaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi pääruokavaihtoehtoa; ns normaaliruoka sekä kasvisruoka. Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailun suosituksia (2008). Ruoka on monipuolista, tasapainoista ja maistuvaa. Monipuolisuus saavutetaan, kun ateriaan valitaan raaka-aineita ruokakolmion jokaisesta lohkosta. Ruokailun suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon kalenterivuoden juhlapäivät, teemapäivät ja –viikot. Sairauksien, uskontojen ja eettisten vakaumusten edellyttämät erityisruokavaliot otetaan suunnittelussa huomioon.

 

Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

 

Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja terveystarkastukseen lukio-opintojen aikana. Koululääkärille ohjataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskelijoilla on myös mahdollista varata aika hammashuoltoon. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kolmena päivänä viikossa ja tarvittaessa myös muina päivinä. Ensiaputilanteissa yhteyttä voi ottaa myös muihin kouluterveydenhoitajiin. Opiskeluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan koulun verkkosivuilla, Wilmassa ja lukuvuositiedotteessa. Sairaanhoitopalvelut tuotetaan yhteistyössä Muuramen terveyskeskuksen kanssa.

 

3) Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa

työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

 

Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen

ammattilaisten yhteinen tehtävä (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 4 §). Opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

 

 

 

 

 

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

 

Opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus

koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022)

 

Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajakunnan, opiskelijakunnan hallituksen, yleisen opiskeluhuoltotyöryhmän ja vanhempainkerhon kanssa. Yleinen opiskeluhuoltotyöryhmä ja opettajakunta suunnittelee vuosittain lukuvuoden toimintaa ja yleisen opiskeluhuollon tehtäviä sekä arvioi toteutumista lukuvuoden lopuksi.

 

Lukion opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

 

Rehtori perehdyttää uudet henkilöstön jäsenet yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön uuden työntekijän perehdytysmateriaalin osana. Lukion opettajatiimit (kestävän kehityksen ja yrittäjyyden tiimit) perehdyttävät uusia jäseniä lukion yhteisölliseen toimintaan.

 

Yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu,

erikoissairaanhoito ja poliisi

 

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan nuorisotyön sekä Innolan ja järjestöjen kanssa.

Lukiolaiset voivat saada töitä Innolan Duuniringin kautta. Innolan valmentaja ohjaa myös lukion työosuuskunta Kisällin talousvastaavaa. Innolan kautta lukiolaiset voivat saada myös perehdytystä kesätöihin.

 

Nuorisopalvelut ohjaavat nuorisovaltuustoa, jonka jäseninä on lukiolaisia ja yläkoululaisia. Etsivä nuorisotyöntekijä jalkautuu lukiolle säännöllisesti ja osallistuu lukion yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. Seurakunnan nuorisotyöntekijät käyvät säännöllisesti lukiolla kuulostelemassa nuoria ja tapaamassa heitä. Kriisien yhteydessä seurakunta avustaa lukiota järjestämällä mahdollisuuksia tulla keskustelemaan ja kertomaan huolistaan.

 

Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen yleiseen hätänumeroon (112). Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään turvallisuussuunnitelman päivityksen ja turvakoulutusten yhteydessä. Poliisi tarkastaa ja antaa lausuntonsa lukion turvallisuuskansiosta.

 

 

 

 

Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen

opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 11 §)

 

Opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan lukion yhteisöllisyyttä tukevista toiminnoista sekä opiskeluhuollon palveluista aktiivisesti mm. opinto-ohjauksen tunneilla, vanhempainilloissa, opinto-oppaassa, ilmoitustauluilla ja sähköisesti Wilma-järjestelmän, kotisivujen ja lukion sosiaalisen median kautta. Opiskeluhuoltohenkilöstö osallistuu vanhempainiltoihin erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Opiskeluhuollosta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyökumppaneille on rehtorin ja opiskeluhuollon toimijoiden vastuulla. Opiskeluterveydenhuollon, psykologin ja koulukuraattorin yhteystiedot löytyvät koulun ja kunnan nettisivuilta sekä lukuvuositiedotteesta. Lukion 1.vuoden opiskelijat opiskelijat käyvät tutustumassa opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon tiloihin syyslukukaudella.

 

4) Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä

kriisisuunnitelma

 

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus (lukiolaki 714/2018 40 §). Turvallisuuden varmistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

 

Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan,

kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin

puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (lukiolaki 714/2018 40 §, muutettu lailla 165/2022). Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 23 §, lastensuojelulaki 471/2007 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014 35§).

 

Kiusaamisella ja väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai samaan aikaan. Koulukiusaamisella ja -väkivallalla tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi henkilö kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta voivat ilmetä monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Koulussa voi esiintyä myös sukupuolista häirintää ja ahdistelua. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa.

Kiusaamisen ehkäisy edellyttää ryhmä- ja yhteisötason toimintaa, koska kiusaajan toimintaa tukee muiden kannustus, vaikeneminen tai syrjässä pysyminen. Kiusaamiseen tulee puuttua heti!

Kiusaamistapauksesta tai kiusaamisen epäilystä tehdään heti ilmoitus rehtorille, joka tutkii asiaa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Muuramen lukion toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi sekä nuorta koskevassa väkivaltatilanteessa tai seksuaalirikosepäilyssä on koulun turvallisuuskansiossa.Yli 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla menetellään samoin, paitsi ei tehdä lastensuojeluilmoitusta.Tavoitteena on saada opiskelijalta lupa ottaa yhteys vanhempiin ja tarvittaessa myös sosiaalitoimeen.

 

Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös netissä tai tekstiviesteillä.

Häirintään suhtaudutaan Muuramen kouluissa vakavasti ja siihen pyritään puuttumaan välittömästi. Häirintää ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Häirintään puuttuu ensiksi se aikuinen, jonka tietoon häirintä tulee. Hän selvittää tilannetta ja puhuttelee häiritsijää. Tarvittaessa ja vakavissa häirintätilanteissa edetään kiusaamisen puuttumismallin mukaisesti.

 

Lukiossa tehdään ajoittain kiusaamiskysely opiskelijoille ja kolmen vuoden välein tehdään tasa-arvokysely. Vuosittain tehdään hyvinvointikysely opiskelijoille. Kouluterveyskyselyssä tulee myös näitä teemoja esille. Kaikkien em. kyselyiden tuloksia käsitellään sekä opiskelijoiden, vanhempien että opettajien kesken. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien luettavissa Wilmassa. Tulosten pohjalta ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Mikäli esille tulee kiusaamiseen, väkivaltaan tai häirintään liittyvä tapaus, siihen puututaan välittömästi. Se työntekijä, joka on saanut tiedon asiasta, keskustelee ensin molempien osapuolten kanssa. Tarvittaessa hän vie asiaa eteenpäin rehtorille ja opettajakunnalle.

 

Mikäli tilanne vaatii, kutsutaan koolle yksilön opiskeluhuoltoryhmä, joka selvittää tilannetta perinpohjaisesti eri osapuolten ja mahdollisesti myös huoltajien kanssa. Tilanteesta riippuen mukaan tulee myös muita viranomaisia, kuten poliisi tai sosiaalityöntekijä. Uhrille ja tekijälle voidaan tarjota mahdollisuutta keskusteluihin psykologin, kuraattorin, terveydenhoitajan tai muun työntekijän kanssa. Myös jälkiseurannasta on huolehdittava. Ne henkilöt, jotka asiaa hoitavat, sopivat käytännön toimenpiteet seurannalle.

 

Alaikäisten osalta perheitä tiedotetaan välittömästi, mikäli ilmenee kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla pyydetään lupa ottaa yhteyttä kotiin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Huoltajat ovat mukana yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaamisissa. Tapauksen mukaan otetaan yhteyttä siihen viranomaiseen, kenelle asia kuuluu. Mikäli kyseessä on fyysinen tai psyykkinen väkivalta, asiasta otetaan yhteys poliisiin.

 

Opettajat perehdytetään suunnitelmaan vuosittain toisessa opettajainkokouksessa. Uusien opiskelijoiden kanssa käydään suunnitelma läpi ryhmänohjaustunnilla.

Vanhempia tiedotetaan muuttuneesta opiskeluhuoltolaista ja siihen liittyvistä uusista menettelytavoista. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä päivitetään suunnitelma kerran vuodessa. Samalla arvioidaan kulunutta lukuvuotta.

 

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää myös lukiota koskevan yhteisen kriisisuunnitelman. Lisäksi lukiolla on oma turvallisuuskansionsa, joka sisältää koulukohtaisen kriisisuunnitelman.

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmasta määrätään tarkemmin lukion opetussuunnitelman perusteissa (Määräys OPH-2263-2019).