Suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Kurinpitosuunnitelma

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Kurinpitosuunnitelman vaihtoehtoja

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Yhteistyö kurinpitosuunnitelman laadinnassa

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

Kurinpitosuunnitelma Myrskylä

Kurinpitosuunnitelman valmistelee koulun henkilökunta. Lukuvuoden alussa suunnitelma esitellään koulun oppilaille. Myös huoltajia kuullaan opetussuunnitelman laadintavaiheessa. Viimeistään lukuvuoden alussa tiedotetaan asiasta huoltajia. Koulun henkilöstö arvioi opetussuunnitelmaa vuosittain ja tekee mahdollisia muutoksia. Koulujaosto tekee mahdolliset muutokset kesän kokouksessa.


Kasvatuskeskustelut

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu voidaan käydä, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelujen tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää häiriökäyttäytymistä kouluissa. Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä käyttäytymisensä seuraukset. Käyttäytymisestä keskustellaan yhdessä oppilaan kanssa, jotta oppilaalle tulisi tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Oppilas joutuu myös välittömästi pohtimaan käyttäytymistään ja ottamaan vastuuta omista teoistaan.Tyypillisiä kasvatuskeskusteluasioita ovat mm:
  • epäasiallinen kielenkäyttö / -käytös
  • häiriökäyttäytyminen välitunneilla
  • toistuva oppituntien häirintä
  • tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan
  • myöhästely / luvaton poissaolo oppitunneilta
  • koulun alueelta poistuminen
  • tupakointi
  • ilkivalta
  • koevilppi ja väärentäminen
  • muu sääntöjen rikkominen
Kasvatuskeskustelu pyritään toteuttamaan mahdollisesti saman päivän aikana kun rike on tapahtunut. Kasvatuskeskustelun kyseisen oppitunnin pitänyt opettaja, välitunnin valvonut opettajavalvoja. Jos kyseessä on muu kuin oma luokanopettaja (tai ELO) voi kasvatuskeskustelun järjestää yhteistyössä paikalla ollut opettaja ja luokan opettaja. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan. Mahdollisuuksien mukaan ja tilanteen vakavuuden huomioon ottaen kasvatuskeskustelun pitänyt opettaja voi olla puhelimitse yhteydessä huoltajaan saman päivän aikana.


Muiden kurinpidollisten keinojen käyttö

Selkeissä väkivaltatilanteissa oppilaalle voidaan määrätä kasvatuskeskustelun sijaan myös jälki-istunto. Jälki-istunto voidaan myös määrätä jos useampi kasvatuskeskustelu osoittautuu tehottomaksi.

Kasvatuskeskustelujen ja jälki-istuntojen osoittautuessa tehottomiksi puuttumiskeinoiksi annetaan oppilaalle kurinpitorangaistuksena kirjallinen varoitus. Myös erityisen raskauttava teko johtaa kirjalliseen varoitukseen. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori noudattaen asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Oppilaan erottaminen määräajaksi on voimakkain kurinpitorangaistus ja voidaan käyttää, jos muut kurinpitokeinot ja kirjallinen varoitus ovat osoittautuneet tehottomiksi. Asian valmistelee rehtori ottaen huomioon määräaikaiseen erottamiseen liittyvän lainsäädännön. Päätöksen määräaikaisesta erottamisesta tekee koulujaosto.

Hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet

Hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet ohjaavat ojentamista ja kurinpitoa. Hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuusperiaate, suhteellisuusperiaate, objektiviteetti-periaate ja tarkoitussidonnaisuudenperiaate. Näiden toteutuminen varmistetaan opettajien perehdytyksellä.

Henkilökunnan perehdytys ja osaamisen varmistaminen

Opettajat ja rehtorit ovat virkasuhteessa, koska he käyttävät julkista valtaa mm. kurinpidossa. Rehtori huolehtii siitä, että opettajat perehtyvät huolellisesti kurinpidollisten toimivaltuuksiensa käyttämiseen.Tämä suunnitelma käsitellään yhteisesti lukuvuoden alkaessa esim. suunnittelukokouksessa. Ohjeet tulee olla helposti saatavilla asioiden tarkistamista varten. Uutta opettajaa opastettaessa perehdyttäjä käy nämä läpi ja kertoo, kenen puoleen opettaja voi kääntyä epävarmoissa tilanteissa.

[42] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)
[43] Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a-36 i § (1267/2013)
[44] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)
[45] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)