Tiivistelmä

Koulussa opetetaan arvostavaa suhtautumista kaikkiin ihmisiin ja kerrotaan perustietoa sukupuolen moninaisuudesta. Koulussa rakennetaan toimintakulttuuria, jossa kunnioitetaan kaikkia koulussa työskenteleviä henkilöitä niin lapsia kuin aikuisia. Muistamme, että jokainen meistä on erilainen.

Koulun tehtävänä on noudattaa vallitsevaa opetussuunnitelmaa, lakien ja säädösten mukaisesti.

Järjestyssäännöt sisältävät yleisiä koulussa noudatettavia sääntöjä.

Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä.

Oppimisympäristö suunnitellaan esteettömäksi.

Taustaa

Tasa-arvolaki velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa.

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus-, tutkimus- ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Tasa-arvolaki 5 a § (30.12.2014/1329)
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:
1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta

2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi;

3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee laatia toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma eli toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu tukee osaltaan opetuksen ja työyhteisön kehittämistä.

Sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tulee ennaltaehkäistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulussa opetetaan arvostavaa suhtautumista kaikkiin ja kerrotaan perustietoa sukupuolen moninaisuudesta.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla.

Yhdenvertaisuuden edistäminen oppilaitoksissa

Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjensekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tässä laissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan.

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Mitä tässä laissa säädetään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä, sovelletaan vastaavasti syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Perusopetuslaki säätelee opetusta

Opetuksen tavoitteena on herättää oppilaissa myönteinen suhtautuminen oppimiseen ja opiskeluun elämän eri vaiheissa. Lainsäädännön ja opetusta ohjaavien valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon ottaen ja niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tämä periaate on pohjana kaikelle opetuksen sekä muun perusopetusta tukevan toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle koulussa.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä periaatteita.

Kodin ja koulun yhteistyön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulu. Yhteistyössä kodin ja koulun välillä opetuksen järjestäjät päättävät yhteistyön tavoista ja muodosta. Kodin ja koulun yhteistyöhön kuuluu huoltajien ottaminen mukaan koulutyön yhteiseen suunnitteluun ja huoltajien kanssa käytävä yhteydenpito.

Lähtökohtana koulutyössä on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu.

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee yhteistyössä kotien kanssa. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Kodin ja koulun yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Kodin ja koulun yhteistyössä tulee toisinaan esille tilanteita, joissa kodin ja koulun käsitykset opetuksen ja kasvatuksen sisällöstä ja toteuttamista poikkeavat toisistaan. Erilaisten näkemysten taustalla voivat olla esimerkiksi uskonnolliset ja kulttuuriset syyt.

Oppivelvollisuus

Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus koskee näin ollen myös Suomessa vakinaisesti asuvia muun maan kuin Suomen kansalaisia. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppilaan on lain mukaan suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Vakaumukseen ja kulttuuriin liittyvät tavat

Käytännön koulutyössä voi esiintyä tilanteita, joissa huoltaja kokee, että kodin uskonnollinen vakaumus tai kulttuuriin liittyvät tavat ovat ristiriidassa muille oppilaille annettavasta opetuksesta tai työmuodoista. Tällaisissa tilanteissa on tarkoituksenmukaista keskustella huoltajan kanssa ja tuoda esille opetusta koskevien normien sisältämiä periaatteita. Mahdolliset poikkeamiset tulee toteuttaa opetuksellisina ratkaisuina esimerkiksi ryhmän sisällä opetusta eriyttämällä. Oppilasta ei voida pelkästään esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen perusteella vapauttaa jonkin yhteisen oppiaineen opetuksesta. Myöskään jonkin oppiaineen valtakunnallista tai paikallista oppimäärää ei voida muuttaa tai räätälöidä huoltajan uskonnollisten tai kulttuuristen näkemysten perusteella.

Hyväksytty opetussuunnitelma määrittelee opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain. Ne koskevat kaikkia perusopetukseen osallistuvia. Koulun ja opettajan tulee päättäessään joustavista opetusjärjestelyistä tai eriyttäessään opetusta ottaa huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus, opetussuunnitelman toteutuminen sekä erilaiset vastuukysymykset. Opettaja on virkavastuussa siitä opetusryhmästä, jota hän opettaa työjärjestykseen merkittynä aikana. Jos oppilas tekee tuntien aikana eriytettyjä tehtäviä tai muuta toimintaa, opettajan tulee pystyä valvomaan oppilasta.

Sukupuoleen perustuva häirintä ja seksuaalinen häirintä

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluun, jossa ei tarvitse pelätä häirinnän kohteeksi joutumista. Häirintä on yhteydessä terveysriskeihin, koulunkäynnin vaikeuksiin ja nuorten riskikäyttäytymiseen. Siksi on tärkeää, että häirinnän kohteeksi joutunut tai häirintää havainnut oppilas uskaltaa kääntyä aikuisen puoleen, ja että häirintään osataan puuttua asianmukaisesti.

 

Myrskylän koulussa

Myrskylän koulussa huolehditaan, että oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksessa käytettävät työvälineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että osalla oppilaista on käytettävissä omia digitaalisia laitteita. Mikäli opetukseen sisältyy leirikouluja, retkiä tai opintokäyntejä, varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua varallisuudesta huolimatta. Oppilaalla on oikeus saada myös maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.

Järjestyssäännöt sisältävät yleisiä koulussa noudatettavia sääntöjä.

Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä.

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Säännöt ovat voimassa oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella. Järjestyssääntöjä on noudatettava esimerkiksi luokkaretkillä ja leirikouluissa.

Rehtorin ja opettajan tulee puuttua lainsäädännön vastaiseen käyttäytymiseen, vaikkei järjestyssäännöissä asiasta määrättäisi.

Koulun kasvatustehtävään kuuluu lisäksi yleisesti oppilaiden ohjaaminen hyvään käytökseen ja vastuullisuuteen koulumatkalla.

1. ja 2.lk

Vuosiluokat 1 ja 2 ovat koululaiseksi kasvamisen aikaa, jolloin oppilas rakentaa identiteettiään oppijana ja kouluyhteisön jäsenenä.

Kunkin oppilaan omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymistä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineen ja kokemuksineen. Työtapojen ja oppimisympäristöjen monipuolisuudella varmistetaan mahdollisimman monelle myönteisiä oppimiskokemuksia.

Oppimateriaalien valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolten esittämisen tapaan sekä kuvastoissa että teksteissä. Opetus tukee jokaisen oppilaan kasvua täysivaltaiseksi yhteisön jäseneksi.

Oppilaita voidaan opettaa tunnistamaan sukupuoleen liittyviä odotuksia ja luuloja ja heitä voidaan auttaa ymmärtämään, että heidän ei tarvitse rajoittaa omaa toimintaansa niiden mukaan. Oppilaiden keskinäistä kunnioittavaa kohtelua voidaan edistää niin, että opettaja puuttuu epätasa-arvoiseen kohteluun oppilaiden välillä ja näyttää itse hyvää esimerkkiä. Tuetaan hyvää koulukaveruutta. Oppilaan rakentaessa omaa sukupuoli-identiteettiään ymmärtävä ja moninaisuuteen myönteisesti suhtautuva opettaja on avainasemassa.

3.-6.lk

Vuosiluokat 3 - 6 ovat oppijana kehittymisen aikaa. Oppilaan omien opiskelutapojen ja -taitojen arviointi kehittyy ja monipuolisuus lisääntyy. Oppilaiden osallisuus ja osuus opetuksen suunnittelussa lisääntyy. Varhaismurrosikään kuuluva kiinnostus eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin rikastaa opetusta. Vuosiluokilla 3 - 6 opettaja kohtaa monenlaisissa kehitysvaiheissa olevia varhaismurrosikäisiä oppilaita. Opettajan on tärkeää etsiä luontevia ja kannustavia tapoja käsitellä oppilaidensa kanssa heidän kasvuaan.

Vuosiluokilla 3 - 6 olevat oppilaat tulevat entistä tietoisemmiksi omasta sukupuoli-identiteetistään. Tyypillistä on, että oppilaat haluavat sitoutua vahvasti oman sukupuolensa ryhmään. Vuosiluokkien 3 - 6 aikana riskinä on, että ystävyyssuhteet tyttöjen ja poikien välillä seksualisoidaan. Tätä seksualisointia voi olla sekä aikuisten että ikätoverien puheessa. Jos oppilas ei tunne selkeästi kuuluvansa tyttöjen tai poikien ryhmään, hän voi tarvita opettajalta tukea omassa kasvussaan. Opettaja voi kokea epätyypillisen sukupuolen ilmaisun tukemisen haasteellisena.

Vuosiluokat 3 - 6 ovat otollista aikaa vahvistaa oppilaan tasa-arvo-osaamista. Oppilaan tulee saada kokea olevansa osa sukupuolten tasa-arvoa edistävää yhteisöä. Tätä tuetaan ottamalla esiin epätasa-arvon kokemuksia ja tekemällä niiden pohjalta muutoksia toimintatapoihin. Oppilaat oppivat arvioimaan, kohdellaanko tyttöjä ja poikia yhdenvertaisesti. Oppilaan tulisi myös pystyä pohtimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä tarvittaessa muuttamaan sitä. Opettaja puuttuu oppilaiden keskinäiseen epätasa-arvoiseen käyttäytymiseen. Sukupuolittunutta kiusaamista ja häirintää voidaan ennaltaehkäistä opettelemalla tunnistamaan sitä omassa ja toisten käyttäytymisessä sekä opettelemalla vastustamaan vertaispainetta.

 

Erityisesti liikunnan opetukseen liittyviä asioita

Liikunnanopetus ja pukeutuminen

Esimerkiksi oppilaiden erilainen kulttuurinen ja uskonnollinen tausta voi synnyttää tilanteita, joissa liikuntatunneille pukeutuminen aiheuttaa erilaisia näkemyksiä. Oikeus kulttuuri- tai uskontoperäiseen pukeutumiseen kuuluu perustuslaissa säädetyn yksityisyyden suojan piiriin.

Toisaalta oppilaalta perusopetuslaissa edellytettyyn asialliseen käyttäytymiseen voidaan katsoa kuuluvan myös asiallinen pukeutuminen. Pukeutumisen asiallisuutta arvioitaessa tulee huomiota kiinnittää esimerkiksi siihen, että jokainen oppilas on voitava tunnistaa muun muassa oppilasarvioinnin toteuttamiseksi. Oppilas ei myöskään saa pukeutua sellaisiin vaatteisiin, että ne voivat vaarantaa hänen turvallisuuttaan tai terveyttään. Liikunnan lisäksi vaaratilanteita voi syntyä myös esimerkiksi käsityössä ja kotitaloudessa.

Uinninopetuksesta

Tavoitteeksi opetushallinnossa on asetettu, että näiden taitojen opetusta olisi muodossa tai toisessa jokaisessa suomalaisessa peruskoulussa. Perusteena koulujen uimaopetukselle siis on, että uimataito on suomalaisille kansalaistaito ja kouluissa annettavalla uima- ja vesipelastusopetuksella on suuri merkitys vesiliikunnan turvallisuuden edistämisessä maassamme.

Pääsääntö perusopetuksessa on, että oppilaan tulee osallistua koulun järjestämiin opetustilanteisiin. Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uintitaidon ja koulu on vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Poissaolot

Perusopetuslakiin (628/1998) tehty lisäys (477/2003) velvoittaa opetuksen järjestäjää seuraamaan oppilaan poissaoloja ja ilmoittamaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua myös oppilashuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä huoltajan kanssa turvaamaan oppilaan koulunkäynti.

Arviointi: Tämä tasa-arvosuunnitelma tarkistetaan kolmen vuoden välein. Opettajakunta, oppilashuoltohenkilöstö sekä oppilaskunta ovat mukana sisällön arvioinnissa ja päivittämisessä.