2.1. Yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Oppilas- ja opiskelijahuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun ja oppilaitoksen yhteisöllistä toimintatapaa.

Tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puuttua tarvittaessa ongelmiin. Tärkeänä tehtävänä on terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön luominen, mielenterveyden suojaaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön kuuluu koko kouluyhteisön ja oppilaitoksen, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja voidaan suunnitella koulun henkilökunnan kesken, oppilaiden kanssa tai yhteistyössä huoltajien sekä koulun yhteistyötahojen kanssa.

Myrskylän koulu on pieni yksikkö joten yhteisöllisessä työssä ja suunnittelussa on mukana koko opetushenkilökunta.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja:

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Koulussa tuetaan oppilaan osallisuutta. Oppilaalla tulee olla tunne, että pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa ja tekemään valintoja sen eteen. Tarkoituksena on, että koulussa tehdään yhteistyötä yli luokkarajojen, oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat riittävästi tietoa koulun toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Hallituksen jäsenet pyritään saamaan jokaiselta luokalta, kuitenkin maksimissaan kaksi oppilasta luokkaa kohden. Hallituksen jäsenet kokoontuvat ohjaavien opettajien johdolla. Oppilaskunta on mukana mahdollisimman paljon koulun arjen suunnittelussa. Hallitus ja koko oppilaskunta on mahdollisimman paljon ja monipuolisesti mukana koulun arjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppilaskunta mm. ideoi, suunnittelee ja järjestää erilaisia teemapäiviä ja –tapahtumia, käsittelee mm. sääntöasioita ja kouluympäristön viihtyisyyttä. Hallituksen jäsenet toimivat tiedonvälittäjinä hallituksen ja luokan välillä. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Jokaisen oppilaan tulisi koulussa tuntea toisensa.

Koulun väki kokoontuu viikoittain yhteisiin tilaisuuksiin. Yhteisissä hetkissä voidaan käsitellä koko koulun yhteisiä asioita, laulaa ja musisoida, leikkiä ja liikkua, nauttia oppilaiden, opettajien tai vierailijoiden esityksistä.

Koulussa järjestetään kummitoimintaa, jossa isommat oppilaat toimivat yhteistyössä pienempien kanssa.

Oppilaat ovat luonnostaan aktiivisia koulun välituntien aikana. Välitunneilla voidaan järjestää lisäksi ohjattua välituntitoimintaa (välkkäri, kerhotoiminta), johon voidaan osallistua luokka-asteesta riippumatta

Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Koulun opetuksessa sekä muussa toiminnassa käytetään tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavia työ- tai toimintatapoja. Tarkoituksena on luoda lämpimiä ihmissuhteita ja tulla kuulluksi. Koulun arjen on oltava selkeätä ja ennakoitavaa. Lapsen tulee tietää miten toimia eri tilanteissa, miten saa apua, miten siirtymätilanteissa toimitaan jne. (Yhteispeli-materiaali ja toimintatavat).

Koulun turvallisuus

Koulun on oltava turvallinen paikka fyysisesti ja henkisesti. Muualla tässä suunnitelmassa on kuvattu nämä asiat yksityiskohtaisesti (mm. toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi).

Hyvinvointi ja terveelliset elämäntavat

Myrskylän koulu on luonut Hyvinvoinnin vuosikellon, jossa on lukuvuoden ajalle kirjattu koko kouluyhteisölle yhteiset kuukausiteemat ja laajemmat kokonaisuudet 2-3 kuukauden ajalle. Myrskylän koululla pidetään viikoittaisia "hyvinvointituokioita", joissa voidaan käsitellä mm. kaveritaitoja ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Vireys lisää toimintakykyä. Koulussa pyritään osaltaan tukemaan lasten liikuntasuositusten toteutumista. Riittävä liikkuminen ja aktiivisuus ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avainasioita. Kouluympäristön tulee olla liikkumiseen innostava. Kouluyhteisössä pyritään kannustamaan vähän liikkuvia oppilaita mukaan yhteiseen sekä omaehtoiseen liikuntaan. Järjestetään lisäksi säännöllisesti liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyviä tempauksia, teemapäivä tai –tunteja sekä leikkimielisiä kilpailuja.

Viihtyisä oppimisympäristö

Oppimis- ja kasvuympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta on olennaista, että koulun tilat pidetään siisteinä, esteettöminä ja turvallisina. Jokainen koulun aikuinen ja oppilas osallistuu osaltaan viihtyisän ympäristön luomiseen ja ylläpitämiseen.

2.2. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Koulun opiskeluhuoltoryhmän tehtävät

Opiskeluhuoltoryhmän tehtäviä ovat

• koulun opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi,
• koulun opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta huolehtiminen,
• koulun opiskeluilmapiiriin, -mielekkyyden ja muun hyvinvoinnin edistäminen,
• koulun toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen ja
• yhteydenpito muihin tukiverkostoihin.

 

Opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano 

Koulun opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulun rehtori ja sijaisena vararehtori. Opiskeluhuollon henkilöstöstä siihen kuuluvat koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Rehtori voi nimetä koulultaan ryhmään pedagogisen hyvinvoinnin edustajan/edustajat. Laaja-alainen erityisopettaja on jäsenenä opiskeluhuoltoryhmässä. Erikseen kuultavia asiantuntijoita ovat esimerkiksi ruokahuollon, koulumatkakuljetusten, lastensuojelun, perheneuvolan ja poliisin edustajat sekä koululääkäri.

Kokoontuminen

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu Myrskylän koululla n. 10 kertaa lukuvuoden aikana. Toimintaa voidaan suunnitella lukuvuosittain esim. vuosikellon avulla. Rehtori ja koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän sihteerinä toimiva Myrskylän koulun laaja-alainen erityisopettaja valmistelevat tapaamiset. Ryhmän sihteeri laatii kokouksista muistion ja vastaa opiskeluhuoltokertomuksesta.

 

Oppilaan (esiopetuksessa lapsen) ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)

Opiskeluhuoltopalveluihin voidaan hakeutua niin oppilaan huoltajien aloitteesta kuin myös koulun henkilökunnan aloitteesta. Koulupsykologille ohjatessa opettaja täyttää koulupsykologin lähetelomakkeen. Koulukuraattorille ja kouluterveydenhoitajalle voi oppilas hakeutua myös oma-aloitteisesti. Esioppilaiden asioissa kuraattori on konsultoitavissa. 

Yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän voi kutsua koolle opettaja, erityisopettaja, rehtori tai opiskeluhuollon henkilöstö. Huoltaja kutsutaan aina paikalle. Mikäli huoltaja ei pääse paikalle, pyydetään suostumus asian käsittelyä varten. Myös oppilas voidaan kutsua mukaan. 

Opiskeluhuoltokertomukset kokoaa erityisopettaja Tero Ylevä. Opiskeluhuoltokertomusten vastuuhenkilönä on myös koulun rehtori. Opiskeluhuoltokertomukset säilytetään arkistokaapissa.

Oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä tai kurinpitotoimen yhteydessä oppilaalla on oikeus tarvittavaan opiskeluhuoltoon. Tämä kirjataan ja tiedotetaan huoltajia.

Opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaava arvio (ml. suostumuksen hankkiminen). Tähän ei Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ole vielä ohjeistusta luonut.  

Huoltaja toimittaa todistuksen koulun keittiöön oppilaan erityisruokavaliosta.

Oppilaan lääkitykseen liittyvät asiat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Huoltajan kanssa tehdään tarvittaessa sopimus oppilaan lääkitsemisestä koulupäivän aikana.

Esiopetusoppilaiden terveydenhuollosta vastaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvolapalvelut.


2.3 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Myrskylän koulu tekee tiivistä yhteistyötä kunnan vapaa-aikapalveluiden, seurakunnan sekä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita on muut kunnan yhdistykset, 4H, Myrskylän suomalainen nuorisoseura, Autoliiton Myrskylän osasto, partiolippukunta Myrskylinnut sekä palokunnan nuoriso-osasto. Edellisten kanssa voidaan suunnitella ja toteuttaa erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja –viikkoja. Yhteistyötahojen kanssa voi olla sovittuja käytäntöjä, esim. ”nuoriso-ohjaajavälkkä” koulussa. Kerhotoimintaa koordinoidaan yhdessä em. tahojen kanssa. Em. tahojen ohjaajien kanssa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä/toimintaohjeista yhteisöllisen toimintakulttuurin sekä turvallisuuden edistämiseksi.



2.4. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko- opintojen suunnittelussa (kts. Myrskylän koulun ohjaussuunnitelma)



2.5. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Opiskeluympäristöllä ja -yhteisöllä on suuri merkitys oppilaan ja opiskelijan terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjen mukaisesti. Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö sekä hyvinvoiva yhteisö muodostuvat hyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalista olosuhteista. Myös henkilöstö hyötyy terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä ja hyvinvoivasta yhteisöstä.


Myrskylän koululla on suoritettu säännöllisesti terveystarkastukset, työturvallisuustarkastukset, työterveystarkastukset ja palotarkastukset. Nämä tarkastukset korvaa nykyään yhteistyönä toteutettava koulun monialainen tarkastus.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tehtävää toteutetaan tarkastamalla oppilaitokset kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön.

Oppilaitosten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tehdään yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa (asetus 338/2011). Se on useiden eri viranomaisten vastuulla.


Pelastuslaitoksen järjestämiä palotarkastuksia ja poistumisharjoituksia on vähintään vuosittain. Harjoituksen tulee ajoittua ainakin alkusyksyyn, jolloin koulussa on uusia oppilaita sekä uusia aikuisia.

Kunnan teknisten palveluiden kanssa tehdään säännöllisiä katselmuksia kiinteistössä. Epäkohdat kirjataan ja korjataan.


2.6. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluterveydenhoitaja sekä hammashoitaja pitävät vuosittain terveystiedon oppitunteja yhteistyössä luokanopettajien kanssa.

2.7. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Poissaoloihin vaikuttaminen on tärkeää työtä, jolla voidaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Poissaolojen hallitsemiseksi ja luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi huoltajia pyydetään ilmoittamaan lapsensa poissaolosta luokanopettajalle mahdollisimman pian jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Ilmoittamisvälineenä voidaan käyttää Wilmaa, puhelinta, tekstiviestiä tai sähköpostia.

Oppilaan poissaoloja seurataan Wilman avulla. Opettaja kirjaa Wilmaan oppilaan poissaolosta tuntimerkinnän, johon merkitään poissaolon syy. Mikäli opettaja ei ole saanut huoltajalta ilmoitusta poissaolosta, hän merkitsee sen huoltajan kuittaamista vaativaksi ja tarvittaessa huoltajan täytyy selvittää tarkemmin poissaolon syy.

Huoltaja kuittaa poissaolot Wilman avulla. Mikäli huoltaja ei ole kuitannut poissaoloa viikon kuluessa, ottaa opettaja yhteyttä huoltajaan poissaolon syyn selvittämiseksi. Huoltaja voi ilmoittaa poissaoloista Wilmassa myös etukäteen.

Opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa luvattomat poissaolot ovat seurausta oppilaan omaan kasvuun ja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvistä vaikeuksista tai kriiseistä. Luvattomat poissaolot voi olla myös seurausta siitä, että oppilas tai opiskelija on ollut jatkuvan kiusaamisen tai häirinnän kohteena koulussa ja oppilaitoksessa tai hänellä on vaikeuksia muiden oppilaiden kanssa tai oppilas- opettajasuhteessaan. Poissaolo voi liittyä myös muuhun mielenterveyteen liittyvään häiriöön tai oireeseen, kuten ahdistuneisuus tai masennus.

Raja sairauteen liittyvän tai ja luvattoman poissaolon välillä on usein häilyvä ja poissalon syiden selvittely edellyttää opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnat ovat yhteistyössä valmistaneet "Läsnäolon tukeminen ja toimenpiteet oppilaan poissaolotilanteessa"-oppaan, joka on opetussuunnitelman liitteenä opetussuunnitelman alkusivulla.


2.8. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on velvollisuus edistää kaikkien yhteisön jäsenten turvallisuutta. Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi tulee kaikkien noudattaa turvallisia työtapoja. Mikäli henkilökunta huomaa työturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, on niistä ilmoitettava viipymättä rehtorille.

Koulun henkilökunnan on tiedettävä, missä koulun ensiapupisteet sijaitsevat ja ketkä henkilökunnasta ovat ensiaputaitoisia. Henkilökunnan ensiaputaitoja pyritään ylläpitämään mm. SPR:n ensiapukoulutuksella.

Koulun ensiapupisteet on sijoitettu seuraavasti:

• Majakka (opehuone)
• Myräkkä
• Teknisen työn tila
• Tekstiilityöluokka

Lisäksi koululla löytyy defibrillaattori liikuntahalli Myräkän käytävän päästä.

Vaikean tapaturman sattuessa (esim. tajuton, selvä murtuma, suuri verenvuoto, paha palovamma) tai sairaskohtauksen sattuessa totea, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä, sen jälkeen, tee hätäilmoitus lähimmällä puhelimella aluehälytyskeskukseen (numero 112), aloita elvyttäminen ja kutsu apua.

Lievemmän tapaturman sattuessa potilas toimitetaan tarvittaessa jatkohoitoon terveydenhoitajalle, terveyskeskukseen, hammashoitolaan asianmukaisella kulkuneuvolla, pienemmillä oppilailla saattaja mukana. Oppilaan huoltajalle ilmoitetaan ennen hoitoon vientiä ja häntä pyydetään ensisijaisesti viemään lapsi jatkohoitoon. Terveyskeskukseen, hammashoitolaan tai ensiapupoliklinikalle on ilmoitettava tuotavasta potilaasta. Paluukuljetus on myös huolehdittava, jos huoltaja ei saata lastaan.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet ensiavusta on kirjattu koulun turvallisuussuunnitelmaan.


2.9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Perusopetuslain (628/1998) 29 §:n mukaan oppilaalla ja lukiolain (629/1998) 21§:n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä kouluyhteisössä. Päihdekasvatuksen tulee olla koko lapsuuden ja nuoruuden kestävä oppimisprosessi, jatkumo varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja lukioon sekä ammatilliseen koulutukseen.

Perusopetuksen (2014) opetussuunnitelman perusteiden mukaan terveystiedon opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita käsitellään opetussuunnitelman mukaan ympäristö- ja luonnontiedossa sekä fysiikassa ja kemiassa.

Kouluterveydenhuollolla on kouluissa merkittävä osuus päihteettömyyden edistämisessä. Säännölliset terveydenhoitajan tapaamiset antavat hyvän mahdollisuuden ottaa päihteet puheeksi lapsen ikää ja kehitystä vastaavalla tasolla.

Päihdekasvatuksessa tehdään yhteistyötä erilaisten ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevien yhdistysten tai järjestöjen kanssa. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi asiantuntijavierailuja, erilaisia toiminnallisia päihdeohjelmia, koulutusta tai vierailukohteita.

Mikäli koulussa nousee esille huoli oppilaan mahdollisesta päihteiden käytöstä:

• Asia otetaan puheeksi oppilaan kanssa.
• Tiedotetaan oppilaan luokanopettajalle.
• Otetaan yhteyttä huoltajiin.
• Tiedotetaan asiasta opiskeluhuoltoryhmä jäseniä.
• Käynnistetään tarvittavat opiskeluhuollolliset toimenpiteet.

2.10. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia opastamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Vanhempien on opastettava ja neuvottava ja tarpeen mukaan kuljettava mukana ja saatettava lasta, kunnes hän oppii itse kulkemaan ja huomioimaan liikennettä. Koulukuljetuksessa olevien lasten huoltajat vastaavat siitä, että lapsi pääsee turvallisesti autoon ja autosta kotiin. Oppilas on koulun vastuulla noustuaan autosta kouluun ja koulun päättymisestä autoon nousuun.

Kuljettaja on vastuussa turvallisuudesta linja-autossa ja taksissa. Kuljettajan ohjeita pitää noudattaa. Kuljettaja on vastuussa kuljetuksen aikana siitä, että voimassa olevia liikennemääräyksiä ja järjestyssääntöjä noudatetaan. Kuljettaja on velvollinen ilmoittamaan koululle järjestys- tai turvallisuusongelmista, jotka saavat alkunsa kuljetuksen aikana. Kuljettajan on yhdessä koulun kanssa ratkaistava ongelmat.

Koulun henkilökunta valvoo oppilaita, jotka odottavat kuljetusta ja heillä on oltava mahdollisuus ohjattuun toimintaan koulun ulko- tai sisätiloissa.