Pakolliset opinnot

Ihminen, ympäristö ja historia (HI1)

Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
  • ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
  • tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
  • ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
  • osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
  • osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana
  • historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
  • historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle
  • ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
  • maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
  • väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
  • rahatalouden ja kaupan kehitys
Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen
  • eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
  • kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
Teollistuminen muuttaa ihmisen ja luonnon suhdetta
  • teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
  • väestökehitys ja muuttoliikkeet
  • jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

Kansainväliset suhteet (HI2)

Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
  • osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
  • osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
  • osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
  • seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
  • osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet
  • kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
  • poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä
  • imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
  • maailmansotien syyt ja seuraukset
  • demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
  • ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan
  • kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
  • dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
  • maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
  • tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
  • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
  • osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret
  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
  • demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
  • suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa
  • itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
  • eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
  • Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
  • Suomi toisessa maailmansodassa
  • kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
Kohti nykyistä Suomea
  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
  • kulttuuri, tiede ja osaaminen
  • kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

Paikalliset lisäykset


Historian opinnot vahvistavat opiskelijan yleissivistystä ja auttavat ymmärtämään muutosprosesseja sekä historian jatkumoa. Opinnoissa painottuu syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä historiatieteen keskeiset taidot. Opintojaksoilla perehdytään Suomen ja maailmanhistorian päälinjoihin sekä tarkastellaan historiallisen kehityksen yhteyttä nykyhetken maailmaan. 

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Historian opinnot tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista vahvistamalla opiskelijan empatiakykyä sekä kykyä pohtia eettisiä kysymyksi. Kaikilla opintojaksoilla tuetaan oppimista ja opiskelijan hyvinvointia taukoliikunnalla, työn jaksottamisella sekä toiminnallisilla menetelmillä.

Vuorovaikutusosaaminen on historian opinnoissa keskeistä opintojen keskustelevan luonteen takia. Pari- ja ryhmäkeskustelut sekä -työskentely ovat keskeisiä työskentelytapoja kaikilla opintojaksoilla. Historian opinnot harjoittavat kuntelu-, argumentointi- ja neuvottelutaitoja.

Yhteiskunnallinen osaaminen kytkeytyy vahvasti historian opiskeluun. Historiassa korostetaan yhteiskunnallisia arvoja kuten demokratia, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Lähdekriittiset taidot ovat pohja monilukutaidolle ja median ymmärtämiselle. Historian opinnot tuovat esille syy-seuraussuhteita, joiden ymmärtäminen tukee yhteiskunnallista osaamista.

Historian opiskelussa monitieteisyys ja luova osaaminen näkyvät erilaisiin tutkimusmenetelmiin tutustumisessa sekä lähteiden arvioinnissa. Opiskelijan omaa luovuutta tuetaan erilaisten työskentelytapojen ja harjoitteiden avulla. Historian opinnoissa käsitellään eri tieteenalojen kehitystä ja vaikutuksia.

Historian opinnoissa eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyvät opintojaksoilla käytävissä keskusteluissa, joissa pohditaan valintojen eettisyyttä sekä ympäristövaikutuksia. Käytämme opinnoissa aineistoja, jotka tukevat tieteellisesti ja eettisesti kestävän kehityksen arvoja. 

Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuvat, kun opiskelija perehtyy erilaisiin kulttuureihin ja globaaleihin yhteyksiin historian opintojaksoilla.   

Arviointi

Historian osaamisessa arvioidaan sekä historiallisten tietojen että taitojen hallintaa ja kehitystä koko oppimisprosessin ajan. Oppimisprosesseja voidaan arvioida formatiivisesti opintojaksojen aikana suullisten tai kirjallisten yksilö-, pari- tai ryhmätöiden avulla. Koe pyritään rakentamaan monipuolisten tehtävien avulla niin, että se mittaa laaja-alaisesti sekä historiallisia tietoja että taitoja.

Historian arvioinnissa keskeitä ovat taito ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja seurausvaikutuksia sekä kyky käyttää erilaisia lähteitä, löytää olennaista tietoa sekä arvioida historian ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Opiskelijat osallistuvat arviointiin yksilöinä tai ryhmissä opettajan arvioinnin lisäksi. Työskentelytavoista ja ja arviointiperusteista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat osallistuvat oppimisprosessinsa ja tavoitteidensa toteutumisen arviointiin joko kirjallisesti tai suullisesti erilaisia menetelmiä apuna käyttäen.



Pakolliset opinnot

1. Ihminen, ympäristö ja historia (HI1) 2op

Moduulissa tutustutaan historiaan tieteenalana ja perehdytään erilaisten lähteiden kriittiseen tutkimukseen harjoitusten avulla. Opintojaksolla voidaan tuottaa jokin tieteenalan taitoja vaativa tuotos esimerkiksi essee tai erilaisiin lähteisiin pohjautuva työ.

Ihminen, ympäristö ja historia moduulissa painottuu laaja-alaisen osaamisen alueista eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteisyys. Moduulit Ihminen, ympäristö ja historia (HI1) sekä Maailma muutoksessa (GE1) muodostavat yhdessä moduulin, jossa keskitytään ihmisen ja ympäristön suhteeseen tarkastellen kysymystä monitieteisesti kestävän kehityksen näkökulmasta.

Moduulissa kehittyvät myös yhteiskunnallinen sekä globaaliosaaminen, kun tarkastellaan yhteiskuntien muotoutumista ja toimintaperiaatteita niin Euroopassa kuin maailmalla. Lisäksi työskentelytavat ja taukoliikunta tukevat vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamista. 

HI2 Kansainväliset suhteet (HI2) 2op

Moduulissa opiskellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Moduulissa kehittyvät myös eettinen, yhteiskunnallinen sekä globaaliosaaminen, kun tarkastellaan valtasuhteiden yhteiskunnallisia ja eettisiä vaikutuksia globaalisti. Lisäksi työskentelytavat ja taukoliikunta tukevat vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamista. 

 

HI3 Itsenäisen Suomen historia (HI3) 2op

Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin, historialliseen empatiaan ja historian tiedon käyttöön.

Moduulissa kehittyvät myös eettisyys ja yhteiskunnallinen osaaminen, kun tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan ja valtion kehitystä. Erilaisten lähteiden käyttö tukee monitieteisyyttä ja luovaa osaamista. Lisäksi työskentelytavat ja taukoliikunta tukevat vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamista.