Kaverit aina taskussa 

 Mihin tahansa menetkin, löytyy monelta aina puhelin taskusta.  Näin ollen myös tieto ja kaverit ovat aina mukana. Pitäisikö puhelin jättää välillä kotiin? 

Puhelinta en jättäisi kotiin, sillä se on suuri apu, jos jotain sattuu. Sieltä löytyy tietoa, jos en ole varma asiasta. Voin soittaa apua paikalla, jos näen kolarin tai ajan itse kolarin. Puhelimen käyttö myös ärsyttää välillä, varsinkin silloin, kun joku keskittyy siihen eikä tärkeämpiin asioihin. 

Sanotaan myös, että puhelin vähentää sosiaalisia tilanteita. Mielestäni puhelin ei vähennä niitä, vain muokkaa niitä. Voit puhelimen avulla jutella kavereillesi erilaisten sovelluksien avulla. Jos haluaa kavereita nähdä kasvotusten voi senkin sopia viestimällä. Toki jos kasvotusten keskustellaan kavereiden kanssa ja joku on puhelimella, vähentää se sosiaalisia tilanteita, mutta se on hänen päätettävissään, onko puhelimella vai keskusteleeko muiden kanssa. 

Mielestäni siis puhelin kannattaa aina olla mukana ja ladattuna, kun johonkin menet. Apu löytää paikalle nopeammin ja tietoa jostain tärkeästä asiasta löytää heti, kun sitä tarvitsee eikä vasta kotona. 

Oskari Mäkelä 9C 



Puhelimen avulla pidetään yhteyttä ystäviin. pixnio.com

Haastattelu sisarussuhteista 

 

Sisarussuhteita on monenlaisia ja kaikki niistä ovat omalla tavallaan erilaisia. Selvittääkseni sen haastattelin erästä Koskelan yläkoulun yhdeksäsluokkalaista liittyen hänen sisarussuhteisiinsa.  

Ensimmäisenä kysyin haastateltavalta, kuinka monta sisarusta hänellä on ja mitkä ovat heidän ikäeronsa. 

-” Minulla on yksi pikkusisko ja yksi isosisko. Ikäeroa on molempiin suuntiin noin kolme vuotta.” 

Seuraavaksi kysyin häneltä siitä minkälaiset ovat hänen suhteensa sisaruksiinsa ja kuinka ne eroavat keskenään, kun on useampi kuin yksi sisarus. 

-”Koen, että meillä on hyvät suhteet. Eroja meidän välisissä suhteissamme on se, että olen kasvanut samaan tahtiin kuin isosiskoni, joten olen ollut mukana hänen elämäänsä liittyvissä asioissa enemmän. Samalla olen oppinut myös olemaan itse hyvä isosisko pikkusiskolleni, sillä olen nähnyt ne hyvät ja huonot tavat.” 

Monien sisaruksien välille syntyy usein kinaa ja riitoja, jonka vuoksi kysyin, että riiteleekö/väitteleekö haastateltu usein hänen sisaruksiensa kanssa. 

-”Kyllä, joka ikisestä asiasta syntyy aina kinaa meidän välillemme.” 

Mietin miten riidat/väittelyt vaikuttavat sisarusten välisiin suhteisiin vai vaikuttavatko ne mitenkään. Toisilla vaikuttavat toisilla ei. Niinpä kysyin tätä myös haastatellulta. 

-”Koen, että riidat/väittelyt eivät vaikuta mitenkään meidän välisiin suhteisiin, sillä niitä tulee niin paljon ja pienistä asioista, että ne myös unohtuvat helposti ja nopeasti.” 

 Viimeiseksi kysyin vielä, mitä odotuksia hänellä on liittyen hänen ja sisarustensa välisiin suhteisiin. 

-”Haluaisin ja toivoisin, että pysyisimme läheisinä ja tulisimme jopa läheisemmäksi , sillä perheenjäseneni ovat minulle erittäin tärkeitä.” 

Maria Leppänen 

Maskin käyttö kaupassa/yleisissä tiloissa 

Haastattelin tänään yhdeksäsluokkalaista Venla Stenhällia ja kysyin hänen mielipiteitään maskin käytöstä. 

1. Mitä mieltä olet maskin käytöstä? 

  - Se on ikävää mutta tärkeää. 

1. Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka eivät pidä maskia?  

- Itsekästä ja vaarantaa muiden terveyttä, sillä ei välttämättä tiedä onko koronaa. 

1. Pitäisikö kauppoihin tulla maskipakko? 

  - Pitäisi, koska kaupoissa on vaikeaa pitää turvavälejä. 

1. Käytätkö itse maskia? 

  - Kyllä, joka tilanteessa, jos en ole kotona. 

1. Missä vaiheessa aloit käyttämään maskia?  

- Vähän jälkeen toisen korona-aallon. 

  Janna Roponen 9C 

Koronan vaikutus kovatasoiseen urheiluun 

Korona on aiheuttanut paljon haittaa urheileville nuorille. Haastattelin erästä kovatasosta peluria ja kysyin hänen mielipiteitään, miten korona on vaikuttaa hänen pelaamiseensa.  

1. Mikä on lajisi, ja mitä eroavaisuutta sen harjoittamiseen/pelaamiseen korona on tuonut? 

“Pelaan lentopalloa. Eroavaisuus ennen koronaa on se, ettei pelejä ole, sekä lajitreenejä ei saa kunnolla järjestettyä. Tämän vaikutuksena joutuu tekemään enemmän omatoimista harjoittelua ja ulkotreenejä. Treenivuoroille saa tulla vain 10 pelaajaa samaan aikaan.” 

1. Millainen tavoite sinulla on lajiisi ja miten korona on vaikuttanut sinun motivaatioosi? 

“Pelaamiseni on tavoitteellista, sillä pohjalla, että siitä voisi rakentaa tulevaisuutta. Kun pelejä on peruttu tänä aikana se laskee motivaatiota, mutta kun tiedetään, ettei pelejä tai turnauksia ole hetkeen tiedossa, motivaatio treenaamiseen pysyy normaalina, sillä on hyvä puoli edes se, että treeneihin pääsee.” 

1. Minkälaisia tuntemuksia sinulla herää, kun tilanne on koko ajan epävarma eikä ole tietoa, milloin pelit/muu toiminta jatkuu normaalisti tai milloin koko harjoittelu menee jäihin? 

“Ärsyttävin asia ehdottomasti on se, että ei päästä pelaamaan, mutta en itse henkilökohtaisesti pelkää sitä, että harjoituksen laitettaisiin tauolle. En ole hirveästi miettinyt asiaa, mutta onhan se hieman rasittavaa, kun täytyy koko ajan pysyä varpaillaan koronatapauksien mukaan.” 

1. Onko korona vienyt(/rajoittanut) jotain oleellisia tapahtumia lajistasi pois, esimerkiksi leirejä yms. joita lajisi toimintaan kuuluu? Jos ei, niin miten ne on korvattu? 

“Power Cup eli pohjoismaiden suurin ulkona pelattava lentopalloturnaus, joka järjestetään yleensä kesän alettua oli peruttu viime kesältä, sen lisäksi joulukuun lopussa oli tarkoitus olla alueleiri, joka jouduttiin perumaan rajoitusten takia. Myös alue-sm turnauksissa pelattiin ilman yleisöä, joka on oleellinen tekijä lajissa. Maajoukkueleirejä ei olla peruttu, vaan leirejä on pidetty aluekohtaisesti pienemmillä porukoilla.” 

1. Miksi sinun mielestäsi olisi tärkeää, että sinun oma harjoittelu lajin parissa pysyisi koronan aikana suhteellisen normaalina? Millä tavalla tämä vaikuttaa sinun mielenterveyteesi? 

“Itse olen aika laiska ihminen, joten omatoiminen treenaaminen saattaisi jäädä aika paljon vähemmälle, kun valmentaja ei ole minua pakottamassa. Lajin parissa treenaaminen kohottaa mielenterveyttäni, joten jos se minulta otettaisiin pois, olen varma että se tuo minulle ahdistuneen olon. Iso asia koko lajin treenaamisessa on joukkuekavereiden näkeminen, joka tuo minulle paljon mielekkyyttä.” 

15-vuotias poika, Tampere 





pixabay.com

Korona käytännöt meidän koulussa 

Korona näkyy joka paikassa ja vaikuttaa kaikkeen tällä hetkellä. Koskelan yläkoulussa tämä näkyy esim. käsien pesulla, turvaväleillä, kasvomaskien käytöllä ja käsien desinfioinnilla. Nämä käytännöt ovat toimineet ihan hyvin, mutta koulun käytännöissä on mielestäni kuitenkin aukkokohtia. 

Minun mielestäni koulun rajoitukset eivät haittaa koulunkäyntiäni mitenkään, mutta ne eivät välttämättä toteudu. Esim. turvavälit ulkona ja käsien pesu ennen ruokailua. Mielestäni tätä tulisi valvoa hiukan tarkemmin. Joitain käytäntöjä tulisi kuitenkin poistaa, kuten oppilaiden puhelimien keräys samaan kasaan. Korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, joten käytäntö on mielestäni huono. 

2019-2020 vuoden vaihteessa paniikki iski ja meidät määrättiin etäkouluun. Nyt korona vain kiihtyy kiihtymistään, ja tästä “paniikista” ei ole tietoakaan. En tietenkään toivoisi etäkoulua, mutta mihin pisteeseen asti tämä on järkevää oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan terveyden kannalta? Minun mielestäni ihmiset eivät ehkä suhtaudu koronaan enää niin tarkasti kuin epidemian alussa. Esim. jos koulussa todetaan altistuminen, vain altistuneen luokka laitetaan karanteeniin. Altistunut on voinut levittää virusta ympäri koulua kosketuspinnoille ja muualle, milloin kukaan ei ole turvassa. Tässä tilanteessa kaikkien tulisi mennä karanteeniin. 

Ihmisten joilla on vaikutusvaltaa asiassa, tulisi miettiä mihin pisteeseen lähiopetus on järkevää ja ihmisten pitäisi suhtauta tilanteisiin yhtä napakasti kuin epidemian alussa. 

Petrus Ala-Kauttu 9c 

Koulunkäynti koronarajoitusten kanssa 

Korona on rajoittanut monia asioita ja kouluissa tämä onkin näkynyt. Viime keväänä koulut ympäri maailmaa mukaan lukien Mänttä-Vilppulan koulut siirtyivät etäopetukseen parin päivän varoitus ajalla. Syksyllä päästiin kuitenkin takaisin lähiopetukseen ja rajoituksia oli tietenkin ensimmäisestä päivästä lähtien. 

Mielestäni rajoitukset jotka on asetettu kouluihin ovat olleet jotenkin riittäviä. Meidän koulussa nämä rajoitukset ovat toimineet hyvin, koska meillä ei ole ollut yhtään koronatartuntoja. Muissa kouluissa ympäri suomea kuitenkin nämä rajoitukset eivät ole aina olleet tarpeeksi riittäviä, sillä joissain kouluissa on ollut jo monia tartuntoja. Rajoitukset siis toimivat jollain tapaa, mutta selvästikin ne eivät toimi kaikkialla.  

Itse ajattelen, että rajoituksia voisi olla enemmän jotta kaikissa kouluissa olisi turvallista olla. Koulussa on suositus maskien pitämisestä ja suurin osa meidän koulusta käyttääkin niitä. On kumminkin muutamia oppilaita ketkä ei käytä maskia, joka mielestäni on itsekästä. Turvavälejä meidän koulussa ei oikein pidetä. Tunneilla ja käytävällä turvavälejä ei pidetä melkein ollenkaan. Välitunneilla turvavälit toimivat jollain tapaa, mutta kylmemmillä keleillä katosten alla ollaan kuin ei oltaisi edes kuultu turvaväleistä. 

Mielestäni rajoitusten pitäisi olla vähän tiukempia, kuten maskien käyttö pitäisi olla pakollista ja ulos lähdettäisiin porrastettuihin aikoihin, jotta käytävillä ei olisi niin paljon väkeä. Turvaväleistä pitäisi huolehtia myös tunneilla ja yli kolmen hengen ryhmiä ei pitäisi tehdä ryhmätöitä varten. Kädet pitäisi pestä ennen kouluun tulemista, ruokalaan mennessä ja koulun päätyttyä. Toivon itse ja uskon, että moni muukin toivoo, että emme joutuisi etäopetukseen enää loppu vuodesta, joten sen takia rajoitusten noudattaminen olisi hyvin tärkeää. 

Sofia Mäkinen