Koulun historiaa
Riihenmäen koulun historia
Oli vuosi 1998…
Riihenmäen koulu aloitti toimintansa syksyllä 1998. Sitä ennen Mäntsälän yläkouluikäiset nuoret olivat kaikki Ehnroosin koululla, josta osa oppilaista sekä opettajista siirtyi uuteen opinahjoon. Koulu oli vielä syyslukukauden alkaessa keskeneräinen. Muun muassa ruokalasta ja monista luokista puuttuivat kalusteet, mutta vähin erin Riihenmäki sai toimintansa täyteen vauhtiin.
Koulun ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Lasse Herrala, jonka johdolla koulua alettiin kehittää. Syntyi ajatus luovasta hulluudesta, kannustuksesta, koulutyötä ohjaavista strategioista, riihenmäkeläisyydestä. Kyseiset arvot ovat viitoittaneet Riihenmäen koulun elämää tuloksellisesti koko ajan.
Vuonna 2003 määrätietoinen kehittäminen kantoi hedelmää. Riihenmäen koulu sai Maaherran laatupalkinnon. Palkintoraati kiitti Riihenmäen koulua toimivasta yhteistyöstä nuorten kotien, paikallisen työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä halusta kehittyä työ- ja opiskeluyhteisönä. Koulun kehittämistyön sanottiin olevan johdonmukaista, jatkuvaa, avointa ja tavoitteellista. Raati kehui koulun toimintakulttuuria: oppilaiden ja opettajien on lupa kokeilla, yrittää, ajatella toisin, tehdä toisin – jopa erehdysten uhalla. Myös koulun kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kehuttiin erinomaiseksi.
Vuonna 2009 palkintokaappi sai täydennystä, sillä Opettaja-lehti ja OAJ valitsivat Riihenmäen Vuoden kouluksi. Arvostetun palkinnon saamista perusteltiin seuraavin sanoin: “Valinnassa painotettiin koulun me-hengen luontia oppilaiden ja opettajien kesken sekä aktiivisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Koulussa annetaan viikoittainen Viikon teko -palkinto oppilaalle ja henkilöstö otetaan huomioon muun muassa Oltermanni-nimityksellä. Lisäksi koulussa jaetaan luovan hulluuden stipendejä. Henkilöstöllä onkin ollut halu kehittää koulua koko ajan. Koulun toiminnassa korostuvat lisäksi yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys.”
Syksystä 2010 alkaen Riihenmäen koulun rehtorina toimi Tuula Ilvonen opetusneuvos Lasse Herralan siirryttyä eläkkeelle. Vuonna 2013 tehtiin päätös Riihenmäen koulun laajentamisesta yhtenäiskouluksi. Samana vuonna rehtorina aloitti Saija Hellström Ilvosen siirryttyä Mäntsälän lukion rehtoriksi.
Laajennuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2013 ja hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2014. Kesäkuussa 2015 kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Riihenmäen koulun toteutuksen elinkaarimallilla ja laajennuksen rakennustyöt alkoivat elokuussa 2015. Valmista pitäisi olla keväällä 2017 ja elokuussa 2017 aloitetaan koulunkäynti yhtenäiskoulussa, jossa on oppilaita luokilla 1-9.
Riihenmäen koulu aloitti toimintansa syksyllä 1998. Sitä ennen Mäntsälän yläkouluikäiset nuoret olivat kaikki Ehnroosin koululla, josta osa oppilaista sekä opettajista siirtyi uuteen opinahjoon. Koulu oli vielä syyslukukauden alkaessa keskeneräinen. Muun muassa ruokalasta ja monista luokista puuttuivat kalusteet, mutta vähin erin Riihenmäki sai toimintansa täyteen vauhtiin.
Koulun ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Lasse Herrala, jonka johdolla koulua alettiin kehittää. Syntyi ajatus luovasta hulluudesta, kannustuksesta, koulutyötä ohjaavista strategioista, riihenmäkeläisyydestä. Kyseiset arvot ovat viitoittaneet Riihenmäen koulun elämää tuloksellisesti koko ajan.
Vuonna 2003 määrätietoinen kehittäminen kantoi hedelmää. Riihenmäen koulu sai Maaherran laatupalkinnon. Palkintoraati kiitti Riihenmäen koulua toimivasta yhteistyöstä nuorten kotien, paikallisen työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä halusta kehittyä työ- ja opiskeluyhteisönä. Koulun kehittämistyön sanottiin olevan johdonmukaista, jatkuvaa, avointa ja tavoitteellista. Raati kehui koulun toimintakulttuuria: oppilaiden ja opettajien on lupa kokeilla, yrittää, ajatella toisin, tehdä toisin – jopa erehdysten uhalla. Myös koulun kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kehuttiin erinomaiseksi.
Vuonna 2009 palkintokaappi sai täydennystä, sillä Opettaja-lehti ja OAJ valitsivat Riihenmäen Vuoden kouluksi. Arvostetun palkinnon saamista perusteltiin seuraavin sanoin: “Valinnassa painotettiin koulun me-hengen luontia oppilaiden ja opettajien kesken sekä aktiivisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Koulussa annetaan viikoittainen Viikon teko -palkinto oppilaalle ja henkilöstö otetaan huomioon muun muassa Oltermanni-nimityksellä. Lisäksi koulussa jaetaan luovan hulluuden stipendejä. Henkilöstöllä onkin ollut halu kehittää koulua koko ajan. Koulun toiminnassa korostuvat lisäksi yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys.”
Syksystä 2010 alkaen Riihenmäen koulun rehtorina toimi Tuula Ilvonen opetusneuvos Lasse Herralan siirryttyä eläkkeelle. Vuonna 2013 tehtiin päätös Riihenmäen koulun laajentamisesta yhtenäiskouluksi. Samana vuonna rehtorina aloitti Saija Hellström Ilvosen siirryttyä Mäntsälän lukion rehtoriksi.
Laajennuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2013 ja hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2014. Kesäkuussa 2015 kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Riihenmäen koulun toteutuksen elinkaarimallilla ja laajennuksen rakennustyöt alkoivat elokuussa 2015. Valmista pitäisi olla keväällä 2017 ja elokuussa 2017 aloitetaan koulunkäynti yhtenäiskoulussa, jossa on oppilaita luokilla 1-9.
Oltermanni-perinne
Riihenmäen kouluun on kehitetty Oltermanni-perinne. Koulun Oltermanni on aina henkilökunnan iältään vanhin jäsen.
Oltermanni kantaa arvonsa merkkinä Oltermannin sauvaa. Oltermannin sauva on ollut Pohjanmaalla ja osissa Karjalaa kylän viestintäväline, jolla on kutsuttu koolle mm. kylän kokouksia, ja se on kulkenut talosta toiseen. Sen pituus on ollut määritetty samankorkuiseksi kuin oli tilojen ympärillä kulkevan aidan korkeus.
Riihenmäen opettajat ovat hyväksyneet Oltermannin sauvan käyttöön säännöt. Niitten mukaan Oltermannilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Kantaessaan Riihenmäen koulun Oltermannin sauvaa sen haltijalla on mm. oikeus valita istuinpaikkansa koulun järjestämissä juhlissa. Jos joku istuu hänen osoittamallaan paikalla, oltermannilla on oikeus istua haluamalleen paikalle. Sama koskee opettajainhuonetta ja ruokalaa. Oltermannilla on niin ikään oikeus saada erityiskohtelua koulun tilaisuuksissa. Hänelle tulee esimerkiksi aina tarjota tarjottava ensimmäisenä. Hänellä on myös ruokajonossa oikeus ohittaa muut jonottajat. Oltermannilla on myös oikeus koulun joulujuhlissa saada erillinen lahja tai lahjus (esim. kilo Oltermanni-juustoa). Joka tapauksessa Oltermannilla on koulun vanhimpana jäsenenä oikeus saada arvostettua kohtelua ja hänen asemansa tulee ottaa huomioon.
Koulussa aina opetetaan, että kun on oikeuksia, siitä seuraa myös vastuuta. Niinpä Oltermannin tulee kantaa saamaansa oltermannin sauvaa arvokkaasti. Sanktioitakin on mietitty: Mikäli oltermanni käyttäytyy hänen arvoaan alentavasti, on johtoryhmällä oikeus peruuttaa Oltermannin sauva. Kun vanhimman henkilön status loppuu, Oltermannin tulee juhlallisesti luovuttaa oltermannin sauva seuraajalleen viimeisenä työpäivänään tai sellaiseksi katsottavana ajankohtana.
Riihenmäen ensimmäiseksi Oltermanniksi julistettiin Pirjo-Riitta Uimonen joulukuussa 2005. Pirjo-Riitalta sauva siirtyi Soile Rantaselle. Soile luovutti, kannettuaan arvostettua Oltermannin sauvaa kaksi vuotta, arvoesineen seuraajalleen kevätjuhlassa 2009. Koulumme kolmas oltermanni on Carola Johansson. Carola sitoutui kantamaan sauvaa arvokkaasti ja kunnioittaen sen perinnettä: käyttäen Oltermannin sauvaan liittyviä oikeuksia unohtamatta velvollisuuksiaan. Eläkkeelle siirtyneiden Soilen ja Pirjo-Riitan pelipaidat jäädytettiin opettajainhuoneen kattoon. Pirjo-Riitan pelipaidassa komeilee numero 1 ja Soilella numero 2. Lasse Herrala sai eläkkeelle jäätyään oman pelipaitansa; sen numero on 3.
Oltermanni kantaa arvonsa merkkinä Oltermannin sauvaa. Oltermannin sauva on ollut Pohjanmaalla ja osissa Karjalaa kylän viestintäväline, jolla on kutsuttu koolle mm. kylän kokouksia, ja se on kulkenut talosta toiseen. Sen pituus on ollut määritetty samankorkuiseksi kuin oli tilojen ympärillä kulkevan aidan korkeus.
Riihenmäen opettajat ovat hyväksyneet Oltermannin sauvan käyttöön säännöt. Niitten mukaan Oltermannilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Kantaessaan Riihenmäen koulun Oltermannin sauvaa sen haltijalla on mm. oikeus valita istuinpaikkansa koulun järjestämissä juhlissa. Jos joku istuu hänen osoittamallaan paikalla, oltermannilla on oikeus istua haluamalleen paikalle. Sama koskee opettajainhuonetta ja ruokalaa. Oltermannilla on niin ikään oikeus saada erityiskohtelua koulun tilaisuuksissa. Hänelle tulee esimerkiksi aina tarjota tarjottava ensimmäisenä. Hänellä on myös ruokajonossa oikeus ohittaa muut jonottajat. Oltermannilla on myös oikeus koulun joulujuhlissa saada erillinen lahja tai lahjus (esim. kilo Oltermanni-juustoa). Joka tapauksessa Oltermannilla on koulun vanhimpana jäsenenä oikeus saada arvostettua kohtelua ja hänen asemansa tulee ottaa huomioon.
Koulussa aina opetetaan, että kun on oikeuksia, siitä seuraa myös vastuuta. Niinpä Oltermannin tulee kantaa saamaansa oltermannin sauvaa arvokkaasti. Sanktioitakin on mietitty: Mikäli oltermanni käyttäytyy hänen arvoaan alentavasti, on johtoryhmällä oikeus peruuttaa Oltermannin sauva. Kun vanhimman henkilön status loppuu, Oltermannin tulee juhlallisesti luovuttaa oltermannin sauva seuraajalleen viimeisenä työpäivänään tai sellaiseksi katsottavana ajankohtana.
Riihenmäen ensimmäiseksi Oltermanniksi julistettiin Pirjo-Riitta Uimonen joulukuussa 2005. Pirjo-Riitalta sauva siirtyi Soile Rantaselle. Soile luovutti, kannettuaan arvostettua Oltermannin sauvaa kaksi vuotta, arvoesineen seuraajalleen kevätjuhlassa 2009. Koulumme kolmas oltermanni on Carola Johansson. Carola sitoutui kantamaan sauvaa arvokkaasti ja kunnioittaen sen perinnettä: käyttäen Oltermannin sauvaan liittyviä oikeuksia unohtamatta velvollisuuksiaan. Eläkkeelle siirtyneiden Soilen ja Pirjo-Riitan pelipaidat jäädytettiin opettajainhuoneen kattoon. Pirjo-Riitan pelipaidassa komeilee numero 1 ja Soilella numero 2. Lasse Herrala sai eläkkeelle jäätyään oman pelipaitansa; sen numero on 3.