Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.

Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.

Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.

Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.

Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:

Ortodoksisuuden sunnuntai
Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai
Ristinkumartamisen sunnuntai
Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai 
Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai 

Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:

Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
Suuri maanantai
Suuri tiistai
Suuri keskiviikko
Suuri torstai (läntisessä perinteessä kiirastorstai)
Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
Suuri lauantai

Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.