15.4.12 HISTORIA

Historia vuosiluokilla 7-9

Historia

Ajattelun ja oppimisen taidot: Annamme tilaa ja aikaa ilmiöille L1

L1 Tarkoituksena on kehittää ja tukea oppilaan taitoja erilaisten historiallisten lähteiden tutkijana ja tulkitsijana. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan itseohjautuvuuteen sekä pyritään kehittämään oppilaan kykyä historiallisen tiedon havainnointiin ja käsittelyyn. Tuetaan oppilasta tekemään havainnointia niin yksin, kuin erilaisissa ryhmissäkin. Pyritään kehittämään oppilaan havainnontikykyä historiallista ilmiöistä ja niiden vaikutuksista.
-oppilaat tutustuvat mahdollisimman alkuperäisiin historian erilaisiin lähteisiin (dokumentit, valokuvat, pilakuvat, sanomalehdet, taideteokset...)
-oppilaat etsivät esimerkiksi internetin arkistojen avulla (esimerkiksi sota-arkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet - aineiston avulla)
-paikallisen historian lähteiden tutkiminen (esim. teollistuminen, sisällissodan aika ja 1939-45)
-toiminnallisten oppimismenetelmien käyttö ja ryhmässä tekeminen
-yhden tutkielman tekeminen lähteen tai lähteiden avulla ja kirjallinen / suullinen esittäminen
-lähteiden yhdistäminen historian tapahtumiin
-oppilaiden osallistuminen arviointiin
-lähdekritiikki
-lähteiden tulkinta
-eri näkökulmat tapahtumiin


Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Yhdessä olemme enemmän L2

L2 Ohjataan oppilaita toiminaan erilaisissa ryhmissä ja kokoonpanoissa historiallisen tiedon havaitsemisessa. Oppilas osaa tuottaa havaitsemistaan tiedosta ja huomioista erilaisia tuotoksia erilaisin työvälinein.
-Suomi länsimaalaisena yhteiskuntana
-länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio
-suomalaiset arvot: rehellisyys, ahkeruus ja vastuullisuus
-asenne muihin kulttuureihin: tasavertaisuus ja suvaitsevaisuus
-muiden kulttuurien vaikutus Suomen kehitykseen (keksinnöt, yrittäjät, taiteilijat, aatteet, ulkomaankauppa...)
-Suomi avun saajana 1939-44 (pakolaiset, sotalapset, humanitaarinen apu...)
-yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Yhdessä olemme enemmän L3

Pyritään kehittämään oppilaan valmiuksia havainnoimaan yhteisöllisyyden merkitystä historian kulussa. Oppilaan tietoisuutta siitä, miten yhteiskunta on muuttunut ja miten se on vaikuttanut ihmiseen, pyritään lisäämään. Oppilaan kykyä nähdä itsensä osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia sekä siinä tapahtunutta muutosta pyritään korostamaan.
-asenteellisella tasolla huomioitava opetuksessa ja esimerkit historian yhteydessä (esim. työturvallisuus teollistumisen alkuaikoina ja miten nykyään huolehditaan turvallisuudesta)
-ihmisen valintojen mahdollisuudet ( riskien hallinta)
-hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
-oma vastuu hyvinvoinnista: lepo, liikunta, ruokavalio ja perhe / ihmissuhteet
-ympäristö, luonto ja ihminen: kierrätyksen ja ympäristön huomioiminen koulussa ja oppilaan omassa elämässä
-oman ja muiden turvallisuudesta huolehtiminen
-teollistuminen ja teknologia (länsimaiset keksinnöt); hyvät ja huonot puolet
-kulutusyhteiskunta

Monilukutaito: Tulkitsemme ympäröivää maailmaa L4

Oppilasta tuetaan niin, että hän pystyy tulkitsemaan ympäröivää maailmaa erilaisia lähteitä apuna käyttäen. Oppilas tuntemusta menneisyyden lähteiden käytöstä ja niiden tuomasta informaatiosta kehitetään. Oppilasta kasvatetaan kriittiseksi ja medialukutaitoiseksi lähteiden käyttäjäksi.
-erilaisten lähteiden löytäminen ja tulkinta
-omien aineistojen tuottaminen eri tavoilla
-lisäarvon tuottaminen, ei kopiointia
-sanoma-, aikakausi- ja nettilehtien käyttö opetuksessa
-yhteistyö äidinkielen kanssa


Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Meistä jää digitaalinen jälki L5

Oppilas tuntee pääpiirteittäin tieto- ja viestintäteknologian historiaa sekä siinä tapahtuneita muutoksia. Oppilasta tuetaan käyttämään monipuolisesti erilaista tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena, mutta korostetaan myös käyttäjän vastuuta ja hyviä tapoja teknologian käyttäjänä.
-sähköiset lähteet ja aineistot
-sovellusten käyttö opetuksessa (esim. Pedanet - alusta, kustantajien ja OPH:n aineistot.)
-älypuhelin (ja tablet) opetuksessa: pelisäännöt
-ohjelmien käytön opastaminen; työjako ja koordinointi koulussa muiden opettajien kanssa
-tekijänoikeudet ja jakaminen

Työelämätaidot ja yritteliäisyys: Toimimme yritteliäästi L6

Oppilasta kannustetaan yritteliäisyyteen omissa opinnoissaan. Oppilas tutustuu yrittäjyyteen ammattina ja sen tärkeyteen, mutta syventyy erityisesti omien yrittäjämäisten ominaisuuksiensa etsimiseen ja käyttöön
-hyvinvoinnin perusta on työn tekemisessä, yrittämisessä ja yrityksissä
-yhteiskunnan kehitys maatalousvaltaisesta teollistuneeksi ja nykyiseksi jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi
-ongelmien tunnistaminen, analysointi ja ratkaisu
-yrittäjämäisen asenteen korostaminen: oma vastuu, hyvä käytös, asioista huolehtiminen (läksyt, ajoissa oleminen, läksyjen tekeminen...)
-Nuori yrittäjyys toimintaan osallistuminen


Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7

Oppilas tutustuu vaikuttamisen ja osallistumisen historiaan. Oppitunneilla ohjataan oppilasta löytämään eri vaikuttamisen ja osallistumisen välineitä sekä mahdollisuuksia. Historian opetuksessa tuodaan esiin vaikuttamisen, osallistumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen yhteiskunnan jatkuvuuden välineinä.
-oppilaiden kannustaminen aktiiviseen kansalaisuuteen
-vaikutusmahdollisuuksien ja -keinojen löytäminen
-yrittäjäominaisuuksien vahvistaminen (aloitteellisuus, vastuullisuus, pitkäjänteisyys)
-hyvinvointi perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen
-keräily/metsästyskulttuurista maatalousyhteis- ja teollisuusyhteiskuntaan
-kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
-kulutustottumusten eettisyys

Oppimisympäristöt ja työtavat vuosiluokilla 7–8

Vuosiluokka 7

Historiaa opiskeltaessa tutustutaan esimerkiksi oppikirjan tarjoamaan lähdemateriaaliin, ja

harjoitellaan niiden avulla lähteiden tutkimista ja erilaisista lähteistä saatujen tietojen

vertailua. Tunneilla tehdään tiedonhakutehtäviä ja erilaisia kirjallisia tehtäviä. Opetuksessa

käytetään niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä. Historian opiskelussa

hyödynnetään opettajajohtoisen työskentelyn lisäksi oppilaita innostavia ja aktivoivia

elämyksellisiä, tutkivia ja vuorovaikutuksellisia työtapoja, esimerkiksi draamaa,

eläytymisharjoituksia, kerrontaa ja pelejä. Tunneilla tutustutaan myös aiheita käsitteleviin

uutisiin, ohjelmiin ja elokuviin. Opiskeluun sisältyy myös kuvien ja karttojen sekä tilastojen

analysointia. Tunneilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikallisiin historiallisiin

kohteisiin ja siten oman lähiympäristön historiaan. Opiskelussa käytetään oppimista

tukevia sovelluksia ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Historian opetuksessa hyödynnetään

myös yhteistyötä kirjaston, museoiden ja muiden asiantuntijaryhmien kanssa, esim.

vierailujen ja luentojen muodossa.

Vuosiluokka 8

Työtavat ovat samat kuin vuosiluokalla 7, esimerkiksi tiedonhakutehtäviä, lähteiden

tutkimista, kirjallisia tehtäviä ja historiallisiin tapahtumiin eläytymistä esimerkiksi draaman

ja pelien avulla. Opiskelu tapahtuu opettajajohtoisesti, mutta myös tutkimuksellisia,

oppilasta aktivoivia työtapoja hyödyntäen. Vuosiluokalla 8 oppilasta ohjataan yhä

itsenäisempään työskentelyyn. Opetusmenetelmiä valittaessa huomioidaan

toiminnallisuus, jolloin oppilaan osuus oppimisen subjektina, aktiivisena tiedon hakijana ja

esittäjänä, korostuu. Oppilaat harjoittelevat itsenäisemmin esimerkiksi lähteiden kriittistä

analysointia ja omien tulkintojen tekemistä. Opiskelussa huomioidaan myös historian

käsittely mediassa. Tunneilla perehdytään esimerkiksi ajankohtaisiin, historiaan linkittyviin

uutisiin ja käsitellään siten historiallisten tapahtumien vaikutusta nykyhetkeen. Opiskelu

tapahtuu fyysisen kouluympäristön lisäksi sovelluksia ja sähköisiä verkko-oppimisympäristöjä

hyödyntäen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vuosiluokilla 7–8

Vuosiluokka 7

Oppilasta ohjataan erityisesti havainnoimaan syy-seuraus-suhteita, vahvistetaan oppilaan

historiallista ajantajua ja ohjataan ymmärtämään historian keskeisiä käsitteitä. Opettaja

vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista tietoa, selittää ihmisen toiminnan

motiiveja ja kokea historiallista empatiaa. Oppilasta autetaan tulkitsemaan historiallista

tietoa erilaisista lähteistä. Oppilasta ohjataan ymmärtävään lukemiseen ja historian

opiskelua tukevien muistiinpanotekniikoiden hallintaan. Tarvittaessa oppilas opiskelee

erityisopettajan tai koulunkäyntiohjaajan ohjauksessa. Oppilas voi opiskella äänikirjan tai

muun eriyttävän materiaalin avulla. Kokeet voi tehdä tarpeen vaatiessa erityisopettajan

avustamana tai suullisesti.

Vuosiluokka 8

Opettaja ohjaa oppilaita erityisesti huomaamaan historiallisten tapahtumien yhteys ja

vaikutus nykyajan maailmaan. Opetuksessa kiinnitetään yhä keskeisesti huomio oppilaan

kykyyn ymmärtää historiallisia käsitteitä ja aikaa: opettaja avaa oppimateriaalin käsitteitä ja

auttaa ymmärtämään historiallista aikajatkumoa esimerkiksi aikajanan avulla. Opettaja

auttaa oppilaita historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden tulkitsemisessa ja auttaa

huomaamaan, että historiallista tietoa voidaan käsitellä ja tulkita eri tavoin esimerkiksi

alkuperäislähteissä ja myöhemmissä tutkimuksissa. Tarvittaessa oppilas opiskelee

erityisopettajan tai koulunkäyntiohjaajan ohjauksessa. Oppilas voi opiskella äänikirjan tai

muun eriyttävän materiaalin avulla. Kokeet voi tehdä tarpeen vaatiessa erityisopettajan

avustamana tai suullisesti.

Oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 7–8

Vuosiluokka 7

Arvioinnissa huomioidaan kirjallisten suoritusten lisäksi oppilaan osallistuminen ja

kiinnostuneisuuden osoittaminen oppitunneilla. Arvioinnissa huomioidaan sen motivoiva

vaikutus: oppilaalle annetaan rohkaisevaa ja opiskeluun kannustavaa palautetta.

Oppitunneilla annetaan mahdollisuus osoittaa omaa osaamista eri tavoin, esimerkiksi

koesuoritusten lisäksi tutkimusprojekteihin osallistumalla ja esitelmiä tekemällä.

Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan kehitys historian opiskelussa lukuvuoden

kuluessa. Arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon oppilaan tekemä itsearviointi.

Vuosiluokka 8

Arvioinnissa huomioidaan samat tekijät kuin vuosiluokalla 7. Erityisesti huomioidaan

päättöarvioinnin kriteerit.

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7.luokalla:

TAVOITTEET

SISÄLLÖT

KUNTAKOHTAISET LISÄYKSET

T1 vahvistaa oppilaan

kiinnostusta historiasta

tiedonalana ja

identiteettiä rakentavana

oppiaineena.

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen

tekemiseen.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty

ja kehitys: Perehdytään ilmiöön,

joka on muuttanut ihmisen

elämää, ihmisen ja luonnon

suhdetta sekä maailmaa.

Teollistumisen historia

maailmalla, Suomessa ja

lähiseudulla.

T4 vahvistaa oppilaan kykyä

ymmärtää historiallista aikaa ja

siihen liittyviä käsitteitä.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa:

Tutustutaan yhteiskunnallisiin

aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten

ihmiset ovat pystyneet

vaikuttamaan omana aikanaan.

1800-luvun aatteiden synty ja

vaikutukset.

T11 harjaannuttaa oppilasta

käyttämään erilaisia lähteitä,

vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkinnan niiden pohjalta.

S3 Suomea luodaan,

rakennetaan ja puolustetaan:

Perehdytään kulttuurin

merkitykseen identiteetin

rakentamisessa autonomian ajalla

ja itsenäisen Suomen

alkutaipaleeseen.

Elämää 1800-luvun Suomessa.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään,

että historiallista tietoa

voidaan tulkita eri tavoin.

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.

S4 Suurten sotien aika:

Perehdytään maailmansotiin,

kylmään sotaan ja sodista

selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta.

Paneudutaan

ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin

kansanvainoihin sekä

ihmisoikeuksien edistämiseen.

1. maailmansota: synty,

tapahtumat maailmalla,

Suomessa ja Luumäellä sekä

seuraukset.

Suomen itsenäistyminen ja

sisällissota.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan

erilaisia syitä historiallisille

tapahtumille ja ilmiöille.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan

juuret: Syvennytään kehittyneiden

ja kehittyvien maiden yhteiseen

historiaan sekä uudenlaisten

poliittisten jännitteiden syntyyn ja

ratkaisuihin maailmassa.

Imperialismin aikakausi. PohjoisAmerikan,

Afrikan ja Aasian

maiden historiaa.

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 8.-luokalla:

TAVOITTEET

SISÄLLÖT

KUNTAKOHTAISET LISÄYKSET

T3 auttaa oppilasta

ymmärtämään, että historiallista

tietoa voidaan tulkita eri tavoin.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan

erilaisia syitä historiallisille

tapahtumille ja ilmiöille.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa:

Tutustutaan yhteiskunnallisiin

aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten

ihmiset ovat pystyneet

vaikuttamaan omana aikanaan.

Demokratian ja diktatuurin

kamppailu Suomessa ja

maailmalla.

T11 harjaannuttaa oppilasta

käyttämään erilaisia lähteitä,

vertailemaan niitä ja muodostamaan

oman perustellun

tulkintansa niiden pohjalta.

S3 Suomea luodaan,

rakennetaan ja puolustetaan:

Perehdytään kulttuurin

merkitykseen identiteetin

rakentamisessa autonomian

ajalla ja itsenäisen Suomen

alkutaipaleeseen.

Suomi ja maailma 1920-1930-

luvulla.

T2 aktivoida oppilasta

hankkimaan historiallista tietoa

erilaisista ikätasolle sopivista

lähteistä sekä arvioimaan niiden

luotettavuutta.

T5 ohjata oppilasta

ymmärtämään ihmisen

toimintaan ja päätöksentekoon

vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa

historiallisissa tilanteissa.

S4 Suurten sotien aika:

Perehdytään maailmansotiin,

kylmään sotaan ja sodista

selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja

ihmisoikeuskysymysten

näkökulmasta. Paneudutaan

ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin

kansanvainoihin sekä

ihmisoikeuksien edistämiseen.

II maailmansota.

Kylmä sota.

Kriisien ja konfliktien maailma.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan

historiallista muutosta ja

jatkuvuutta.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan

rakentaminen: Tarkastellaan

arkielämän historiaa ja tämän

päivän juuria. Kehityksen yksilölle

tuomien saavutusten ohella

perehdytään elinkeino-rakenteen

muutokseen ja palveluammattien

yleistymiseen sekä

kaupungistumiseen.

Suomi II maailmansodan

jälkeisistä vuosista 2000-luvulle.

T10 ohjata oppilasta selittämään miksi historiallista tietoa

voidaan tulkita ja käyttää eri

tavoin eri tilanteissa ja

arvioimaan kriittisesti tulkintojen

luotettavuutta.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan

tulevaisuuden vaihtoehtoja

historia tietämyksensä avulla.

S6 Nykyisen maailman politiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa

1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun tapahtumien (kommunismin

romahdus, EU, globalisaatio,

terrorismi, vastakkainasettelun

lisääntyminen maailmanpolitiikassa)

vaikutus nykyaikaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

L1-L7

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S1–S6

L1-L5

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

L1, L2, L4

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

L1, L2, L3

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

L1-L4, L6, L7

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

L1, L2, L4

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

L1, L2, L4

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

L1, L2, L4

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

L1-L4, L7

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6

L1-L7

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on

Sisäl­tö­alu­eet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1–S6

Historiatiedon hankkiminen

Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

T3auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

Lähteiden tulkitseminen

Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

Kronologian ymmärtäminen

Oppilas osaa sijoittaaopiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

T5ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy asettautumaanmenneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.

T6auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.

T7ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen

Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennensamoin tai toisin kuin nykyään.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

Historian tulkitseminen

Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.

T9ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

Historiatiedon tuottaminen

Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.

T12ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla

S1–S6

Historiatietoisuus

Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä