15.4.12 HISTORIA
Historia vuosiluokilla 7-9
Ajattelun ja oppimisen taidot: Annamme tilaa ja aikaa ilmiöille L1
L1 Tarkoituksena on kehittää ja tukea oppilaan taitoja erilaisten historiallisten lähteiden tutkijana ja tulkitsijana. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan itseohjautuvuuteen sekä pyritään kehittämään oppilaan kykyä historiallisen tiedon havainnointiin ja käsittelyyn. Tuetaan oppilasta tekemään havainnointia niin yksin, kuin erilaisissa ryhmissäkin. Pyritään kehittämään oppilaan havainnontikykyä historiallista ilmiöistä ja niiden vaikutuksista.
-oppilaat tutustuvat mahdollisimman alkuperäisiin historian erilaisiin lähteisiin (dokumentit, valokuvat, pilakuvat, sanomalehdet, taideteokset...)
-oppilaat etsivät esimerkiksi internetin arkistojen avulla (esimerkiksi sota-arkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet - aineiston avulla)
-paikallisen historian lähteiden tutkiminen (esim. teollistuminen, sisällissodan aika ja 1939-45)
-toiminnallisten oppimismenetelmien käyttö ja ryhmässä tekeminen
-yhden tutkielman tekeminen lähteen tai lähteiden avulla ja kirjallinen / suullinen esittäminen
-lähteiden yhdistäminen historian tapahtumiin
-oppilaiden osallistuminen arviointiin
-lähdekritiikki
-lähteiden tulkinta
-eri näkökulmat tapahtumiin
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Yhdessä olemme enemmän L2
L2 Ohjataan oppilaita toiminaan erilaisissa ryhmissä ja kokoonpanoissa historiallisen tiedon havaitsemisessa. Oppilas osaa tuottaa havaitsemistaan tiedosta ja huomioista erilaisia tuotoksia erilaisin työvälinein.
-Suomi länsimaalaisena yhteiskuntana
-länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio
-suomalaiset arvot: rehellisyys, ahkeruus ja vastuullisuus
-asenne muihin kulttuureihin: tasavertaisuus ja suvaitsevaisuus
-muiden kulttuurien vaikutus Suomen kehitykseen (keksinnöt, yrittäjät, taiteilijat, aatteet, ulkomaankauppa...)
-Suomi avun saajana 1939-44 (pakolaiset, sotalapset, humanitaarinen apu...)
-yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Yhdessä olemme enemmän L3
Pyritään kehittämään oppilaan valmiuksia havainnoimaan yhteisöllisyyden merkitystä historian kulussa. Oppilaan tietoisuutta siitä, miten yhteiskunta on muuttunut ja miten se on vaikuttanut ihmiseen, pyritään lisäämään. Oppilaan kykyä nähdä itsensä osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia sekä siinä tapahtunutta muutosta pyritään korostamaan.
-asenteellisella tasolla huomioitava opetuksessa ja esimerkit historian yhteydessä (esim. työturvallisuus teollistumisen alkuaikoina ja miten nykyään huolehditaan turvallisuudesta)
-ihmisen valintojen mahdollisuudet ( riskien hallinta)
-hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
-oma vastuu hyvinvoinnista: lepo, liikunta, ruokavalio ja perhe / ihmissuhteet
-ympäristö, luonto ja ihminen: kierrätyksen ja ympäristön huomioiminen koulussa ja oppilaan omassa elämässä
-oman ja muiden turvallisuudesta huolehtiminen
-teollistuminen ja teknologia (länsimaiset keksinnöt); hyvät ja huonot puolet
-kulutusyhteiskunta
Monilukutaito: Tulkitsemme ympäröivää maailmaa L4
Oppilasta tuetaan niin, että hän pystyy tulkitsemaan ympäröivää maailmaa erilaisia lähteitä apuna käyttäen. Oppilas tuntemusta menneisyyden lähteiden käytöstä ja niiden tuomasta informaatiosta kehitetään. Oppilasta kasvatetaan kriittiseksi ja medialukutaitoiseksi lähteiden käyttäjäksi.
-erilaisten lähteiden löytäminen ja tulkinta
-omien aineistojen tuottaminen eri tavoilla
-lisäarvon tuottaminen, ei kopiointia
-sanoma-, aikakausi- ja nettilehtien käyttö opetuksessa
-yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Meistä jää digitaalinen jälki L5
Oppilas tuntee pääpiirteittäin tieto- ja viestintäteknologian historiaa sekä siinä tapahtuneita muutoksia. Oppilasta tuetaan käyttämään monipuolisesti erilaista tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena, mutta korostetaan myös käyttäjän vastuuta ja hyviä tapoja teknologian käyttäjänä.
-sähköiset lähteet ja aineistot
-sovellusten käyttö opetuksessa (esim. Pedanet - alusta, kustantajien ja OPH:n aineistot.)
-älypuhelin (ja tablet) opetuksessa: pelisäännöt
-ohjelmien käytön opastaminen; työjako ja koordinointi koulussa muiden opettajien kanssa
-tekijänoikeudet ja jakaminen
Työelämätaidot ja yritteliäisyys: Toimimme yritteliäästi L6
Oppilasta kannustetaan yritteliäisyyteen omissa opinnoissaan. Oppilas tutustuu yrittäjyyteen ammattina ja sen tärkeyteen, mutta syventyy erityisesti omien yrittäjämäisten ominaisuuksiensa etsimiseen ja käyttöön
-hyvinvoinnin perusta on työn tekemisessä, yrittämisessä ja yrityksissä
-yhteiskunnan kehitys maatalousvaltaisesta teollistuneeksi ja nykyiseksi jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi
-ongelmien tunnistaminen, analysointi ja ratkaisu
-yrittäjämäisen asenteen korostaminen: oma vastuu, hyvä käytös, asioista huolehtiminen (läksyt, ajoissa oleminen, läksyjen tekeminen...)
-Nuori yrittäjyys toimintaan osallistuminen
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7
Oppilas tutustuu vaikuttamisen ja osallistumisen historiaan. Oppitunneilla ohjataan oppilasta löytämään eri vaikuttamisen ja osallistumisen välineitä sekä mahdollisuuksia. Historian opetuksessa tuodaan esiin vaikuttamisen, osallistumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen yhteiskunnan jatkuvuuden välineinä.
-oppilaiden kannustaminen aktiiviseen kansalaisuuteen
-vaikutusmahdollisuuksien ja -keinojen löytäminen
-yrittäjäominaisuuksien vahvistaminen (aloitteellisuus, vastuullisuus, pitkäjänteisyys)
-hyvinvointi perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen
-keräily/metsästyskulttuurista maatalousyhteis- ja teollisuusyhteiskuntaan
-kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
-kulutustottumusten eettisyys
Oppimisympäristöt ja työtavat vuosiluokilla 7–8
Vuosiluokka 7
Historiaa opiskeltaessa tutustutaan esimerkiksi oppikirjan tarjoamaan lähdemateriaaliin, ja
harjoitellaan niiden avulla lähteiden tutkimista ja erilaisista lähteistä saatujen tietojen
vertailua. Tunneilla tehdään tiedonhakutehtäviä ja erilaisia kirjallisia tehtäviä. Opetuksessa
käytetään niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä. Historian opiskelussa
hyödynnetään opettajajohtoisen työskentelyn lisäksi oppilaita innostavia ja aktivoivia
elämyksellisiä, tutkivia ja vuorovaikutuksellisia työtapoja, esimerkiksi draamaa,
eläytymisharjoituksia, kerrontaa ja pelejä. Tunneilla tutustutaan myös aiheita käsitteleviin
uutisiin, ohjelmiin ja elokuviin. Opiskeluun sisältyy myös kuvien ja karttojen sekä tilastojen
analysointia. Tunneilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikallisiin historiallisiin
kohteisiin ja siten oman lähiympäristön historiaan. Opiskelussa käytetään oppimista
tukevia sovelluksia ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Historian opetuksessa hyödynnetään
myös yhteistyötä kirjaston, museoiden ja muiden asiantuntijaryhmien kanssa, esim.
vierailujen ja luentojen muodossa.
Vuosiluokka 8
Työtavat ovat samat kuin vuosiluokalla 7, esimerkiksi tiedonhakutehtäviä, lähteiden
tutkimista, kirjallisia tehtäviä ja historiallisiin tapahtumiin eläytymistä esimerkiksi draaman
ja pelien avulla. Opiskelu tapahtuu opettajajohtoisesti, mutta myös tutkimuksellisia,
oppilasta aktivoivia työtapoja hyödyntäen. Vuosiluokalla 8 oppilasta ohjataan yhä
itsenäisempään työskentelyyn. Opetusmenetelmiä valittaessa huomioidaan
toiminnallisuus, jolloin oppilaan osuus oppimisen subjektina, aktiivisena tiedon hakijana ja
esittäjänä, korostuu. Oppilaat harjoittelevat itsenäisemmin esimerkiksi lähteiden kriittistä
analysointia ja omien tulkintojen tekemistä. Opiskelussa huomioidaan myös historian
käsittely mediassa. Tunneilla perehdytään esimerkiksi ajankohtaisiin, historiaan linkittyviin
uutisiin ja käsitellään siten historiallisten tapahtumien vaikutusta nykyhetkeen. Opiskelu
tapahtuu fyysisen kouluympäristön lisäksi sovelluksia ja sähköisiä verkko-oppimisympäristöjä
hyödyntäen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vuosiluokilla 7–8
Vuosiluokka 7
Oppilasta ohjataan erityisesti havainnoimaan syy-seuraus-suhteita, vahvistetaan oppilaan
historiallista ajantajua ja ohjataan ymmärtämään historian keskeisiä käsitteitä. Opettaja
vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista tietoa, selittää ihmisen toiminnan
motiiveja ja kokea historiallista empatiaa. Oppilasta autetaan tulkitsemaan historiallista
tietoa erilaisista lähteistä. Oppilasta ohjataan ymmärtävään lukemiseen ja historian
opiskelua tukevien muistiinpanotekniikoiden hallintaan. Tarvittaessa oppilas opiskelee
erityisopettajan tai koulunkäyntiohjaajan ohjauksessa. Oppilas voi opiskella äänikirjan tai
muun eriyttävän materiaalin avulla. Kokeet voi tehdä tarpeen vaatiessa erityisopettajan
avustamana tai suullisesti.
Vuosiluokka 8
Opettaja ohjaa oppilaita erityisesti huomaamaan historiallisten tapahtumien yhteys ja
vaikutus nykyajan maailmaan. Opetuksessa kiinnitetään yhä keskeisesti huomio oppilaan
kykyyn ymmärtää historiallisia käsitteitä ja aikaa: opettaja avaa oppimateriaalin käsitteitä ja
auttaa ymmärtämään historiallista aikajatkumoa esimerkiksi aikajanan avulla. Opettaja
auttaa oppilaita historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden tulkitsemisessa ja auttaa
huomaamaan, että historiallista tietoa voidaan käsitellä ja tulkita eri tavoin esimerkiksi
alkuperäislähteissä ja myöhemmissä tutkimuksissa. Tarvittaessa oppilas opiskelee
erityisopettajan tai koulunkäyntiohjaajan ohjauksessa. Oppilas voi opiskella äänikirjan tai
muun eriyttävän materiaalin avulla. Kokeet voi tehdä tarpeen vaatiessa erityisopettajan
avustamana tai suullisesti.
Oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 7–8
Vuosiluokka 7
Arvioinnissa huomioidaan kirjallisten suoritusten lisäksi oppilaan osallistuminen ja
kiinnostuneisuuden osoittaminen oppitunneilla. Arvioinnissa huomioidaan sen motivoiva
vaikutus: oppilaalle annetaan rohkaisevaa ja opiskeluun kannustavaa palautetta.
Oppitunneilla annetaan mahdollisuus osoittaa omaa osaamista eri tavoin, esimerkiksi
koesuoritusten lisäksi tutkimusprojekteihin osallistumalla ja esitelmiä tekemällä.
Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan kehitys historian opiskelussa lukuvuoden
kuluessa. Arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon oppilaan tekemä itsearviointi.
Vuosiluokka 8
Arvioinnissa huomioidaan samat tekijät kuin vuosiluokalla 7. Erityisesti huomioidaan
päättöarvioinnin kriteerit.
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7.luokalla:
TAVOITTEET |
SISÄLLÖT |
KUNTAKOHTAISET LISÄYKSET |
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen.
|
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.
|
Teollistumisen historia maailmalla, Suomessa ja lähiseudulla.
|
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä.
|
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.
|
1800-luvun aatteiden synty ja vaikutukset.
|
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkinnan niiden pohjalta.
|
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.
|
Elämää 1800-luvun Suomessa. |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
|
S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.
|
1. maailmansota: synty, tapahtumat maailmalla, Suomessa ja Luumäellä sekä seuraukset. Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.
|
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille.
|
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
|
Imperialismin aikakausi. PohjoisAmerikan, Afrikan ja Aasian maiden historiaa.
|
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 8.-luokalla:
TAVOITTEET |
SISÄLLÖT |
KUNTAKOHTAISET LISÄYKSET |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille.
|
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.
|
Demokratian ja diktatuurin kamppailu Suomessa ja maailmalla.
|
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta.
|
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.
|
Suomi ja maailma 1920-1930- luvulla.
|
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta. T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa.
|
S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.
|
II maailmansota. Kylmä sota. Kriisien ja konfliktien maailma.
|
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta.
|
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeino-rakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.
|
Suomi II maailmansodan jälkeisistä vuosista 2000-luvulle.
|
T10 ohjata oppilasta selittämään miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta. T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historia tietämyksensä avulla.
|
S6 Nykyisen maailman politiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa |
1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun tapahtumien (kommunismin romahdus, EU, globalisaatio, terrorismi, vastakkainasettelun lisääntyminen maailmanpolitiikassa) vaikutus nykyaikaan. |
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppiaineen tehtävä
Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.
Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.
Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet |
Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet |
|
|
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena |
S1–S6 |
L1-L7 |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä |
|
|
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta |
S1–S6 |
L1-L5 |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen |
|
|
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä |
S1–S6 |
L1, L2, L3 |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa |
S1–S6 |
L1-L4, L6, L7 |
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Historiallisen tiedon käyttäminen |
|
|
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä |
S1–S6 |
L1-L4, L7 |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5 |
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5
|
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla |
S1–S6 |
L1-L7 |
Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja
seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.
S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti
tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten
holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.
Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja
palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien
maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.
Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.
Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.
Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.
Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Historian opetuksen tavoitteena on |
Sisältöalueet |
Arvioinnin kohteet oppiaineessa |
Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet |
|
|
|
T1ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena |
S1–S6 |
|
Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä |
|
|
|
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta |
S1–S6 |
Historiatiedon hankkiminen |
Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
|
T3auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin |
S1–S6 |
Lähteiden tulkitseminen |
Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä. |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen |
|
|
|
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä |
S1–S6 |
Kronologian ymmärtäminen |
Oppilas osaa sijoittaaopiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. |
T5ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa |
S1–S6 |
Historiallinen empatia |
Oppilas pystyy asettautumaanmenneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
|
T6auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille |
S1–S6 |
Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa |
Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. |
T7ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta |
S1–S6 |
Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen |
Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennensamoin tai toisin kuin nykyään. |
Historiallisen tiedon käyttäminen |
|
|
|
T8kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen |
S1–S6 |
Historian tulkitseminen |
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja. |
T9ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä |
S1–S6 |
Ihmisen toiminnan selittäminen |
Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta |
S1–S6 |
Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen |
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta. |
T11harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta |
S1–S6 |
Historiatiedon tuottaminen |
Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. |
T12ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla |
S1–S6 |
Historiatietoisuus |
Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja |